Henkilöjunaliikenne 2030 -arviomuistio

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/22799/2022

Henkilöjunaliikenne 2030 -arviomuistio

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua henkilöjunaliikenteen palveluista. Alla vastaukset lausuntopyynnön kysymyksiin.

Näkemyksenne henkilöjunaliikenteen roolista liikennejärjestelmässä ja tulevaisuuden näkymät perusteluineen?

Junaliikenne on monesta näkökulmasta hyvä liikennemuoto, jonka kulkutapaosuuden kasvamista on syytä tavoitella. Ilmastoystävällisyyden lisäksi raideliikenteen hyötynä on mm. se, että monet ihmiset haluavat asua ja yritykset sijoittua hyvien raideliikenneyhteyksien tuntumaan.

Raideliikenteeseen panostetaan maailmalla tällä hetkellä erittäin paljon ja lyhyitä lentomatkoja pyritään korvaamaan junamatkustamisella. Turismissa junamatkailu on kasvava trendi. Esimerkiksi yöjunaliikennettä kehitetään tällä hetkellä kunnianhimoisesti.

Junaliikenteen kulkutapaosuus on Suomessa pieni keskeisiin eurooppalaisiin verrokkimaihin nähden. Yksi syy junaliikenteen heikkoon markkinaosuuteen on oletettavasti kilpailun puute, joka pitää tarjonnan suppeana ja hinnat korkeana. Henkilöautoilu tai jopa lentäminen tulevat usein junamatkustamista edullisemmaksi.

Näkemyksemme mukaan nykyinen yhden toimijan malli ei kannusta kasvattamaan junaliikenteen markkinaosuutta, vaan optimoimaan nykyistä tuotantoa valtionyhtiön näkökulmasta mahdollisimman tehokkaaksi. Lähes kaikissa muissa EU-maissa on useita henkilöjunaliikenteen toimijoita. Näissä maissa junalla matkustetaan Suomea enemmän. Kilpailu voisi parantaa laatua ja tarjontaa, tuoda uusia palvelukonsepteja ja laskea hintoja, mikä kannustaisi uusia ihmisiä siirtymään junaliikenteen käyttäjiksi.

Suomen Yrittäjät haluaa vauhdittaa raideliikenteen kilpailua ja kaupunkiseutujen lähijunaliikenteen kehittymistä koko maassa. Tämä voitaisiin aloittaa antamalla paikallisille joukkoliikenneviranomaisille myös muualla kuin Helsingin seudulla oikeus lähijunaliikenteen järjestämiseen ja kilpailuttamiseen.

Junaliikenteessä on paljon hyötyjä, mutta samaan aikaan on muistettava, että esimerkiksi monet keskustelussa olleet uudet lähijunayhteydet ovat taloudellisesti erittäin kannattamattomia. Linja-autoliikenne on hyvä joukkoliikennemuoto jatkossakin. Sähköbussit ovat ilmastonäkökulmasta erinomainen vaihtoehto junaliikenteelle.

Mielipiteenne Open access –periaatteen toimivuudesta palveluiden kehittymiseksi ja kilpailun lisäämiseksi Suomen rautatieliikenteen markkinoilla perusteluineen?

Suomen Yrittäjät näkee, että aidon kilpailun lisääminen junaliikenteessä on veronmaksajien, joukkoliikenteen käyttäjien ja elinvoimaisen liikennealan yrittäjyyden etu. Kilpailu- ja kuluttajaviraston viime vuonna julkaiseman selvityksen mukaan Helsingin Seudun Liikenteen tilaaman lähijunaliikenteen kustannustaso laski noin 40 prosenttia kilpailuttamisen jälkeen. Tämä tarkoittaa yli 25 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä veronmaksajille pelkästään HSL-liikenteen osalta. Katsomme, että Suomessa pitää ryhtyä määrätietoisiin toimiin aidon kilpailun mahdollistamiseksi raideliikenteessä.

Pidämme tärkeänä, että raideliikenteen markkinoille syntyisi reittikohtaista kilpailua. Reittikohtainen kilpailu tuottaa suurimpia hyötyjä kuluttajien näkökulmasta ja mahdollistaa siten junaliikenteen käytön kasvattamisen.

Kuten arviointimuistiossakin todetaan, open access-periaate ei ole toistaiseksi luonut aitoa kilpailua rautatieliikenteen markkinoille. Kuten KKV:n selvityskin osoittaa, markkinoille tulon esteen ovat liian suuret mm. Suomen poikkeavan raideleveyden vuoksi. Vaikka joku toimija haluaisikin hankkia uutta kalustoa omaksi, kaluston hankinta Suomen raideleveydelle on haastavaa ja hidasta.

Arviointimuistiossa aivan oikein todetaan, että ”VR:n nykyinen tosiasiallinen monopoliasema henkilöjunaliikenteessä ei edesauta kotimaisten rautatiemarkkinoiden ja kokonaisvaltaisen rautatieliikennepolitiikan kehittämistä Suomessa. Samalla VR:n asema ainoana henkilöjunaliikenteen rautatieyrityksenä heikentää EU:n ja Suomen yleisiä liikennepoliittisia tavoitteita mm. rautatieliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattamisesta vihreän siirtymän edistämiseksi. Suomessa ei tulisikaan pyrkiä säilyttämään yhden toimijan asemaa ja suljettuja markkinaolosuhteita pitkällä aikavälillä.” Tämän allekirjoitamme Suomen Yrittäjissä täysin.

Hallituksen tulisi mahdollistaa uusien toimijoiden tulo markkinoille mm. perustamalla kalustoyhtiö. Kalustoyhtiö tekisi markkinoille tulon helpommaksi sekä kotimaisille uusille toimijoille että kansainvälisille haastajille.

Mitä muita kuin muistiossa esitettyjä näkökulmia tulisi ottaa huomioon määrittäessä tulevaa palvelutasoa?

Suomen Yrittäjien näkökulmasta elinkeinoelämän näkemysten laaja huomioiminen on tärkeää. Valmistelussa on tärkeää kuulla yritysten tarpeita sekä henkilöstön päivittäisen pendelöinnin että esimerkiksi maakunnista Helsinkiin suuntautuvan liikenteen suhteen. Yrityksille tärkeää on myös sujuva liikkuminen Helsinki-Vantaalle ja muille kansainvälisten yhteyksien lentoasemille, jonka pitäisi onnistua mahdollisimman sujuvasti junalla.

Toimiva syöttöliikenne juna-asemille on olennaista. Tässä taksi- ja linja-autoyrityksillä on tärkeä rooli potkulauta- ja kaupunkipyöräpalveluita unohtamatta. Uusia mahdollisimman markkinaehtoisia palveluita tarvitaan lisää syöttöliikenteeseen.

Millaisia investointeja henkilöjunaliikenteen kilpailun avaaminen mielestänne edellyttää?

Raideverkkoon on investoitava joka tapauksessa, oli kilpailumalli mikä hyvänsä. Junaliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen edellyttää kapasiteetin lisäämistä ruuhkaisimmilla rataosuuksilla ja täsmäinvestointeja raideverkon pullonkauloihin. Myös Digirata-hanke edellyttää merkittäviä investointeja. Lähijunaliikenteen laajentaminen edellyttää uusia seisakkeita, joita on onnistuttu toteuttamaan varsin kustannustehokkaasti.

Jos junaliikenteen kulkutapaosuutta halutaan kasvattaa, tarvitaan Suomeen lisää väistämättä lisää junakalustoa.

Kuinka parhaiten mielestänne taataan toimijoiden syrjimätön pääsy kalustoon, varikoille, asemille ja huoltopalveluihin

Kuten arviomuistiossa todetaan, tasapuolisten ja kilpailuneutraalien olosuhteiden luomiseksi on tärkeää varmistua siitä, että kaikilla operaattoreilla on pääsy asemille, terminaaleihin sekä varikko- ja huoltotiloihin. Tällä hetkellä mm. kunnossapitovarikot ovat pitkälti VR:n hallussa.

Sipilän hallituksen aikaan valmisteltu kilpailumalli oli pääpiirteiltään kannatettava. Aito ja reilu kilpailu mahdollistuisi perustamalla julkinen kalustoyhtiö, kunnossapitoyhtiö ja kiinteistö/varikkoyhtiö. On kriittisesti tarkasteltava, mitä kaikkia junaliikenteeseen liittyviä toimintoja kannattaa pitää osana VR:ää, mitkä kuuluisivat osaksi viranomaistoimintaa ja mitkä kannattaisi siirtää erilliseen yhtiöön. VR:n tulisi keskittyä junaliikenteen operointiin yhtenä markkinatoimijoista.

Näkemyksenne henkilöjunaliikenteen palveluiden ja infrastruktuurin tulevaisuuden rahoitukseen?

Henkilöjunaliikenteen palveluissa pitäisi pyrkiä mahdollisimman markkinaehtoiseen malliin, jossa mahdollisimman suuri osa kustannuksista pystytään kattamaan lipputuloilla. On kuitenkin selvää, että raideliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen vaatii julkista tukea eikä raideliikenteestä saada taloudellisesti kannattavaa monilla yhteysväleillä.

Näkemyksenne hankkeen mahdollisesta aikataulusta?

Tarvittavien muutosten käytännön toteuttaminen, mm. kalustoyhtiön ja muiden yhtiöiden perustaminen, vie aikaa. Olisi tärkeää, että tarvittavien hallituksen esitysten valmistelu käynnistyisi pikaisesti hallituskauden alkupuolella. Junaliikenteen kulkutapaosuuden kasvattaminen vaatii lisää kalustoa ja kalustohankinnat ovat vuosien prosesseja: siinäkään mielessä viivyttelyyn ei ole mahdollisuutta.

Suomen Yrittäjät

Emma-Stina Vehmanen                                                                     

Liikennepoliittinen asiantuntija