Euroopan komission ehdotus neuvoston asetukseksi yhteisöpatentista (U 54/2000)

Eduskunta
Talousvaliokunta

Suomen Yrittäjät lausuu asiasta kunnioittavasti seuraavaa:

Aluksi

Lausunnossamme otamme kantaa eurooppalaiseen patenttijärjestelmän kehittämiseen yleisellä tasolla, mutta tarkastelemme myös EU-puheenjohtajamaa Slovenian työasiakirjan ehdotuksia yhteisöpatentin ja patenttilitigaatiojärjestelmän eräistä kysymyksistä.

Käsittelyn pohjana on komission elokuussa 2000 antama asetusehdotus yhteisöpatentista. Uutta asetusehdotusta ei tämän jälkeen ole annettu, mutta keskustelu yhteisöpatentista on jatkunut EU-puheenjohtajamaiden työasiakirjojen perusteella.

Komission Euroopan parlamentille ja neuvostolle huhtikuussa 2007 antama tiedonanto perustui tammikuussa 2006 käynnistetyn patenttikonsultaation tuloksiin, ja tiedonanto käsitteli lähinnä eurooppalaisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän kehittämistä. Uusia avauksia yhteisöpatentin osalta ei tuolloin tehty. Suomen Yrittäjät piti konsultaatioon vastatessaan tärkeänä, että Eurooppaan luodaan laadukas, kustannustehokas ja oikeusvarma patenttijärjestelmä. Nykyisen järjestelmän hitaus ja kalleus sekä osittainen oikeudellinen epävarmuus estää innovaatioiden syntymistä ja etenkin kaupallistamista Euroopassa.

Eurooppalaista patenttijärjestelmää tulee tarkastella sekä patentin hakuprosessin että patentteihin liittyvien riitojen oikeudellisen ratkaisun näkökulmasta.

Oikeudenkäyntijärjestelmästä

Toimivan patenttijärjestelmän toinen peruspilari, toimivan hakuprosessin ohella, on tehokas ja oikeusvarma tuomioistuinjärjestelmä. Erityisesti pk-yritysten tulisi voida puolustaa oikeuksiaan ja puolustautua väitettyjä loukkauksia vastaan ilman kohtuuttomia kustannuksia. Muutoin patentointi ei ole pk-sektorille houkutteleva vaihtoehto, millä on kielteisiä vaikutuksia koko Euroopan kilpailukyvylle.

Kuten olemme aiemminkin todenneet, keskeistä on, ettei Eurooppaan luoda kahta erillistä ylikansallista tuomioistuinjärjestelmää, vaan tuomioistuimen tulee voida käsitellä sekä eurooppapatenttiin että mahdolliseen yhteisöpatenttiin liittyviä kysymyksiä.

* Tuomioistuinten toimivalta

Oikeudenkäyntijärjestelmän tulee olla siten hajautettu, että kansalliset tuomioistuimet toimivat ensimmäisenä oikeudenkäyntiasteena, mutta muutoksenhakujärjestelmä on keskitetty. Tällöin varmistetaan yhtäältä oikeuden saatavuus ja toisaalta säädösten yhdenmukainen tulkinta.

Vaikka puheenjohtajamaa Slovenian työasiakirja lähteekin hajautetusta järjestelmästä (paikallisjaosto tai aluejaosto / keskusjaosto / muutoksenhakutuomioistuin), on ehdotus osin sekava. Selventämistä ja tarkentamista vaaditaan erityisesti paikallisjaoston (tai aluejaoston) ja keskusjaoston toimivallan jakoon. Ehdotus lähtee siitä, että keskusjaosto olisi toimivaltainen käsittelemään ns. suorat mitätöintikanteet ja kanteet sen vahvistamiseksi, ettei patentin loukkausta ole tapahtunut. Toisaalta, jos mitätöintikanne nostetaan vastakanteena loukkauskanteeseen, paikallisjaoston (tai aluejaoston) tulisi, osapuolia kuultuaan, joko jatkaa kanteiden käsittelyä itse tai siirtää jutun käsittely osittain tai kokonaan keskusjaostoon. Katsomme, että toimivallan jako tulee olla yksiselitteinen eikä asiaa tule jättää yksittäistapauksissa ratkaistavaksi. Selkeintä olisi, että paikallis- ja aluejaostoilla olisi toimivalta käsitellä myös loukkauskanteen vastakanteena nostetut mitätöintikanteet.

Oikeudenkäyntijärjestelmän kehittämisessä on otettava kantaa myös siihen, miten patentteihin liittyvät sopimus- ja muut varallisuusoikeudelliset erimielisyydet ratkaistaan tehokkaalla tavalla patenttiasian yhteydessä. Pk-sektorin kannalta on olennaista, että eurooppapatentteja, mahdollisia yhteisöpatentteja ja niiden liitännäiskysymyksiä koskevia erimielisyyksiä voidaan käsitellä myös Suomessa.

* Oikeudenkäyntikieli

Slovenian työasiakirjan oikeudenkäyntikieltä koskeva ehdotus vaatii täsmentämistä. Nähdäksemme ehdotus voi johtaa siihen, että oikeudenkäynnin kieli saattaa vaihtua saman litigaatioprosessin aikana. Tällaista ei voida pitää hyväksyttävänä. Kielikysymys tulee ratkaista yksiselitteisellä tavalla ja niin, että osapuolet tietävät ennakolta, millä kielellä oikeutta tullaan käymään. Oikeudenkäyntikieltä koskevat määräykset eivät saa johtaa siihen, että oikeuden saatavuudelle muodostuu tosiasiallinen este.

Yhteisöpatentista

Puheenjohtajamaa Slovenian 23.5.2008 työasiakirja (Revised proposal for a Council Regulation on the Community patent) lähtee siitä, että yhteisöpatentti hyödyttäisi erityisesti pk-sektoria, sillä se olisi kustannustehokas ja helppo järjestelmä sekä mahdollistaisi pääsyn patenttijärjestelmään halvemmalla ja riskittömämmin kuin nykyisin.

Suomessa alle kymmenen henkeä työllistävien mikroyritysten osuus kaikista yrityksistä on yli 93 % ja EU-25 maissa noin 92 % . Suomen ja Euroopan yritysrakenne huomioon ottaen on kattavan vaikutusarvion laatiminen yhteisöpatentista välttämätöntä. Vaikutusarvioon tulee sisältyä ehdotetun yhteisöpatenttijärjestelmän vertailu nykyiseen järjestelmään. Kun yhteisöpatentin tarvetta perustellaan nimenomaan pk-sektorin eduilla, on tämä väite kyettävä vaikutusarvioissa todentamaan. Keskeistä on havaita, että erityisesti pk-yrityksillä ei useinkaan ole tarvetta saada koko yhteisön kattavaa suojaa, vaan patentointi tapahtuu yrityksen strategian ja tarpeiden mukaisesti. Voidaan yhtä hyvin kysyä, onko pk-sektorin etu, että yhdellä toimenpiteellä keksintö voidaan suojata koko EU:n alueella. Tulisikin arvioida myös se, minkä verran EU:n ulkopuoliset maat tulisivat käyttämään uutta järjestelmää.

Yhteisöpatenttihankkeella voi ylipäätään olla kauaskantoisia vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksille ja sitä kautta koko Euroopan kilpailukyvylle. Tämän vuoksi näemme varsin hedelmättömänä sellaisen patenttikeskustelun, jota Euroopassa tällä hetkellä yhteisöpatentin osalta käydään. Keskeisten kysymysten vaihtoehtoiset mallit vaikutuksineen tulee analysoida ensin huolellisesti. Vasta tämän jälkeen on järkevää keskustella erinäisistä yksityiskohdista kuten kieliregiimistä ja vuosimaksujen jakautumisesta. Tällainen keskustelu on mahdollinen ainoastaan, mikäli yhteisöpatentista tehdään kunnollinen vaikutusarviointi.

Lopuksi

Kaikkineen prioriteettina eurooppalaisessa patenttikeskustelussa tulisi nyt olla kustannustehokkaan, oikeusvarman ja asiantuntevan tuomioistuinjärjestelmän valmistelu.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Janne Makkula
Lainopillinen asiamies, VT