Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista ja kilpailulain muuttamisesta

Eduskunta

Talousvaliokunta

Lakiuudistusten tausta

Lailla kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauksia koskeva direktiivi.

Kilpailuoikeudellisten vahingonkorvauskanteiden nostamisesta ja niiden käsittelystä tuomioistuimessa ei ole aiemmin ollut säännöksiä. Vahingonkorvauskanteita on käsitelty vahingonkorvauslain mukaan. Uuden lain mukaan kartellin oletetaan aiheuttaneen vahinkoa, jollei rikkomiseen syyllistynyt muuta näytä. Tuomioistuimen tulee oma-aloitteisesti ottaa vahingonkorvaustuomionsa perustaksi Kilpailu- ja kuluttajaviraston, markkinaoikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden lainvoimainen päätös, jolla on todettu kilpailuoikeuden rikkominen. Laissa määritellään myös kilpailuoikeutta yhteisellä toiminnalla rikkoneiden elinkeinonharjoittajien yhteisvastuu ja korvausvelvollisuuden jakautuminen heidän välillänsä.

Suomen Yrittäjät (SY) esittää lausuntonaan seuraavaa:

Laki kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista selventää kilpailuoikeudellisia rikkomuksia koskevien korvauskanteiden käsittelyä ja korvausvelvollisten vastuuta koskevia säännöksiä ja parantaa siten vahingon kärsijöiden mahdollisuuksia korvausvaatimustensa esittämiseen. Esitys on mielestämme kannatettava. Uudet säännökset on koottu erilliseen lakiin. Tämä säätämismenettely on mielestämme selkeä ja toimivampi kuin se, että säännökset olisi sijoitettu kilpailulakiin.

SY:n mielestä olisi perusteltua, että kilpailuoikeudellinen vahingonkorvaussääntely ulotettaisiin myös kilpailuneutraliteetin rikkomisiin. Tämä tarkoittaisi tilanteita, joissa julkinen sektori on aiheuttanut kilpailuneutraliteettia koskevien säännösten vastaisella toiminnallaan taloudellista vahinkoa yksityiselle toimijalle. Tällaista ulottuvuutta ei tähän esitykseen sisälly.

Oikeus täyteen korvaukseen vahingosta

Lakiehdotuksen mukaan kilpailuoikeuden rikkomisesta vahinkoa kärsineellä luonnollisella henkilöllä että oikeushenkilöllä, on oikeus saada täysi korvaus vahingosta. Vahingonkorvaukseen oikeutettujen piiriä esitetään selvennettäväksi siten, että korvaukseen olisivat oikeutetut suoran vahingon kärsijän lisäksi myös välilliset ostajat ja toimittajat.

On myönteistä, että vahingonkorvauksen määrää ja korvaukseen oikeutettujen piiriä koskevia säännöksiä ehdotetaan täydennettäväksi. Usein vahinkoa aiheutuu myös välillisille ostajille ja toimittajille. Vahingonkorvauksella maksettavan koron laskenta-ajan määrittäminen on ollut ongelmallista. Lakiehdotuksessa esitettyä koron kertymissäännöstä on pidettävä onnistuneena ja sen mukaista korkoa kohtuullisena.

Yhteisvastuu vahingosta ja korvausvelvollisuuden jakautuminen

Lakiehdotuksessa on säännökset kilpailuoikeutta yhteisellä toiminnalla rikkoneiden elinkeinonharjoittajien yhteisvastuusta. Vastuun määrää on rajoitettu seuraamusmaksusta vapautetun elinkeinonharjoittajan osalta. Tämän helpotuksen tarkoitus on vahvistaa elinkeinonharjoittajan kiinnostusta ilmiantaa kilpailurikkomus, mikä osaltaan auttaa kartellien ilmituloa. Myös mikroyrityksen ja pk–yrityksen osalta yhteisvastuun määrää on rajoitettu, mikä on myönteistä.

Yhteisvastuun sisältöä ja vastuun jakautumista koskevat säännökset ovat sinänsä selkeät. Käytännössä syyllisyyden määrään perustuva vastuunjako voi olla haasteellinen määritellä.

Liiketoimintasiirto

Työryhmävaiheessa käsiteltiin myös kilpailuoikeudellisen vahingonkorvausvastuun toteutumista tilanteessa, missä liiketoiminta, jossa kilpailuoikeuden rikkominen oli tapahtunut, siirtyy liiketoimintasiirrolla uudelle omistajalle. Liiketoimintasiirrossa vastaanottaja voi olla täysin tietämätön luovuttajan aikana tapahtuneesta kilpailuoikeuden rikkomisesta. Vastuun kohdistaminen edellyttäisi näyttöä vastaanottajan tietoisuudesta tai vastuu muodostuisi kohtuuttomaksi ja toisi merkittävää epävarmuutta yrityskauppoihin. Lakiehdotuksessa on päädytty siihen, että taloudellista seuraantoa koskevat kysymykset jätetään oikeuskäytännössä ratkaistaviksi, eikä sitä koskevia säännöksiä esitetä lakiin. Tämä on hyväksyttävä ratkaisu.

Vahingonkorvusvaateen vanhentumisaika

Vanhentumisajan määrittely on kilpailuoikeudellisissa vahingonkorvauskysymyksissä ongelmallista, koska tieto kilpailuoikeuden rikkomisesta voi ilmetä useita vuosia vahingon aiheutumisen jälkeen ja toisaalta kilpailuasian käsittely eri oikeusasteissa vie usein vuosia. Lakiehdotuksessa oleva muotoilu vanhentumisajoista on selkeä ja onnistunut. Myös se, että vanhentuminen tulee katkaista kanteella, on perusteltu menettely. Muunlainen epävirallisempi katkaisutapa toisi epävarmuutta korvausvaateen vanhentumiseen ja todennäköisesti aiheuttaisi ongelmia myös tällaisen katkaisun suorittaneen tahon näyttövelvollisuuteen.

Kunnioittavasti

Suomen Yrittäjät

Satu Grekin
kilpailuasioiden päällikkö