Hallituksen esitys (HE 62/2007 vp) Eduskunnalle valtion talousarvioesitykseksi 2008: erityisesti pääluokka 32, työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala

EDUSKUNNAN TALOUSVALIOKUNTA

Suomen Yrittäjät esittää otsikossa mainitusta asiasta lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa:

Uusi ministeriö – Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) synnyttäminen (HE 54/2007 vp) ensi vuoden alusta lähtien on kannatettava uudistus. Perinteisen työvoimapolitiikan, työelämäpolitiikan, teknologia- ja innovaatiopolitiikan sekä yrittäjyyspolitiikan yhdistäminen antaa uusia mahdollisuuksia erityisesti työelämän keskeisten haasteiden kohtaamiseen. Uuden ministeriön organisaatiossa näkyykin selkeästi yrittäjyyden, kasvun ja työllisyyden välisen yhteyden sekä tuottavuuden kasvun merkityksen ymmärtäminen.

Uuden ministeriön odotetaan kykenevän aikaisempaa tehokkaammin puuttumaan yhä merkittävämmäksi nousseeseen työvoiman saatavuus-ongelmaan. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on eri selvitysten mukaan keskeinen kysymys muun muassa yritysten kasvun näkökulmasta. Molemmat haasteet – työvoiman saatavuus ja yritysten kasvu – on otettu hyvin huomioon ministeriön tehtäviä ja organisaatiota rakennettaessa.

Ministeriön odotetaan tuovan lisäarvoa myös innovaatiopolitiikkaan ja kansainvälistymiseen. Innovaatiopolitiikan pullonkaula on edelleen ideoiden saattaminen markkinoille saakka. Osaltaan osaavan työvoiman saatavuus on ja tulee olemaan haaste myös tältä osin. Yritysten kansainvälistymisen edistämisessäkin on kyse samasta haasteesta: uuden organisaation tulee olla entistä yrityslähtöisempi ja palvella yrittäjien todellisia käytännön tarpeita.

TEM:n rahoituksen työvoimapoliittiset painopisteet on määritelty budjetin perusteluissa oikeansuuntaisesti. Perusteluista ilmenee, että työvoimapolitiikan määrärahoja tullaan suuntaamaan uudelleen siten, että niillä voidaan tukea työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja helpottaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa.

Samoin painopisteet yritys- sekä teknologia- ja innovaatiopolitiikan sisällä on oikeansuuntaisia, kun ongelmana yleisesti nähdään olevan yritysten kasvun. Kuitenkin jatkossa täytyy miettiä politiikkalohkojen välisiä määrärahasuhteita työttömyyden laskiessa sekä yhteiskunnan hyvinvoinnin riippuessa entistä enemmän yritysten kansainvälisestä menetyksestä uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kautta.

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (32.80.51)

Momentilla esitetään arviolta 30 milj. euron määrärahaa starttirahajärjestelmään. Starttirahayrittäjyyden mahdollisuuksia vahvistetaan vakinaistamalla starttirahakokeilun sisältö ja pidentämällä starttirahan kesto enintään 18 kuukauteen.

Starttiraha on osoittautunut varsin tehokkaaksi yritystoiminnan aloittamisen edistämistoimeksi. Starttirahalla käynnistyneiden yritysten osuus kaikista aloittavista yrityksistä on huomattavan korkea. Yritysten perustamisvilkkauteen ovat toki vaikuttaneet muutkin syyt, joista yhtenä keskeisenä voidaan mainita osakeyhtiölaissa säädetyn minimiosakepääoman alentaminen.

Starttirahajärjestelmän vakinaistaminen on perusteltua, mutta järjestelmän vaikutuksia yritysperustantaan, markkinoiden toimivuuteen ja kilpailuolosuhteisiin on seurattava jatkossakin.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta (32.20.20, 32.20.40, 32.20.83)

Julkisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrärahaa nostetaan 14,5 miljoonaa 181,7 milj. euroon. Avustuksia teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen lisätään 9,2 miljoonaa 171,2 milj. euroon. Lainoja teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen nostetaan 8,2 milj. eurolla 74,9 milj. euroon.

Suomen ollessa teknologisessa eturintamassa on perusteltua kasvattaa panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan globaalissa kilpailussa, jotta kilpailussa pärjättäisiin ja kasvua saavutettaisiin. Tavoitteenahan on tutkimus- ja kehittämispanostusten 4 prosentin osuus BKT:sta hallituskauden lopulla niin, että kaksi kolmas osaa on yksityistä panostusta. Samalla kuitenkin tulee huolehtia riittävistä resursseista kaupallistamiseen, joka on Suomessa ehkä suurempi ongelma kuin itse teknologinen kehittämistoiminta.

Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (32.30.40)

Määrärahaa esitetään supistettavaksi noin puolella miljoonalla eurolla tämän vuoden talousarvioesityksestä ja momentille esitetään myönnettäväksi 18 milj. euroa.

Suomalaisten yritysten perusvaikeus on tunnetusti markkinoille pääsy, etenkin kansainvälisille markkinoille. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin on tärkeä keino edistää varsinkin kasvavien yritysten vientiponnisteluja. Tästä syystä ei ole perusteltua leikata näitä määrärahoja, vaan niitä tulisi nostaa nykyisestä tasostaan ainakin 20 milj. euroon.

Finnvera Oyj:n korkotuet ja tappiokorvaukset (32.30.42 ja 32.30.43)

Finnvera Oyj:n korkotukiin esitetään myönnettäväksi 10,8 milj. euroa. Korkotukea on leikattu vuosittain ja ensi vuoden talousarvion arviomääräraha on noin 1,8 milj. euroa pienempi kuin tälle vuodelle myönnetty arviomääräraha.

Yrityslainojen korkotaso on edelleenkin suhteellisen matala ja korkotukien vaikuttavuus näin ollen yritysten rahansaantiin ei voi olla merkittävä. Tärkeämpää onkin lisätä määrärahoja Finnveran tappioihin Finnveran riskinoton lisäämiseksi. Talousarvioesityksessä tappioihin varataankin 22,1 milj. euroa, joka 0,4 milj. euroa suurempi kuin edellisen vuoden määräraha.

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (32.30.45)

Momentille esitetään määrärahaksi 24,5 milj. euroa, jossa on lisäystä tämän vuoden talousarvioesitykseen 7,2 milj. euroa. Määrärahoja (9,8 milj. euroa) voi käyttää myös ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tukemiseen. Tarkoituksena on laajentaa ensimmäisen työntekijän palkkaamiskokeilua erikseen nimettäville rakennemuutosalueille tai muutoin vaikeassa kehitysvaiheessa oleville alueille.

Ensimmäisen työntekijän palkkaamiskokeilussa tulisi aluetta laajentaa myös vaikean työttömyyden alueilta nopean kasvun alueille, jotta saataisiin paremmin kuvaa siitä, millä tavalla ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta annettava tuki vaikuttaa. Tämä olisi tarpeen tehtäessä johtopäätöksiä kokeilun tuloksista. Jos tukea myönnetään vain vaikean työttömyyden alueilla, vaikuttavuus todennäköisesti jää hyvin vähäiseksi, koska näillä alueilla ei juurikaan ole sellaisia yksinyrittäjiä, jotka voisivat palkata ensimmäisen työntekijän yritykseensä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Harri Hietala
ekonomisti