Hallituksen esitys vuoden 2012 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta (HE 50/2011)

Eduskunnan valtionvarainvaliokunta
Verojaosto

Suomen Yrittäjät (SY) esittää lausuntonaan seuraavaa:

Yleistä

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma sisältää verotuksen painopisteen muutoksia, joilla tavoitellaan valtiontalouden vakautta, talouskasvua sekä työllisyyttä ja kilpailukykyä. Painopistettä on tarkoitus siirtää mm. kasvua haittaavasta työn ja yrittämisen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta. Vuoden 2012 budjettiehdotus noudattaa varsin tarkkaan sovittua hallitusohjelmaa ja myös ehdotetut veromuutokset vastaavat siksi hallitusohjelmaa.

Yrittäjien näkökulmasta budjetin perustavoite, joka painottaa julkisen talou-den tasapainottamista ja velkaantumisen katkaisemista, on myös sinänsä oikea ja vahvistaa uskoa toimintaympäristön suotuisaan kehitykseen. Pidämme myös tavoitetta verotuksen painopisteen siirtämisestä välittömästä verotuksesta kohti välillistä verotusta oikeana. Kun verokannat pidetään kohtuullisella tasolla eikä kokonaisveroasteen anneta nousta, kehityksen suunta on myönteinen, vaikka se käytännössä merkitseekin erityisesti kulutukseen perustuvien verojen veropohjan laajentamista. Näin on kuitenkin mahdollista keventää työnteon ja yrittäjyyden verotusta ja huolehtia suomalaisen työn kilpailukyvystä. Valmisteverotkaan eivät tosin saa muodostua tasoltaan kohtuuttoman korkeiksi eivätkä ainakaan keskeisiä kilpailijamaitamme korkeammiksi, koska myös tämä haittaa yritysten kilpailukykyä ja edistää harmaata taloutta.

Julkisen talouden sopeutus tulisi kuitenkin tehdä tavalla, joka mahdollisim-man vähän haittaa talouskasvua. Erityisesti talouskasvuun vaikuttamattomia menolisäyksiä olisi siksi nähdäksemme tullut vielä lykätä tai mieluummin luopua niistä. Sama koskee veronkorotuksia, joilla on selkeästi kasvua heikentävä vaikutus.

Esimerkiksi pääomaverokannan nousu sekä kertaalleen verotetun osingon enim-mäismäärän alentaminen 60 000 euroon ovat molemmat yrityksen kasvun kannalta kielteisiä toimenpiteitä. Myönteistä on kuitenkin, että yhteisövero laskee 26 %:sta 25 %:iin (24,5 %:iin) jo vuoden 2012 alusta ja ettei hallitus toteuta yrittäjyyden kannustavuutta liiaksi heikentäviä osinkoveromuutoksia.

Kotitalousvähennyksen leikkaaminen on myös pienten palveluyritysten kas-vun kannalta kielteinen ja voi lisätä harmaata taloutta. Tätä veromuutosta olisi sen vuoksi tullut vähintään lykätä tai ainakin säilyttää vähennykseen oikeuttava osuus nykytasolla.

Ristiriitaista on myös se, että perintö- ja lahjaverotus kiristyisi 200 000 euroa ylittävältä osalta 16 %:iin nykyisen 13 %:n sijaan lähisukulaisten välisissä luovutuksissa. Esitys on ristiriitainen, koska hallitus haluaa muutoin edistää sukupolvenvaihdoksia.

Valmisteverojen korotusten osalta tulemme esittämään erillisen lausuntom-me.

Kiinnitämme edellä olevan lisäksi erityistä huomiota vielä ongelmaan, joka hei-kentää eri yritysmuotojen verotuksen tasapuolisuutta, ellei asiaa korjata yhteisöveron laskiessa.

Eri yritysmuotojen epätasapuolinen kohtelu tulee korjata

Hallitus keventäisi pääomaverokannan noston vastapainona vain osakeyhtiöiden verotusta madaltamalla yhteisöverokantaa 25 %:iin (24,5 %:iin). Koska yhteisöverokantaa sovelletaan vain osakeyhtiöihin, muissa kuin osakeyhtiömuodossa toimivien yrittäjien (yksityiset elinkeinonharjoittajat, henkilöyhtiöt, maa- ja metsätaloudenharjoittajat) verotukseen kohdistuu vain pääomaverotuksen kiristys 30 – 32 %:iin. Pienituloisten ansiotuloverotuksen keventäminen keventää verotusta osalla näistä yrityksistä, mutta merkittävää ansioverotuksen kevenemistä ei ole odotettavissa.

Pääomaverokannan nosto, josta aiheutuva kiristys on noin 7 % ja osalla yrityksiä suurempikin, iskee yrityskentässä erityisesti nettovaroja kartuttaneisiin ja työllistäviin pienyrityksiin. Uudistus ajaa myös muuttamaan toimintaa osakeyhtiöksi, ellei kiristystä kompensoida millään tavoin.

Verotuksen kiristyminen voitaisiin estää esim. säätämällä elinkeinotoiminnan pää-omatulo-osuudet veronalaiseksi pääomatuloksi vain 90 %:n osuudelta tai muulla vastaavalla tavalla. Tämä menettely olisi vastaava kuin nykyisin mm. listatun yhtiön osingossa. Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta luonnolliselle henkilölle ja kuolinpesälle 70 % on veronalaista pääomatuloa ja 30 % verovapaata.

Esitämme, että eri yritysmuotojen tasapuolinen verokohtelu varmistetaan lainsäädäntövaiheessa korjaamalla tuloverolakia ao. osalta.

Lopuksi

Talouden epävarmuus kasvaa edelleen ja heikentyminen vaikeuttaa myös julkisen talouden tasapainottamista. Ahtaasta liikkumavarasta huolimatta tulisi tehdä kaikki voitava, jotta kasvu saataisiin vaikeutuvissa olosuhteissa mahdollisimman hyväksi.

Esitämme, että hallitus varautuu vielä taloustilanteen vuoksi myös muihin kasvua tukeviin, erityisiin veropoliittisiin toimiin. Tällaisia ovat mm. poisto-oikeuksien laajentaminen, sekä vieraan että oman pääoman ehtoisten pääomamarkkinoiden toiminnan edistäminen, tutkimus- ja kehityspanosten vahvistaminen ja yritysten tappiontasausmahdollisuuksien laajentaminen. Tämänkaltaiset toimet tukevat myös osaltaan julkisen talouden tasapainon saavuttamista.

Pk-yritysten rahoitustilanne on nyt huomattavasti vaikeampi kuin edellisen, finanssikriisiä seuranneen taantuman alla ja puskurit, jotka tällöin toimivat hyvin, on pitkälti käytetty. On todennäköistä, että myös konkurssit kasvavat enemmän kuin edellisellä kerralla. Yritykset tulisi siksi saattaa sellaiseen kuntoon, että tappiollisten vuosien vaikutus ei estä yrityksiä sopeutumasta talouden epävarmuustilanteisiin.

Osallistumme mielellämme hallinnon kanssa ao. erityistoimien valmisteluun.

Suomen Yrittäjät ry

Anna Lundén
johtaja