Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta
Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua valtiovarainvaliokunnalle hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2021 ja koronatukien kokonaisuudesta.
Taloudellinen tilanne
Kuluvana vuonna BKT supistunee noin 4,5 -5,5 prosenttia. Kysyntäkomponenteista yksityinen kulutus, yksityiset investoinnit ja vienti alenevat. Julkiset investoinnit ja julkinen kulutus tukee lyhyellä aikavälillä taloudellista aktiviteettia, mutta velkaantumisen kustannuksella. Useimmissa kokonaistaloudellisissa ennusteissa vuodelle 2021 ennustetaan taloudellisen aktiviteetin palautumista ja sen jälkeen kasvu konvergoituu potentiaalisen tuotannon tasolle ollen noin 1,5 prosentin tietämissä.
Tähän ennustekuvaan liittyy kuitenkin alasuuntaisia riskejä johtuen esimerkiksi epävarmuudesta koskien koronaviruksen etenemiseen ja rokotteen valmistumiseen sekä mahdollisiin hallinnon asettamiin rajoituksiin. On myös muistettava, että Suomen kansantalouden suorituskyky heikkeni jo ennen koronakriisiä ja alla olevat rakenteelliset, kuten esim. väestön ikääntyminen ja työmarkkinoiden toimimattomuus, eivät tue tulevaa talouskasvua.
Työllisyysaste kääntyy alenevalle uralle ja valtiovarainministeriön ennusteen mukaan se olisi 71 prosenttia vuonna 2021. Työttömyysaste vastaavasti nousee hieman yli 8 prosenttiin. Samaan aikaan reaaliansiot nousevat selvästi kilpailijamaitamme nopeammin ja työn myös työn tuottavuus matelee. Suomi menettää kilpailukykyä seuraavien vuosien aikana.
Kriisi on oiva osoitus siitä, kuinka tärkeää olisi pitää huolta julkisesta taloudesta. Kriisiin lähdettäessä julkinen talous ja varsinkin sen rakenteet olivat edellisten hallitusten jälkeen huonossa kunnossa ja siten shokin sietokyky oli heikko. Julkinen talous jää koronakriisin jälkeen varsin heikkoon tilaan. Tämä johtuu siitä, että julkisen talouden, jo kauan tiedossa oleviin rakenteellisiin ongelmiin, ei ole pystytty puuttumaan. Julkisen talouden kestävyysvajeongelma on edelleen ratkaisematta ja nykyisen hallituksen talouspoliittinen linja ei sitä edes pyri ratkaisemaankaan.
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen tullee nousemaan vuosikymmenen puoliväliin mennessä yli 75 prosenttiin. Velkaa vähättelevä argumentointi ei useinkaan ota huomioon, että huolimatta matalasta korkotasosta aktiivisten velanhoitajien määrä vähenee merkittävästi seuraavien vuosien aikana.
Talousarvioesitys
Hallituksen vuoden 2021 budjettiehdotuksessa määrärahoiksi ehdotetaan 64,2 mrd. euroa ja hintataso huomioon ottaen määrärahat kasvavat n. 10 % vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 53,4 mrd. euroa. Talousarvioesitys on siten 10,8 miljardia euroa alijäämäinen. Alijäämä tullaan kattamaan lisävelanotolla.
SARS-Cov-2 viruksen aiheuttaman koronaviruspandemian seuraukset taloudelle olivat ennakoimattomat ja hallituksen tekemät toimenpiteet haittojen vähentämiseksi ovat olleet osittain perusteltuja. Julkisten menojen kasvattaminen laajalla rintamalla ei kuitenkaan ole elvyttävää finanssipolitiikkaa. Osalla menolisäyksistä ei ole vaikutusta avoimen sektorin työllisyyteen ja talouden toimeliaisuuteen.
Julkisen talouden menot ovat jo monta vuotta ylittäneet tulot ja velkasuhteen arvioidaan nousevan 73 prosenttiin vuoden 2021 loppuun mennessä. Julkisen talouden tilanteen kipukohta ei ole pelkästään nopea velkaantuminen, vaan myös merkittävät takausvastuut. Tämän lisäksi demografinen rakenne luo omat haasteensa. Väestöllinen huoltosuhde heikkenee nopeasti. Ikääntymisen seurauksena, jos rakenteita ei pystytä muuttamaan, menot tulevat myös tulevaisuudessa kasvamaan tuloja nopeammin.
Valtiovarainministeriön tuore kestävyysvajearvion on 10mrd euroa ollen noin 3,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Huolimatta akuutista kriisistä finanssipolitiikan linjan johtolankana tulisi olla kestävyysvajeen umpeen kurominen. Nykyinen, liikaa suhdannetilanteeseen painottuva, finanssipolitiikan linja ei ole vastuullista pitkällä aikavälillä.
On selvää, että hallitusohjelman keskeiset talouspolitiikan tavoitteet eivät tule toteutumaan. Hallituksen kestävyystiekartan mukaan keskeiset keinot julkisen talouden vahvistamiseksi ovat työllisyyden lisääminen ja työttömyyden vähentäminen, talouskasvun edellytysten vahvistaminen, julkisen hallinnon tuottavuuden vahvistaminen ja sekä kustannustehokkuutta lisäävät toimet ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Kaikki edellä mainitut kohdat edellyttävät merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, jotta niillä olisi vaikutusta julkisen talouden, ja laajemmin koko kansantalouden talouden tilanteeseen. Hallitus ei ole kyennyt tekemään tarvittavia rakenteellisia uudistuksia omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Ainoastaan SOTE-uudistuksen kohdalla on valmis esitys, mutta sen sisällöllinen anti ei ole tuottavuutta ja markkinoita kehittävä ja parantava.
Talousarvioesityksen suurin ongelma on tehokkaiden työllisyyskeinojen puuttuminen
Budjettiehdotuksessa ei ole lääkkeitä työmarkkinoiden tehokkuuden lisäämiseksi. Riittäviä työvoiman kysyntää ja tarjontaa lisääviä toimenpiteitä ei esitetä eikä myöskään kohtaanto-ongelman lievittämiseksi esitetä ratkaisuja. Tämä on valitettavaa, sillä korkea työllisyys ja alhainen työttömyys ovat itsessään tavoiteltavia asioita, koska ne vähentävät pitkäaikaista köyhyyttä ja syrjäytymistä. Budjettiehdotuksessa olevat työllistämistoimenpiteet eivät nettomääräisesti tule juurikaan työllisyyttä nostamaan.
Työllisyyden edistämiseksi tulisi tehdä rakenteellisia uudistuksia, jota lisäävät työmarkkinavirtoja. Yksilön joutuessa työttömäksi on ensiarvoisen tärkeää, että virta työttömyydestä takaisin työlliseksi on mahdollisimman nopeaa. Sama pätee myös virtaa työvoiman ulkopuolelta takaisin työvoimaan. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen ja lyhentäminen sekä sosiaaliturvajärjestelmän kannustavuuden parantaminen olisivat aidosti työllisyyden edistämisen kannalta olennaisia uudistuksia. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma tarvitsee myös rakenteellisia uudistuksia työmarkkinajärjestelmään. Toisinsopimisen kieltojen taustalla ei ole mitään rationaalisia työllisyyttä parantavia tekijöitä. Ne heikentävät suuren osan yritysten mahdollisuutta työllistää. On myös selvää, että paikallisen sopimisen lisääminen nostaisi työn kysyntää.
Yritystukien kokonaisuuden arviointia
Covid-19 pandemian takia työmarkkinoiden tilanne heikkeni nopeasti. Työttömyys lähti nousuun ja työllisyysaste laskuun. Myös lomautettujen määrä nousi nopeasti, joskin tilanne on kevään jälkeen tasaantunut. Hallitus reagoi tilanteeseen määrätietoisesti ja varsin nopeasti saatiin rakennettua monipuolinen tukijärjestelmä yrityksille.
Finnveran rooli luottojen takaajana on ollut tärkeä Covid-19 -pandemian aikana. Finnvera on myöntänyt lainoja ja takauksia 11.10.2020 mennessä noin 1,3 miljardia euroa, joka on kaksinkertainen määrä edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Ely-keskukset ja Business Finland (BF) jakoivat kehittämistoimenpiteisiin esiselvitysrahoitusta ja kehittämisrahoitusta. Ely-keskukset ovat myöntäneet noin 22 500 yritykselle rahaa 330 miljoonaa euroa, josta yrityksille on maksettu hieman yli 250 miljoonaa euroa. BF jakoi kehittämistukia yli 5 henkilöä työllistäville yrityksille ja hyväksyttyjä hakemuksia on hieman yli 19 000 kappaletta ja myönnetty rahoitus ylittää juuri ja juuri miljardin euron. Yrityksille on tähän mennessä maksettu hieman alle 700 miljoonaa euroa.
Kustannustuen tarkoituksena oli myöntää Covid-19 -pandemiasta kärsineille yrityksille tukea liiketoiminnan yleisten vaikeuksien helpottamiseksi. Tämä on tukimuoto, joka olisi pitänyt lanseerata välittömästi kriisin puhjettua. Se olisi vastannut nopeimmin ja tehokkaimmin yritysten kohtaamaan nopeaan liikevaihdon alenemiseen tilanteessa, jossa kiinteiden kustannusten sopeuttaminen oli mahdotonta.
Kustannustuki I:n ehdot eivät onnistuneet ja siitä kertoo myös suuri hylkäysprosentti (72 % ja pienten yritysten kohdalla 76%). Tuen ehdot ja parametrisointi eivät ottaneet huomioon yrityskentän heterogeenisuutta ja siten suuri määrä yrityksiä, joiden kohdalla oli osoitettavissa selvä syy-yhteys Covid-19 -pandemian aiheuttamiin talousvaikeuksiin eivät tukea saaneet.
Kuntien myöntämät yksinyrittäjätuet olivat erittäin tarpeellisia ja kompensoivat sitä, että yksinyrittäjillä ei ollut mahdollisuutta hakea osaa muista tukimuodoista. Myös ravitsemusalan eritystukea voidaan pitää perusteltuna johtuen hallinnon asettamista rajoitteista kyseisen toimialan kohdalla.
On myös huomioitava hallinnolliset muutokset ja helpotukset, jotka auttoivat yrityksiä selviytymään. Näitä olivat mm. työeläkemaksujen väliaikainen alentaminen, laki konkurssilain väliaikaisesta muuttamisesta, laki ulosottokaaren väliaikaisesta muuttamisesta, maksuperusteasetuksen väliaikaisesta muutoksesta ja verojen maksujärjestelyiden väliaikaiset muutokset. Lisäksi lomautusmenettelyä nopeutettiin yrityksissä niin, että lomauttamiseen kuluva aika laski vähintään 15 päivään.
Covid-19 -pandemian takia luodut avustusjärjestelyt ja tukimuodot ovat kokonaisuudessaan auttaneet yrityksiä ja niiden työntekijöitä. Oletettavaa on, että ilman yllä mainittuja järjestelyjä työttömyys olisi noussut nopeammin korkeammalle tasolle.
Kustannustuki II
Hallituksen 7. lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan kustannustuki II:lle varattavaksi 550 miljoonaa euroa. ja esitys lain sisällöksi on selvästi parantunut kustannustuki I:stä. Esityksessä käytettävä kaava kustannustuen määrän laskemiseksi on sama kuin aikaisemmin, mutta kaavan määräytymisperusteita on muutettu vastaamaan uutta tukiaikaa ja korvattavaksi hyväksyttyjen kulujen määritelmää on laajennettu.
Yritysten kulurakenteen monimuotoisuuden huomioonottaminen epäonnistui kustannustuki I:ssä. Suomen yrittäjät kiinnitti asiaan huomiota keväällä, mutta se jäi huomioonottamatta. Tuen kohdentumisen kannalta on hyvä, että uudessa esityksessä kustannustuen laskennassa kiinteiden kustannusten sijaan käytetään laajemmin määriteltyjä joustamattomia liiketoiminnan kuluja ja menetyksiä, jotka yritys osoittaa hakemuksessaan. Lisäksi huomioitaisiin palkkakulut tukikaudelta.
Toimialan liikevaihdon alenemiskriteeri (liikevaihto vertailukauden liikevaihtoon verrattuna on vähintään 10 prosenttia pienempi) on tuen osuvuuden kannalta perusteltu, mutta yritykselle pitää jättää mahdollisuus tuen saantiin, jos se pystyy osoittamaan selvän syy-yhteyden liikevaihdon alenemiseen Covid-19 -pandemian seurauksena vaikka toimialan liikevaihto ei olisikaan laskenut. Kustannustuki I:ssä näitä tapauksia ei huomioitu riittävästi ja siten yritykset joutuivat epätasa-arvoiseen asemaan.
Tukikauden pidentäminen viiteen kuukauteen (1.6.2020 – 31.10.2020) on perusteltu muutos, samoin kuin 20 000 euron liikevaihtorajan poistaminen. Tuen oikeudenmukaisuuden kannalta on myös olennaista, että uusi esitys kohtelee yrityksiä tasapuolisemmin riippumatta yhtiömuodosta.
Tulevien Covid-19 -pandemia johdannaisten yritystukipakettien tarve
Koronakriisin keston arvioiminen on hankalaa ja siten voi olla mahdollista, että tukipaketteja tarvitaan myös tulevaisuudessa. On kuitenkin selvää, että isojen kaikille yrityksille suunnattujen apupakettien mahdollistaminen vaikeutuu julkisen talouden näkökulmasta. On myös niin, että yleistukien kaltaisella mekanismilla ei voida pitää elinvoimaista yritystoimintaa pystyssä montaa vuotta. Olisi siis syytä jo hyvissä ajoin hahmotella mahdollisten tulevien tukipakettien rakennetta ja sitä, millä kriteerein niitä tullaan jakamaan.
Kriisin jatkuessa olennaista on myös säilyttää joustavuus, jotta yritykset pystyvät tekemään yksilöllisiä maksujärjestelyjä esimerkiksi eläkeyhtiöiden ja Verohallinnon kanssa. Nämä ovat pitkässä juoksussa halpoja ja tehokkaita tapoja auttaa yrityksiä säilyttämään työpaikkoja.
Suomen Yrittäjät
Mika Kuismanen
pääekonomisti