Kannanotto Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelman MAL 2023 – luonnoksesta sekä sen vaikutusten arviointiselostuksesta

HSL Helsingin seudun liikenne

Suomen Yrittäjät kiittää mahdollisuudesta lausua Helsingin seudun MAL-suunnitelman luonnoksesta.
Lausuntoa on valmisteltu yhteistyössä Suomen Yrittäjien Uudellamaalla toimivien aluejärjestöjen kanssa.

1.Miltä MAL 2023 -suunnitelman kokonaisuus vaikuttaa?
i. Onko kärkitoimenpiteissä tunnistettu oikeat asiat?

Suomen Yrittäjien mielestä suunnitelman tavoitteet ovat lähtökohtaisesti oikeita. Yrittäjyyden näkökulmasta menestyvä-tavoitekokonaisuus on tärkein, mutta pidämme myös hiilineutraaliuteen ja hyvinvointiin liittyviä tavoitteita tärkeinä.

Yritysten kannalta on tärkeää, että MAL-seudulla on yhteinen kokonaiskuva yhdyskuntarakenteen, asuntotuotannon ja liikennejärjestelmän pitkäjänteisestä kehittämisestä. Tärkeää on myös huomioida alueen merkitys koko maan kannalta varmistamalla seudun kansainvälinen kilpailukyky.

Kärkitoimenpiteiden osalta tarkemmat kommentit alla.

Suomen Yrittäjien mielestä suunnitelman tavoitteet ovat lähtökohtaisesti oikeita. Yrittäjyyden näkökulmasta menestyvä-tavoitekokonaisuus on tärkein, mutta pidämme myös hiilineutraaliuteen ja hyvinvointiin liittyviä tavoitteita tärkeinä.

Suomen Yrittäjät pitää kunnianhimoista uusien asuntojen rakentamisen vauhtia tärkeänä, jotta varmistetaan riittävä asuntotarjonta seudulle muuttaville työntekijöille. Työvoiman saatavuuden näkökulmasta on tärkeää varmistaa kaikenlaisten asuntojen riittävä tarjonta edullisista pienasunnoista tasokkaisiin perheasuntoihin. Kannatamme yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen liittyviä toimenpiteitä. Täydennysrakentaminen ja asemanseutujen kehittäminen ovat asianmukaisia kehityssuuntia.

Sen sijaan asumisen monipuolisuuteen liittyviin toimenpiteisiin suhtaudumme kriittisesti. Vaikka yrittäjäjärjestö pitää edellä kuvatusti asumisen monipuolisuutta tärkeänä tavoitteena, emme pidä esitettyjä toimenpiteitä oikeina (pk-seudulla ARA-tuotannon vaatimus 30 % vuosittaisesta asuntotuotantotavoitteesta sekä huoneisto- ja talotyyppi- ja hallintamuoto- ja rahoitusjakauman laadullinen ohjaus). Pidämme 30 % ARA-vaatimusta varsin korkeana ja toivomme, että vaatimusta lievennetään suunnitelman lopulliseen versioon. Vuokravaltaisilla alueilla on tarpeen monipuolistaa asuntokantaa ja huomioida ARA-vuokratuotantotavoitteen lisäksi tavoite luoda edellytyksiä omistusasuntotuotannolle.

Näemme, että mm. huoneisto- ja hallintamuotojakaumaan liittyvä sääntely kuuluu alueen kaupungeille, ei osaksi MAL-prosessia. Ylipäänsä ajattelemme, että turhan tiukka asuntojen laadullinen sääntely tuo enemmän ongelmia kuin ratkaisee niitä. Markkinoilla syntyy kysyntää vastaavaa asuntotarjontaa. Kaupunkien ja valtion tehtävä on varmistaa asuntotuotannon riittävän suuri volyymi, eikä säännellä liian yksityiskohtaisesti sitä, millaisia koteja ihmisille tuotetaan.

Suunnittelussa on myös tärkeää edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä toimisto- ja tuotannon sekä logistiikan työpaikka-alueiden kehittämisen kautta.

Liikennejärjestelmä-kohdassa suunnitelman toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. Pidämme tärkeänä, että Helsingin seudulla panostetaan jatkossakin joukkoliikenteen kehittämiseen, mutta parannetaan myös tieliikenteen sujuvuutta. Joukkoliikenneyhteyksien kehittämisessä tulee huomioida keskustojen ja asuinalueiden lisäksi myös keskustojen ulkopuolella sijaitsevat työpaikkakeskittymät. Saamme yrittäjäjärjestöön säännöllisesti palautetta siitä, että heikot joukkoliikenneyhteydet osalle työpaikka-alueita vaikeuttavat autottomien työnhakijoiden rekrytoimista. Liikenteen infrainvestointien osalta kannatamme erityisesti hankkeita, jotka laittavat toteutuessaan liikkeelle merkittävästi muuta rakentamista.

Liikenteen päästövähennykset ovat välttämättömiä, mutta esitetyistä päästövähennyskeinoista monet ovat ongelmallisia yritysten kannalta. Pidämme toimenpiteistä kannatettavana vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkoston kehittämistä. Kehitystyötä tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Esimerkiksi sähköistyvällä taksiliikenteellä on omat spesifit tarpeensa, joihin vastaamalla voitaisiin saavuttaa taksialalla merkittäviä päästövähennyksiä latauskysymysten ollessa taksien sähköistymisen merkittävä pullonkaula.

Sen sijaan esityksiin ajonopeuksien laskusta, ympäristövyöhykkeistä ja tiukemmasta pysäköintipolitiikasta suhtaudumme kriittisesti.

Sujuva autoliikenne Helsingin sisääntuloväylillä on hyvin oleellista lukuisien yritysten päivittäiselle toiminnalle. Olemme huolissamme mm. Helsingin suunnitelmista muuttaa Länsiväylä kaduksi. Sisääntuloväylien liikenteen sujuminen on tärkeää pääkaupunkiseudun työssäkäyntiliikenteen ja alueen yritysten toiminnan kannalta, mutta myös valtakunnallisesti sujuvan logistiikan mahdollistamiseksi. Länsiväylän liikenteen hidastuminen ja ruuhkautuminen olisi ongelmallista mm. satamaliikenteen näkökulmasta.

Päivittäiseen asiointiin liittyvän pysäköinnin vaikuttaminen hankaloittaisi nykyisestään yritysten toimintaa kaupunkikeskuksissa. Asiointimatkoihin kohdistuvat pysäköinnin tiukennukset lisäisivät entisestään maksutonta pysäköintiä tarjoavien kauppakeskusten vetovoimaa, mikä olisi hankalaa kivijalkatiloissa toimivien pk-yrittäjien näkökulmasta. Nähdäksemme pysäköinnistä on jatkossakin järkevää linjata kaupunkitasoisesti, ei MAL-sopimuksissa.

Suomen Yrittäjät suhtautuu ruuhkamaksuihin kielteisesti emmekä toivo niitä edistettävän MAL-suunnitelman kautta. Ruuhkamaksuista ei tule muodostaa alueellista lisäveroa, joka kohottaisi pääkaupunkiseudun korkeaa kustannustasoa entisestään. Loppuvuonna 2022 toteuttamamme Yrittäjägallupin mukaan pääkaupunkiseudulla vain 18 prosenttia yrittäjistä suhtautuu ajatukseen ruuhkamaksuista myönteisesti. Muualla Uudellamaalla myönteisiä on vain 15 prosenttia. Etenkin pienikatteisissa, väistämättä autoilua vaativissa palveluissa, kuten esimerkiksi siivous ja muut asiakkaiden kotona suoritettavat palvelut, autoilun nousevia kustannuksia on jo nyt vaikea viedä hintoihin ja ruuhkamaksut vaikeuttaisivat tätä entisestään. Ruuhkamaksut voisivat myös vaikeuttaa sellaisen henkilöstön rekrytointia, joille auton käyttö työmatkoihin on välttämätöntä. Jos ruuhkamaksulainsäädäntöä vietäisiin eteenpäin alkavalla hallituskaudella, olisi toteutus tehtävä niin, että ruuhkamaksut eivät käytännössä kasvattaisi työssäkäynnin ja yrittäjyyden vero/-maksutaakkaa. Pääkaupunkiseudun ruuhkamaksutuotot olisi ohjattava täysimääräisesti seudun liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin liittyvät toimenpidekirjaukset ovat kannatettavia ja tarpeellisia, mutta kunnianhimon taso voisi olla korkeampi. Nyt elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin liittyvät toimenpide-esitykset eivät ole läheskään yhtä painavia kuin muissa kokonaisuuksissa.
Raskaan liikenteen sujuvuus Helsingin seudulla on valtakunnallisesti erittäin tärkeä kysymys ja esimerkiksi satamiin suuntautuvan liikenteen tulee olla sujuvaa. Tähän kaivattaisiin lisää panostuksia. Raskaan liikenteen taukopaikkojen toteuttaminen on tärkeä tavoite ja sen mukana olosta luonnoksessa olemme tyytyväisiä. Asia on ollut elinkeinoelämän keskeinen tavoite pitkään ja sen nopea edistäminen olisi tärkeää. On pohdittava, onko nykyinen muotoilu riittävä vai tulisiko asiasta linjata MAL-suunnitelmassa vielä selkeämmin, jotta erittäin tarpeelliset taukopaikat vähäpäästöisten käyttövoimien lataus- ja tankkausmahdollisuuksineen todella etenisivät ripeästi.

ii. Mitkä luonnoksen toimenpiteistä on tärkeintä toteuttaa?

Suomen Yrittäjien näkökulmasta tärkeimmät toimenpiteet ovat elinkeinoelämän toimintaedellytykset-kokonaisuudessa, joista konkreettisin on raskaan liikenteen taukopaikat. Taukopaikkoja tulee edistää viipymättä ja tiiviissä vuoropuhelussa elinkeinoelämän, erityisesti kuljetusalan kanssa.

Muut näkökulmastamme kriittisimmät toimenpiteet ovat riittävän suuri uusien asuntojen rakentamisen määrä sekä liikenteen sähköistymisen ja vähäpäästöisten polttoaineiden jakeluverkon edistäminen.

iii. Saako suunnitelman vaikutuksista selkeän käsityksen arviointiselostuksen
pohjalta (päivitetty arviointiselostus julkaistaan 17.4.2023)?

Saa monilta osin, mutta yritysvaikutuksia ei ole arvioitu kovinkaan kattavasti. Esimerkiksi liikkumisen kustannuksia käsittelevässä kohdassa kustannusten muutosta tarkastellaan vain yksityishenkilöiden näkökulmasta. Olisi tärkeää, että aivan erityisesti elinkeinoelämään ja elinvoimaan liittyvässä kokonaisuudessa vaikutusarvioinnissa panostettaisiin yritysvaikutusten arviointiin.

2.Mitä muuttaisitte suunnitelman toimenpiteissä, jotta suunnitelman tavoitteet täyttyisivät?
i. Mitkä vaikutusten arvioinnin jatkosuositusten toimenpiteistä pitäisi sisällyttää
suunnitelmaan?

Kannatettavia toimenpiteitä ovat kaupunkilogistiikan tehostaminen, raskaan liikenteen käyttövoimauudistuksen nopeuttaminen ja jakelu- ja latausinfran kehittäminen erityisesti raskaan liikenteen tarpeisiin.

Tienkäyttömaksuihin, ympäristövyöhykkeisiin ja nopeusrajoitusten alentamiseen liittyy merkittäviä haasteita yrittäjyyden, työmatkaliikenteen ja logistiikan kannalta.

ii. Puuttuuko suunnitelmasta jotain? Mitä muita toimenpiteitä pitäisi sisällyttää suunnitelmaan, jotta asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin?

Suunnitelmassa painotetaan maankäytön tiivistämistä, mikä on lähtökohtaisesti kannatettava tavoite. Yrittäjänäkökulmasta täydennysrakentaminen kuitenkin saattaa johtaa siihen, että aiempia työpaikka-alueita korvataan asuntorakentamisella. Olisi pohtimisen arvoista, pitäisikö yritystonttien riittävä tarjonta tiivistyvällä kaupunkiseudulla huomioida suunnitelmassa vahvemmin esimerkiksi nostamalla se osaksi kärkitoimenpiteitä. Asiaa on käsitelty suunnitelmaluonnoksen sivulla 40, mutta kärkitoimenpiteistä se puuttuu.

iii. Onko suunnitelmassa jotain, jonka voisi jättää pois?

Tieliikennettä hidastavat ja kustannuksia nostavat toimenpiteet tulisi jättää pois. Aiemmin kuntien päätösvaltaan kuuluneet asiat, kuten pysäköintipolitikka ja asumisen laadullinen sääntely tulisi myös jättää pois ja jättää ne, kuten mahdolliset ympäristövyöhykkeet kuntien päätettäviksi. Tiemaksulainsäädännön edistäminen on tarpeen poistaa suunnitelmasta.

3.Miten seudullinen yhteistyö MAL 2023 -suunnitelman valmistelussa on toiminut? Mitä kehittämistarpeita näette yhteistyössä?

–

Suomen Yrittäjät

Emma-Stina Vehmanen
liikennepoliittinen asiantuntija