Hallituksen esitys Eduskunnalle (HE 116/2008 vp) valtion talousarvioksi vuodelle 2009

Eduskunta

Valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto

Suomen Yrittäjien mielestä hallituksen talousarvioesitys on varsin onnistunut. Esitetyt ansiotuloverotuksen kevennykset tukevat ostovoimaa, talouskasvua ja työllisyyttä. Jotta kannustimet työhön säilyvät vähintäänkin nykyisellään, veronkevennykset on syytä ulottaa kaikkiin tuloluokkiin. Kevennyslinjaa on syytä jatkaa tulevinakin vuosina.

Laskusuhdanteessa on perusteltua aikaistaa muutamia väyläinvestointeja liikenneyhteyksien turvaamiseksi. Väylästön ylläpidon rahoitus on kuitenkin jäänyt jälkeen jo yli vuosikymmenen ajan kunnon säilyttävästä tasosta.

Uuden työ- ja elinkeinoministeriön osalta on myönteistä, että teknologia- ja innovaatiopolitiikan sekä yrityspolitiikan määrärahoja kasvatetaan. VTT:n, Tekesin, Akatemian sekä julkisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta lisätään. Lisäksi yksityiselle sektorille suunnattuja tutkimuksen, kehittämisen ja investointien avustuksia ja lainoja nostetaan. Finnveran myöntövaltuudet säilyvät, vaikka tässä taloudellisessa tilanteessa valtuuksien kasvattaminenkaan ei olisi täysin perusteetonta. Myös yritysten kansainvälistymiseen tähtääviin yhteishankkeisiin suunnattua rahoitusta lisätään vihdoin.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan kuljetustukea tulee kehittää. Tällä hetkellä kuljetustukeen käytetään noin 5 miljoonaa euroa vuodessa. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämässä tutkimuksessa (KTM julkaisuja 26/2007) osoitetaan hyvin järjestelmän vaatimat parannukset. Yrityksille on tärkeää, että tuen piiriin kuuluvien kuljetusten minimietäisyyttä lasketaan, lyhyempien kuljetusten tukiprosenttia nostetaan ja ostorahdit hyväksytään tuen piiriin. Näin turvataan kilpailukyky mm. Ruotsiin verrattuna.

Kuljetustuki on tutkimuksen mukaan maan sisällä varsin kilpailuneutraali ja aluepoliittisesti tehokas tukimuoto. Tuki on erityisen tärkeä yrityksille, jotka tuottavat kohtalaisen matalan jalostusarvon tuotteita ja joissa vallitsevat suurten volyymien kustannusedut. Sinänsä vaatimattomilla tukitasoilla on ollut merkittävä vaikutus yritysten kannattavuuteen.

Työvoimapolitiikan painopistettä muutetaan entistä aktivoivampaan ja pysyvämpään työllistymiseen tähtäävään suuntaan siirtämällä määrärahoja mm. yritysten kanssa toteutettavaan työvoimakoulutukseen ja yrityksissä tapahtuvaan palkkatuettuun työhön. Työvoimapalveluita muokataan työnantajalähtöisemmiksi. Tämä on tärkeää varsinkin, kun edelleen esiintyy alueellista ja aloittaista työvoimapulaa. Kehittämistä voidaan tehdä, vaikka määrärahat laskevatkin, koska työttömyys on laskenut.

Työllisen työvoiman määrä on kasvanut tähän saakka. Parhaillaan on tapahtumassa kuitenkin merkittävä muutos työmarkkinoilla, sillä vuodesta 2010 eteenpäin työvoimasta poistuvat ikäluokat ovat suurempia kuin työmarkkinoille tulevat ikäluokat. Hallitus on käynnistänyt useita valmisteluita, jotka tähtäävät ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden parantamiseen. Konkreettiset toimet ovat jääneet kuitenkin vähäisiksi talousarvioesityksenkin yhteydessä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen nousua lukuun ottamatta.

Suomen Yrittäjien mielestä ensimmäisen työntekijän tukikokeilun ehtoja pitää muuttaa ja kokeilualue laajentaa koko maahan. Tuki on voimassa 164 kunnan alueella, joissa tukeen oikeutettuja yrityksiä on reilut 40 000. Tukea on haettu 450 yritykselle ja myönnetty 300 yritykselle, joten tuen käyttö on ollut vähäistä.

Tuen vähäiseen käyttöön vaikuttaa siihen liitetty vaatimus toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tekemisestä. Varsinkin ensimmäistä työntekijäänsä palkkaava tuntee epävarmuutta rekrytoinnin onnistumisen osalta.

Yksinyrittäjän kasvumahdollisuuksien parantamiseksi ja työllisyyssyistä olisikin syytä lieventää työsopimusriskiä kokeilulaissa siten, että tuen käyttöön oikeutettu voisi tehdä työsopimuksen myös määräaikaisena ilman työsopimuslaissa säädettyä erityistä perustetta. Työllistämiskynnyksen madaltaminen liittyisi vain kyseiseen kokeilulakiin ja olisi siten määräaikainen.

Budjettiin ja sen toteutukseen liittyy kysymys työ- ja elinkeinoministeriön alueorganisaatiosta. Organisaatiota koskeva hallituksen esitys on parhaillaan hallituksen esityksenä eduskunnan käsiteltävänä. Toteamme, että ministeriön alue- ja paikallisen organisaation uudistaminen ovat menossa oikeaan suuntaan. Koko työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala saadaan uudistuksen jälkeen toimimaan tehokkaammin hallituksen asettamien elinkeinopoliittisten ja työvoimapoliittisten tavoitteiden toteutuksessa.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Harri Hietala

ekonomisti