Hallituksen esitys laiksi oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin (KTM059:00/2003)

Kauppa- ja teollisuusministeriölle

Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:n lausuntoa otsikkosasiassa. Suomen Yrittäjät ry on tutustunut ko. ehdotukseen ja lausuu siitä kunnioittaen seuraavaa:

Yleistä

Korkeakoulukeksintölaista on tarkoitus tehdä luonteeltaan pakottavaa sääntelyä, jota sovelletaan korkeakoulujen ja keksijöiden välisiin suhteisiin. Säännösten pakottavuutta ei nähdä hyvänä asiana, sillä laista tulee heijastumaan välillisiä vaikutuksia ulkopuolisten tahojen (yritysten) kanssa tehtäviin tutkimussopimuksiin ja muuttamaan niitä pakottavan sääntelyn suuntaan. Lakiehdotukseen sisältyy niin ikään säännöksiä, jotka ovat omiaan hidastamaan tilaustutkimuksen ja puhtaasti julkistamistarkoitukseen tähtäävän tutkimuksen käytännön toteutusta.

Yksityiskohtaisia kommentteja

Lakiehdotuksen soveltamisalaa koskevissa perusteluissa (s. 13) todetaan, ettei Suomessa ole voimassa yleistä työsuhdetekijänoikeutta, eikä muita teollisoikeuksia koskevia työsuhdesäännöksiä. Voimassa olevaan tekijänoikeuslakiin sisältyy säännös työsuhteessa luodun tietokoneohjelman, tietokannan ja niihin välittömästi liittyvien teosten oikeuksien siirtymisestä työnantajalle. Tämä tekijänoikeuslain 40 b §:n 2 momentin poikkeussäännös ei kuitenkaan toistaiseksi ulotu korkeakoulun opetus- ja tutkimushenkilöstöön. Suomen Yrittäjät katsoo, että uuden korkeakoulukeksintölain voimaantulo edellyttää muutosta myös tekijänoikeuslakiin niin, että oikeudet korkeakouluhenkilöstön teoksiin siirtyvät korkeakoululle siten kuin muidenkin työ- ja virkasuhteisten henkilöiden osalta on tällä hetkellä voimassa. Vaikka parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva tekijänoikeuslain muutosehdotus ei sisälläkään säännöstä yleisestä työsuhdetekijänoikeudesta, hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan kuuluva sähköinen liiketoiminta, sähköiset palvelut ja sisällöt – jaosto on 8.3.2004 tehnyt asiasta aloitteen tietoyhteiskuntaneuvostolle ja ministeriryhmälle tekijänoikeuslain muuttamiseksi.

Mallioikeuksien osalta on syytä todeta, että Suomen oikeuskirjallisuuteen sisältyy selkeitä kannanottoja oikeuksien siirtymisestä työsuhteen perusteella automaattisesti työnantajalle ja Suomessa voimassa oleva yhteisön mallioikeusasetus sisältää vastaavanlaisen ajatuksen. Näin ollen lakiehdotuksen perusteluosaan sisältyvä maininta mallisuojaa koskevan työsuhdesäännöksen puuttumisesta tulisi virheellisenä poistaa.

Lain yleisenä tarkoituksena on 2 §:ään kirjatun mukaisesti keksinnön hyödyntäminen keksijän, korkeakoulun ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Lakiehdotus perusteluineen ei anna vastausta siihen, miten hyödyntäminen toteutuu tilanteessa, jossa korkeakoulu on käyttänyt toissijaista oikeuttaan keksintöön, mutta jättänyt tosiasiassa keksinnön kokonaan hyödyntämättä. Jotta lain yleinen tarkoitus toteutuisi, tulisi keksijällä olla tällaisessa tilanteessa oikeus itse hyödyntää keksintöä määrätyn ajan kuluttua. Näin mahdollistettaisiin innovaatioiden hyödyntäminen yhteiskunnassa ja samalla tuettaisiin uusien yritysten syntymistä yliopistokeksijöiden toimesta.

Suomen Yrittäjät katsoo, että ehdotuksen 5 §:n mukainen keksintöilmoitusmenettely jäykistää tutkimushankkeiden etenemistä yleisesti ja erityisesti niissä tilanteissa, joissa on kysymys julkistamiseen tähtäävästä tutkimuksesta. Ilmoitusmenettelysäännöksen pakottavuudesta tulisi voida luopua, ja antaa tutkimusosapuolille mahdollisuus vapaasti sopia siitä ilman ehdottomien määräaikojen noudattamista.

Lakiehdotuksen 9-10 §:ssä säädetään keksijälle maksettavasta kohtuullisesta korvauksesta ja sen sovittelusta olosuhteiden olennaisesti muututtua. Ehdotus antaa mahdollisuuden sovitella myös ennalta sovittuja korvaussummia, jos ne eivät vastaa osapuolten käsityksiä keksinnön arvosta korvaushetkisessä tilanteessa. Suomen Yrittäjien mielestä ehdotettu korvausjärjestelmä voisi merkitä huomattavasti ennakoitua suurempaa taloudellista rasitusta tutkimussopimuksiin osallistuville pk-yrityksille.

Lopuksi todettakoon vielä tutkimustulosten julkistamissäännöksen (11 §) osalta, että salassapitovaatimuksen perusteluita tulisi täsmentää. Sääntelyllä tulisi voida taata tilaustutkimuksessa käytettävän tausta-aineiston säilyminen salaisena silloinkin, kun asiasta ei ole erikseen sovittu tutkimusosapuolten välillä.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Riikka Tähtivuori
lainopillinen asiamies