Kädentaidot opetussuunnitelmien perusteissa

Opetushallitus

Suomen Yrittäjät on huolestunut hyvien kädentaitoammattilaisten riittävyydestä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Tärkeää on jo perusopetuksessa antaa nuorille riittävät mahdollisuudet kädentaitojen kehittämiseen. Käsillä tekemistä voidaan pitää kansalaistaitona, jota ilman yksilön on vaikeaa selvitä jokapäiväisistä askareistaan. Perusopetuksen aikana nuoret ovat suotuisassa herkkyysiässä motoristen valmiuksiensa kehittämisessä. Lisäksi nuorille tulisi tarjota laaja-alaista tietoa kädentaitoammateista ammatinvalinnan pohjaksi.

Kädentaitoammattien asemaa ja arvostusta voidaan kuvata muun muassa seuraavilla taustatiedoilla:

· Tuoreen Omnibus -selvityksen mukaan nuorten arvostus kädentaitoja kohtaan on nousussa.
· Kädentaito-opinnot valinneiden nuorten käsitykset ammattialasta ovat muuttuneet myönteisemmiksi ammatillisen koulutuksen aikana (Taloustutkimus 2001).
· Kädentaitoalan yritysten lukumäärä on lisääntymässä ja käsityöalan pienyritystoiminta työllistää yhä enemmän alan ammattilaisia. Erityisesti naisyrittäjyys kädentaitoalalla on vahvistumassa.
· Jo nyt noin puolet uusista työpaikoista syntyy aloille, joissa pohjana on toisen asteen ammatillinen koulutus (Teollisuus ja työnantajat 2001).
· Ammatillisessa peruskoulutuksessa esimerkiksi puusepän alan koulutuspaikkojen täyttöaste Hämeessä on 75 %. Kuitenkin työvoimatarve on selvästi suurempi kuin valmistuvien opiskelijoiden määrä.
· Ammatillisen perustutkintoon ottamista pohtineen työryhmän lausunnossa 2002 todetaan, että ammatillisen koulutuksen suorittaminen edellyttää käden taitoja kaikilla koulutusaloilla. Siksi kaikilla ammatillisen toisen asteen koulutusaloilla tulisi ottaa huomioon perusopetuksen päästötodistuksen arvosanat nk. taito- ja taideaineissa.

Valtioneuvosto on hyväksynyt perusopetuksen uudet tuntijaot. Taito- ja taideaineille on varattu 1-4 luokilla vähintään 26 vuosiviikkotuntia. Käsityön osuus on minimissään neljä vuosiviikkotuntia eli keskimäärin yksi tunti viikossa. Vuosiluokilla 5-9 taito- ja taideaineita on vähintään 30 vuosiviikkotuntia, josta käsityön osuus on vähintään seitsemän vuosiviikkotuntia eli keskimäärin 1,4 tuntia viikossa. Näin minimissään käsityön osuus opetuksessa on todella pieni.

Opetushallitus valmistelee parhaillaan uusia peruskoulun opetussuunnitelman perusteita. Luonnoksissa käsityölle asetetut tavoitteet ja sisällöt ovat hyviä ja varsin haasteellisia. Voidaan kuitenkin kysyä, voidaanko opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin päästä jo päätetyillä minimituntimäärillä.

Suomen Yrittäjät esittää, että Opetushallitus pyrkii ohjauksellisin, opettajien täydennyskoulutuksen sekä muiden toimenpiteiden avulla vaikuttamaan koulutuksen järjestäjiin niin, että käsityön arvostus sekä kädentaidoissa annetun opetuksen määrä kasvaa perusopetuksessa. Keinoina tässä voisivat olla esimerkiksi seuraavat:

· Taito- ja taideaineissa koulutuksen järjestäjän päätettävissä oleva tuntimäärä pyritään jakamaan kaikille näille aineille niin, että vähimmäistuntimäärät ylittyvät. (Esimerkiksi käsityössä keskimäärin kaksi viikkotuntia).
· Koulutuksen järjestäjä tarjoaa opetusta enemmän kuin oppilaiden viikottainen vähimmäistuntimäärä on (esim. 1. vuosiluokalla enemmän kuin 19 tuntia) ja nämä tunnit suunnataan taito- ja taideaineisiin. Erityisesti ensimmäisillä vuosiluokilla tämä järjestely ratkaisisi osittain myös monen oppilaan aamu- ja iltapäivätoiminnan tarpeen. Koulupäivät eivät kuitenkaan saa muodostua liian pitkiksi.
· Valinnaisissa aineissa tarjottaisiin taito- ja taideaineita. Valinnaisia aineita tarjottaisiin kaikilla vuosiluokilla. Vapaaehtoinen A-kieli ei ”söisi” valinnaisten aineiden tuntimäärää, vaan koulutuksen järjestäjä tarjoaisi valinnaisiakin aineita täysimääräisesti A-kielen ohella.
· Luokanopettajakoulutuksessa sekä opettajien täydennyskoulutuksessa varmistetaan oppiaineeseen suuntautuneiden opettajien riittävä määrä ja ammattitaito.
· Peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajat tuntevat kädentaitoammatteja heikosti ja tuovat nämä alat heikosti esiin opinto-ohjauksessa (Taloustutkimus 2001). Opinto-ohjaajakoulutuksen sekä heidän täydennyskoulutuksen sisältöihin lisätään aiempaa enemmän tietoa kädentaitoammateista.
· Tet-jaksoilla nuoria kannustetaan kokeilemaan tutustumaan kädentaitoyrityksiin.
· Myös opinto-ohjaajien sekä käsityön opettajien mahdollisuutta suorittaa ”ope-tet” -jaksoja kädentaitoyrityksissä tulisi lisätä.
· Opinto-ohjauksessa muistutetaan opiskelijoita aiempaa enemmän ammatillisen toisen asteen koulutuksen tarjoamista ammatti- ja koulutusväylistä.
· Yhteistyö erilaisten kädentaitoammatteja edistävien järjestöjen kanssa. Tällaista toimintaa on esimerkiksi koulujen kerhotoiminta yhteistyössä järjestöjen kanssa.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Martti Pallari
johtaja

Veli-Matti Lamppu
koulutusasiamies