EU:n hanke alennettujen arvonlisäverokantojen käytön yhtenäistämiseksi KOM (2003) 397

Valtiovarainministeriö

EU:n komissio esittää uudistusohjelmaa arvonlisäverojärjestelmässä vallitsevien sekavuuksien poistamiseksi. Uudistuksessa yhtenäistettäisiin käytössä olevia vähimmäisverokantoja sisällyttämällä 6. arvonlisäverodirektiivin H-luetteloon kaikki sellaiset tavaroiden ja palveluiden ryhmät, joihin voidaan soveltaa alennettuja verokantoja. Tällöin poistettaisiin mm. sellaiset poikkeukset, joiden nojalla osa maista soveltaa tavaroiden tai palveluiden myyntiin yleisiä verokantoja alempia verokantoja. Luetteloon lisättäisiin myös työvaltaisten palvelualojen alv-kokeiluun sisältyneitä toimialoja. Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa:

EU edellyttää jäsenmailta nykyisin vähintään 15 %:n alv-kantaa. Tähän esityksellä ei ole tarkoitus puuttua. Valikoiduilla toimialoilla voidaan lisäksi soveltaa enintään kahta alempaa vähintään 5 %:n verokantaa. Suomen yleinen verokanta 22 % sekä alennetut verokannat 17 % (elintarvikkeet ja rehut) ja 8 % (henkilökuljetus, majoitus, kulttuuri ja viihde, liikunta, lääkkeet, kirjat, taide, YLE) täyttävät EU:n vaatimukset. Suomi on myös käyttänyt varsin laajasti hyväkseen oikeuden alempien verokantojen käyttöön.

Koska alv-käytännöissä on myös maakohtaisia erityispoikkeuksia, katsomme, ettei näiden poistamiselle ole estettä. Nähdäksemme karsimiselle tulee tosin olemaan ratkaisevaa se, riitauttavatko sellaiset valtiot etujen poistamisen, joilla näitä nykyisin on (mm. Saksa ja Ranska). Suomi ei ole tällaisten maiden joukossa.

EU:n komissio aikoo lisäksi lopettaa kokeilun, jossa alennettua arvonlisäveroa on ollut mahdollista soveltaa työvaltaisilla aloilla. Komission 2.6.2003 julkaiseman selvityksen (COM(2003)309 final) mukaan kokeilun työllistävistä vaikutuksista ei ole saatu näyttöä. Alennetun alv-kannan ei voitu osoittaa luoneen uusia työpaikkoja eikä vähentäneen harmaata taloutta. Tulevassa uudistuksessa lisättäisiin kuitenkin kokeilussa olleita toimialoja alemman verokannan luetteloon, näiden mukana mm. asuntorakentaminen ja -kunnostus, kotihoitopalvelut sekä ravintola- ja ateriapalvelut .

Ehdotus on myös tältä osin hyväksyttävissä. Hallituksen tarkoituksena on Suomen uuden hallitusohjelman mukaan tukea mm. ravintoloiden alv:n alentamista 22 %:sta 17 %:iin, minkä vuoksi oikeus alemman verokannan käyttöön on jopa ao. ohjelmakohdan toteutusedellytys. Painotamme kuitenkin, että verokanta-alennuksilla ei käytännössä ? komission tutkimien työllisyys- ja harmaan talouden vaikutusten ohella ? ole myöskään havaittu olleen merkittäviä hintavaikutuksia. Viittaamme mm. verovapaiden myymälöiden verovapauksien poistamiseen 1.7.1999 ja siirtymiseen yleisten verokantojen käyttöön, mikä toteutui käytännössä kuluttajahintojen muuttumatta. Lähtökohtaisesti laajapohjaista kulutusveroa ei nähdäksemme tulekaan käyttää eri toimialojen tukemiseen, vaan esim. työvaltaisten alojen ongelmiin tulee ensisijaisesti puuttua työn verotusta ja sivukuluja keventämällä. Verokantojen alentaminen vain valikoiduilla toimialoilla vähentää mahdollisuuksia yleisen verokannan alentamiseen, minkä tulisi olla ensisijainen tavoite. Pienimmille työvaltaisille yrityksille on myös tulossa vuoden 2004 alusta uusi verovelvollisuuden alarajahuojennus, joka kompensoi arvonlisäveron suhteellista rasitusta pienimmissä palveluyrityksissä.

Koska H-listan laajentaminen jättää joka tapauksessa jäsenmaille mahdollisuuden tehdä itse omat arvonlisäverotuksen tasoon liittyvät ratkaisut vähimmäisverokantojen puitteissa, ehdotus on kannatettava.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Anna Lundén
päälakimies