Hallituksen esitys Eduskunnalle työllistymisen ja muutosturvan toimintamalliin liittyväksi lainsäädännöksi (HE 48/2005)

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta

Suomen Yrittäjät esittää otsikossa mainitussa asiassa lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa:

Kyseessä on tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun pohjautuva hallituksen esitys, jossa esitetään muutoksia taloudellisin ja tuotannollisin perustein irtisanotun sekä määräaikaisessa työsuhteessa olleen työntekijän asemaan. Hallituksen esityksessä esitetään tehtäväksi muutoksia työsopimuslakiin, yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin, julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin, työttömyysturvalakiin, työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin sekä sairausvakuutuslakiin.

Vaikutukset työllistämiskynnykseen ja pienyritysten mahdollisuuksiin hoitaa työnantajavelvoitteitaan

Suomen Yrittäjät pitää sinällään myönteisenä, että etsitään keinoja työllistymisen tukemiseksi. Nyt esitetyt säännökset saattavat nopeuttaa irtisanottavan työntekijän työnsaantia. Samanaikaisesti esitetyt säännökset kuitenkin nostavat yritysten, erityisesti pienyritysten, työllistämiskynnystä, ja on todennäköistä, ettei niillä aikaansaada tavoiteltua myönteistä kokonaisvaikutusta työllisyyteen.

Työnantajavelvoitteiden hoitamisen vaikeus ja irtisanomissäännökset vaikuttavat erityisesti pienten yritysten työllistämiskynnykseen. Nyt esitetyt työsopimuslain muutokset aiheuttaisivat työllistymisvapaan (TSL 7:12 §) osalta taloudellisia ja ilmoitus- ja tiedottamisvelvollisuuksien (TSL 9:3 §, 9: 3 a § ja 9:3 b §) osalta hallinnollisia lisärasitteita silloin, kun työvoimaa joudutaan taloudellisen tilanteen heikentyessä vähentämään. Säännösten kielteiset vaikutukset korostuvat pienyrityksissä, joissa irtisanomista usein siirretään liiankin myöhäiseen vaiheeseen, kunnes yrityksen taloudellinen tila on jo niin heikko, ettei se kestä enää minkäänlaisia lisärasitteita. Taloudellisilla tai tuotannollisilla syillä työntekijän irtisanova pienyritys on lähes poikkeuksetta merkittävissä taloudellisissa vaikeuksissa; juuri koskaan kyseessä ei ole hyvää taloudellista tulosta tekevä yritys. Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan työnantajalle vapaaehtoisilla toimilla voitaisiin saada aikaan vastaavanlaiset vaikutukset.

Työlainsäädännön kehittäminen erityisesti pienyritysten osalta edellyttäisi ennemminkin menettelyllisten velvoitteiden selkeyttämistä sekä erilaisten hallinnollisten velvollisuuksien karsimista. Esitykseen sisältyy tiedottamis- ja ilmoitusvelvollisuuksia, jotka lisäävät työnantajan hallinnollista työtaakkaa, ja sitä kautta vaikeuttavat työnantajavelvollisuuksien toteuttamista.

Yritysvaikutusten arviointi

Esityksen valmistelun yhteydessä ei ole tehty valtioneuvoston periaatepäätöksen edellyttämää yritysvaikutusten arviointia. Yritysvaikutusten arvioinnista annettujen ohjeiden mukaan lainsäädäntöhankkeen yhteydessä tulisi arvioida muun muassa hankkeen vaikutuksia yritysten hallinnolliseen työtaakkaan sekä vaikutuksia työllisyyteen ja yritysten työllistämisedellytyksiin. Nyt perusteluissa on todettu tilastollisia lukuja vain yritysten määristä, ja todettu lyhyesti, että työnantajille aiheutuu jonkun verran lisäkustannuksia. Suomen Yrittäjät katsoo, että valmistelun yhteydessä olisi tullut tehdä arvio siitä, minkälainen yritysvaikutusten arviointi asiassa on tarpeen, ja vähintäänkin kirjata yritysvaikutuksina sekä työllistämiskynnyksen nousemiseen liittyvät arviot että hallinnollisen työtaakan lisääntyminen.

Lisäksi Suomen Yrittäjät haluaa kiinnittää valiokunnan huomiota siihen, että työllistymisohjelmalisän rahoitus aiheuttaa korotuspaineita työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun, jota korotettiin edellisen kerran vuoden 2005 alusta.

Vapaan sitominen kolmen vuoden työhistoriaedellytykseen

Julkisuudesta ja tulopoliittisen kokonaisratkaisun teksteistä saadun käsityksen mukaan työllistymisvapaa olisi joka tapauksessa tullut sitoa työhistoriaedellytykseen; so. työllistymisvapaata voisi saada vain sellainen henkilö, jolla olisi vähintään kolme vuotta työhistoriaa. Tulopoliittisen kokonaisratkaisun tekstissä työllistymisvapaa oli sijoitettu jaksoon, jossa käsiteltiin työllistämisohjelmaa ja sen toteuttamista irtisanomisaikana. Työllistymisohjelman edellytyksenä on paitsi työntekijän irtisanominen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, myös se, että hänellä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Koska työllistymisvapaata koskeva säännös oli sijoitettu kyseiseen jaksoon, olisi työllistymisvapaa tullut sitoa työllistymisohjelman edellytyksiin. Pienyritysten työllistämiskynnykseen vaikuttaa erityisesti se, että työllistymisvapaa on annettava kaikille tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotuille työntekijöille, riippumatta työntekijän työhistoriasta.

Työnantajalle aiheutuva merkittävä haitta

Samoin Suomen Yrittäjät toteaa, että työllistymisvapaaseen liittyvä merkittävä haitta olisi tullut erikseen lain tasolla määritellä. Hallituksen esityksen perusteluissa viitataan yrityksen kokoon merkittävän haitan arvioinnissa, mutta lain soveltamisen kannalta olisi selkeämpää todeta lain tasolla, että merkittävän haitan arviointiin vaikuttaa muun muassa yrityksen koko. Työllistymisvapaasta aiheutuu merkittävää haittaa useammin yrityksessä, jolla työvoimaa on vähemmän: esimerkiksi kolmen hengen yrityksessä yhden työntekijän poissaolo merkitsee merkittävämpää haittaa kuin kolmensadan hengen yrityksessä. Tyypillinen tilanne, jossa merkittävää haittaa aiheutuu etenkin pienyrityksissä on silloin, kun irtisanomista on ennakoitu niin, että irtisanomisaika päättyy jonkin tietyn tilauksen tai projektin päättyessä. Ongelmallinen on myös tilanne, jossa työnantaja joutuu palkkaamaan sijaisen henkilölle, joka käyttää oikeuttaan työllistymisvapaaseen.

Suomen Yrittäjät esittää eduskunnan harkittavaksi, voitaisiinko ehdotettu työsopimuslain 7:12 §:n 4 momentti muotoilla seuraavasti:

Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. Työllistymisvapaan käyttämisestä voi aiheutua merkittävää haittaa esimerkiksi jos työllistymisvapaata käyttäisi usea työntekijä samanaikaisesti, tai kun työntekijä ilmoittaa vapaan käyttämisestä hyvin lähellä sen alkamista, tai kun yrityksen pienen työntekijämäärän tai irtisanomisajan päättyessä päättyvän projektin takia työntekijän työpanos on työn järjestelyihin liittyvästä syystä tarpeen koko irtisanomisajan.

Merja Berglund
työmarkkina-asiamies
Suomen Yrittäjät