HE 238/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan talousvaliokunta

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä annettua lakia. Lakiin lisättäisiin säännös, jolla kevennettäisiin pienelle ravitsemisyritykselle aiheutuvaa kustannusrasitetta yksinkertaistamalla hyvityksen laskemismenettelyä. Niin ikään ehdotetulla säännöksellä kevennettäisiin pienikokoisten ravitsemisyritysten tilinpäätösinformaatiota koskevia vaatimuksia saadun hyvityksen osalta. Tällöin myös Euroopan komission edellyttämät takaisinperintävelvoitteet lievenisivät voimassaolevaan lakiin verrattuna.

Keskeiset huomiot

Ehdotus tarkoittaisi, ettei mikro- ja pienikokoisia ravitsemusyrityksiä enää koskisi 7 §:n 6 momentin mukainen toteumaperusteinen rajoitus, jonka todentaminen edellyttää merkittävää laskentateknistä työtä ja kustannusta. Tämä seurauksena ei olisi tarvetta erityiselle tilinpäätösinformaatiolle mainitun rajoituksen toteutumisesta eikä sitä koskevalle tilintarkastustoimenpiteelle. Ehdotus ei vaikuta myöntämisedellytyksiin eikä laskentasäännöksiin, joten hyvityksen määrittäminen ei riipu yrityskoosta.

Ehdotuksella ei ole vaikutusta budjettitalouteen, koska säännös ei tarkoita muutosta määrärahoihin, jotka on hyväksytty ravitsemusyritysten tukemiseksi voimassa olevalla lailla. Ehdotus ei myöskään käytännössä vaikuta KEHA-keskusten toimintaan.

Koska merkittävä osuus ravitsemisyrityksistä on alle 50 henkilöä työllistäviä ja/tai liikevaihdoltaan tai taseen loppusummaltaan alle 10 miljoonaan euron yrityksiä, on perusteltua luopua saatuun hyvitykseen nähden ylisuurista hallinnollisista kustannusrasitteista.

Talouden ja teknologian kehityksessä tapahtuneet muutokset ovat lisänneet sääntelyn tarvetta niihin kohdistuvien riskien takia. Sääntely-ympäristön kehitystä ovat lisäksi samanaikaisesti muokanneet lisääntyneet laatuvaatimukset sekä oikeusjärjestelmän säännösten monimutkaistuminen.

Samanaikaisesti sääntelyyn kuitenkin liitetään tavoitteita sen varmistamiseksi, että yritykset voisivat toimia tehokkaammin ja joustavammin. Siksi onkin välttämätöntä tarkastella hallinnollista taakkaa aiheuttavalla sääntelyllä tavoiteltavia hyötyjä ja siitä syntyviä haittoja.

Suomen Yrittäjät katsoo, että ehdotettava muutos perustuu tähän kokonaisarviointiin ja sen tuloksena tehtyyn hyötyjen ja haittojen punnintaan. Näkemyksemme mukaan johtopäätös haittojen liian suuresta määrästä suhteessa hyötyihin on oikea, ja sen vuoksi kannatamme ehdotettavaa muutosta.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen

pääekonomisti