EU:n hanke alennettujen arvonlisäverokantojen käytön yhtenäistämiseksi KOM (2003) 397

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Verojaosto

EU:n komissio esittää arvonlisäverojärjestelmään uudistusohjelmaa, jolla sisällytettäisiin 6. arvonlisäverodirektiivin H-luetteloon kaikki sellaiset tavara- ja palveluryhmät, joihin voidaan soveltaa alennettuja verokantoja. Erilaiset maakohtaiset poikkeukset alempiin verokantoihin poistettaisiin. Luetteloon lisättäisiin myös työvaltaisten palvelualojen alv-kokeiluun sisältyneitä toimialoja. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa:

EU edellyttää jäsenmailta nykyisin vähintään 15 %:n alv-kantaa, minkä lisäksi valikoiduilla toimialoilla voidaan soveltaa enintään kahta alempaa vähintään 5 %:n verokantaa. Suomen yleinen verokanta 22 % sekä alennetut verokannat 17 % (elintarvikkeet ja rehut) ja 8 % (henkilökuljetus, majoitus, kulttuuri ja viihde, liikunta, lääkkeet, kirjat, taide, YLE) täyttävät EU:n vaatimukset lukuunottamatta yleishyödyllisten yhdistysten jäsenlehtien painotyön nollaverokantaa. Suomi on myös käyttänyt varsin laajasti hyväkseen oikeuden alempien verokantojen käyttöön.

Koska alv-käytännöissä on runsaasti maakohtaisia erityispoikkeuksia, katsomme, ettei näiden poistamiselle ole estettä. Koska karsimiselle tulee olemaan ratkaisevaa se, riitauttavatko sellaiset valtiot etujen poistamisen, joilla on nykyisin merkittäviä poikkeuksia, katsomme, että nykykäytännön jatkaminen toistaiseksi myös yhdistysten jäsenlehtien osalta Suomessa on perusteltua, jos muut jäsenvaltiot saavat sisällytettyä verokantoihinsa edelleen muita kuin H-liitteen toimialoja.

EU:n komissio aikoo myös lopettaa kokeilun, jossa alennettua arvonlisäveroa on ollut mahdollista soveltaa työvaltaisilla aloilla (COM(2003)309 final). Alennetun alv-kannan ei voitu osoittaa luoneen uusia työpaikkoja eikä vähentäneen harmaata taloutta. Tulevassa uudistuksessa lisättäisiin kuitenkin kokeilussa olleita toimialoja alemman verokannan luetteloon, näiden mukana mm. asuntorakentaminen ja -kunnostus, kotihoitopalvelut sekä ravintola- ja ateriapalvelut.

Ehdotus on myös tältä osin hyväksyttävissä. Hallituksen tarkoituksena on Suomen uuden hallitusohjelman mukaan tukea mm. ravintoloiden alv:n alentamista 22 %:sta 17 %:iin, minkä vuoksi oikeus alemman verokannan käyttöön olisi jopa ao. ohjelmakohdan toteutusedellytys.

Painotamme kuitenkin, että verokanta-alennuksilla ei käytännössä – komission tutkimien työllisyys- ja harmaan talouden vaikutusten ohella – ole myöskään havaittu olleen merkittäviä hintavaikutuksia. Viittaamme mm. verovapaiden myymälöiden verovapauksien poistamiseen 1.7.1999 ja siirtymiseen yleisten verokantojen käyttöön, mikä toteutui käytännössä kuluttajahintojen muuttumatta.

Lähtökohtaisesti laajapohjaista kulutusveroa ei nähdäksemme tulekaan käyttää eri toimialojen tukemiseen, vaan esim. työvaltaisten alojen ongelmiin tulee ensisijaisesti puuttua työn verotusta ja sivukuluja keventämällä. Verokantojen alentaminen vain valikoiduilla toimialoilla vähentää mahdollisuuksia yleisen verokannan alentamiseen, minkä tulisi olla ensisijainen tavoite. Pienimmille työvaltaisille yrityksille on myös tulossa vuoden 2004 alusta uusi verovelvollisuuden alarajahuojennus, joka kompensoi arvonlisäveron suhteellista rasitusta pienimmissä palveluyrityksissä.

Koska H-listan laajentaminen jättää joka tapauksessa jäsenmaille mahdollisuuden tehdä itse omat arvonlisäverotuksen tasoon liittyvät ratkaisut vähimmäisverokantojen puitteissa, ehdotus on kannatettava.

Anna Lundén
Päälakimies
SUOMEN YRITTÄJÄT RY.