Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 – julkisen vallan mahdollisuudet ja keinot edistää vientiä, kilpailukykyä ja Suomeen suuntautuvaa matkailua

Eduskunta
Valtiovarainvaliokunta

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa liittyen hallituksen esitykseen eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017. Tässä lausunnossa painotamme viennin ja kansainvälistymisen edistämistä.

Tausta

Yritysten kilpailukyky muodostuu useasta lähteestä. Tärkeintä yritykselle on saada tuotannontekijöitä, eli työvoimaa, pääomaa ja teknologiaa, kitkattomasti ja kilpailukykyisellä hinnalla. Solmittu kilpailukykysopimus omalta osaltaan edesauttaa yritysten mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla, mutta tämä pätee etupäässä jo ulkomaankauppaa harjoittaviin yrityksiin.

Pienille ja keskisuurille yrityksille kansainvälistyminen on iso askel ja liittyy usein yritysten kasvuun. On välttämätöntä, että kansainvälistä kasvua kannustetaan niin kasvua edistävällä vero- ja elinkeinopolitiikalla kuin pk-yrityksille suunnatuilla palveluillakin.

Team Finlandin tunnettuus on vielä riittämätöntä. Yksi selitys lienee se, että Team Finland on yleisbrändi, kun taas palveluita tarjotaan kunkin Team Finland -toimijan palveluina. Yritysten on vaikeaa hahmottaa tätä asetelmaa. Heikko tunnettuus heijastuu kritiikkinä Team Finlandia kohtaan. Toisaalta TF-verkoston toimijoiden palveluita käyttäneet ovat kohtuullisen tyytyväisiä (mm. Teknologiateollisuuden selvitys 5/2016).

Painotamme, että verkoston tulee pystyä palvelemaan myös mikro- ja pienyrityksiä. Verkoston onnistumista mitataan lopulta siinä, miten yrityksiä saadaan kansainvälisille markkinoille.

Suomi on erittäin riippuvainen muutamien toimialojen ja suuryritysten viennistä. Suomen Yrittäjät on linjannut tämän vaalikauden tavoitteeksi, että pk-vientiyritysten lukumäärä tulisi saada kaksinkertaistumaan. Toinen lähestymistapa on pk-yritysten viennin volyymin kaksinkertaistaminen. Tavoitteet tukevat toisiaan.

Team Finland -verkoston palvelut

Team Finland -palveluiden kehittäminen on jatkuva prosessi. Tänä vuonna verkostossa on tapahtunut paljon. Team Finland -palveluprosessi on saatu valmiiksi ja edetään kohti yhden luukun periaatetta. On yksi yhteinen TF-palvelunumero ja yrityksille tehdään palveluehdotuksia. Tavoitteena on 350 palveluehdotuksen tekeminen tänä vuonna. Tekes, Finpro ja Finnvera toimivat samoissa tiloissa Team Finland -talossa. Tulossa on yhteinen asiakashallintarekisteri, joka helpottaa asiointia TF-verkoston kanssa.

Maailmalla Team Finland -verkostoa edustaa yli 80 paikallista tiimiä. Ne kokoavat yhteen kullakin alueella toimivat Suomen viranomaiset, julkisrahoitteiset organisaatiot sekä muut keskeiset Suomi-toimijat. Kynnys ottaa yhteyttä TF-verkostoon niin Suomessa kuin ympäri maailmaakin on madaltunut.

Suomen Yrittäjät toimii Team Finland -partnerina ja yrittäjäjärjestö on edustettuna alueellisissa TF-verkostoissa.

Finprolla on tärkeä rooli

Finpron palveluiden käytettävyys on parantunut toteutettujen muutosten johdosta. Yrittäjät on helppo ohjata Finprolle kun palvelut ovat maksuttomia tai edullisia. Finpro pystyy valmentamaan ja neuvomaan suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymisen eri vaiheissa.

Finnprota koskeva kritiikki koskee erityisesti sitä, että on luovuttu kaupallisista konsulttipalveluista. Se oli kuitenkin pakko tehdä mutta samalla joka tapauksessa alettiin tarjota pienille yrityksille enemmän palveluita. Aiemmin Finpro keskittyi noihin kaupallisiin palveluihin, joita pystyi hyödyntämään huomattavasti pienempi määrä yrityksiä kuin nykyisin.

Yksi Finpron etu on globaalit toimialatiimit. Toimialaosaamista voidaan kohdistaa eri markkina-alueille. Toinen vahvuus on se, että organisaatio pystyy tukemaan yritysten myynti- ja markkinointiosaamista.

Finprosta tuli vuoden vaihteessa kokonaan valtion omistama osakeyhtiö. Muutoksen myötä Finpro sai mm. oman budjettimomentin. Pidämme tärkeänä, että Finpron toimintaedellytyksistä huolehditaan. Resurssien lisäleikkaukset olisivat erittäin haitallisia Finpron palvelukyvylle.

Painotamme siksi

• että kohdemarkkinoilla sijaitsevia vientikeskusverkostoa ei saa enää nykytasosta heikentää
• ettei Finpron rahoitusta tule pienentää nykytasosta.

Team Finland -kasvuohjelmat

Ensimmäiset Team Finland -kasvuohjelmat käynnistettiin syksyllä 2014. Ohjelmat tarjoavat yrityksille toimialoittain räätälöityjä palveluita keskeisillä teollisuuden ja palveluliiketoiminnan aloilla. Nyt käynnissä olevia Team Finland -kasvuohjelmia on 37.

• Ohjelmien väliin jää katvealueita. Myös nämä yritykset tarvitsevat apua kansainvälistymisessä.

Kasvuohjelmatoiminnan valtionapu vuosille 2014–2018 on yhteensä 74,1 miljoonaa euroa, joista 9 miljoonaa euroa on varattu yritysten kansainvälistymistä tukeviin messuhankkeisiin vuosina 2016–2018. Kasvuohjelmia toteuttavat Finpron lisäksi 7 muuta tahoa.

Kasvuohjelmat ovat toimiva ja tervetullut työkalu pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. Saman toimialan yritykset lähtevät yhdessä hakemaan kasvua kansainvälisillä markkinoilla. Kasvuohjelmat ovat tässä muodossa uusi instrumentti, jolla edistetään yritysten kansainvälistymistä, matkailua sekä investointeja.

Matkailun edistäminen

Visit Finland toimii Finpro-alustalla samoin kuin Invest in Finland. Näiden kolmen toimijan yhteistyö on luontevaa. Visit Finlandilla on tärkeä tehtävä tehdä Suomesta mahdollisimman houkutteleva matkailumaa. Maakuvan rakentaminen on monen julkisen ja yksityisen toimijan yhteistyötä. Kasvanut turvattomuus Euroopassa on johtanut siihen, että pohjoismaiden suosio matkailukohteena on kasvanut. Suomi on matkailumaana kallis, joten palveluiden tason pitää vastata myös vaativien asiakkaiden toiveita.

Digitalisaatio (ml. virtuaalitodellisuus) tuo paljon mahdollisuuksia matkailualalle. Suomi ei ole massaturismikohde vaan päätökset tehdään yksilöllisesti. Siksi vahva ote sosiaalisesta mediasta on tarpeen.

Kehittämiskohteet:

• Palveluiden tuotteistaminen ja palveluiden laatu
• Palveluiden saatavuus ja liikkuminen maan sisällä
• Matkailuyhteistyö naapurivaltioiden kanssa

Matkailualalla on kolme kasvuohjelmaa jotka perustelevat paikkaansa. Nämä ovat hyvinvointimatkailu, merellinen saaristo sekä Stopover Finland.

Maakuntauudistuksen vaikutukset TF-aluemalliin

Team Finland -verkoston erityisenä haasteena on alueellinen näkyminen, koska Team Finlandilla ei ole omia palveluita.

Team Finlandin kotimainen aluemalli on saatu valmiiksi ja toteutettu eri mallien pohjalta.

Maakuntauudistus tuo isoja muutoksia Team Finlandin palveluihin. Tekesillä on tässä iso vastuu ja rooli. Pirkanmaan ELY-keskuksesta siirtyy vuodenvaihteessa 92 henkilöä Tekesin palkkalistoille. 15 alueella on vahvat tiimit, jotka ovat Tekesin suorassa ohjauksessa.

Seudullisten kehitysyhtiöiden asema Team Finland -verkostossa vaatii selkeyttämistä. Niillä on merkittäviä palveluita yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi sekä hyvä tuntuma kansainvälistymispotentiaalia omaaviin yrityksiin. Alueellisten ja paikallisten toimijoiden yhteistyöllä on pitkät perinteet.

Pienyritysten kasvun ja kansainvälistymisen rahoitus

Painotamme sitä, että kansainvälistymispalveluita ja rahoitusta pitää olla tarjolla myös pienimmille yrityksille, jotka haluavat kansainvälistyä.

Suomen Yrittäjät on kantanut huolta ns. yhteishankerahoituksesta. Tällä tarkoitetaan rahoitusta messuosallistumisiin sekä vientirenkaisiin. Messuihin (Team Finland Trade Fair -instrumentti) on käytössä vain 3 miljoonaa euroa vuodessa. Messuosallistumisten taso on laskenut kun pienyrityksissä osallistutaan vain kaikkein tärkeimpiin messuihin. Pienemmät messut, joilla pyritään avaamaan tie uusille markkinoille, ovat jääneet pois.

Team Finland 4 Exporters tukee vientirenkaita, joissa neljä yritystä palkkaa yhteisen vientipäällikön. Niissä mennään yhdessä kansainvälisille markkinoille ja saadaan vertaistukea toisilta. Yhteishanke on pienyritykselle helppo tie kansainvälistyä. Olisi mielestämme lyhytnäköistä lopettaa toimiva, suoraan yritysten käytössä oleva vienninedistämismalli. Konsortioiden rakentamisessa meillä on parantamisen varaa. Yritykset joutuvat hakemaan vientimarkkinoita yhä kauempaa. Isoissa toimituksissa monen yrityksen yhteistyö voi olla menestymisen edellytys.

Tässä tilanteessa olemme kehottaneet yrityksiä tutustumaan Tekesin Kiito- (yli 5 vuotta toimineille yrityksille) ja Tempo-tuotteisiin (start up). Niiden kautta yritys saa avustusta ja lainaa. Myös maaseudun kehittämisraha on käyttökelpoinen taajamien ulkopuolella.

Kokoavia näkemyksiä

Olemme edellä tarkastelleet julkisen vallan toimia erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille tarjolla olevien palveluiden näkökulmasta. Korostamme kuitenkin, että harjoitetulla talous-, vero-, elinkeino- ja työmarkkinapolitiikalla on tärkeä merkitys yritysten kasvumotivaation ja –kyvyn kannalta.

Yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja Finnveran kanssa julkaisemamme pk-yritysbarometri on osoittanut selvästi, että voimakkaasti kasvuhakuiset, kansainvälistyvät yritykset pitävät Suomen työmarkkinajärjestelmää liian jäykkänä. Työmarkkinarakenteiden uudistaminen tukisi kasvua, joka useimmiten tapahtuu kansainvälistymisen kautta.

Myös verotuksen kannustavuutta lisäämällä luotaisiin uskottava ja kannustava kasvu- sekä investointinäkymä. On tärkeätä uudistaa verotuksen rakennetta ja myöhentää verotusta vaiheeseen, jossa tulos otetaan yrityksestä ulos.

Kolmas tärkeä näkökohta on, että sääntelyjärjestelmämme tulee olla kilpailukykyä tukeva. Suomella on niin harvoja luontaisia kilpailuetuja, että vain maailmanluokan toimintaympäristö yhdistettynä huippuosaamiseen riittää turvaamaan Suomen kilpailukyvyn ja suomalaisten hyvinvoinnin.

Ystävällisin terveisin

Suomen Yrittäjät

Thomas Palmgren
kansainvälisten asioiden päällikkö