Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat

Tutkimus- ja innovaationeuvosto
VN/5937/2025

1. Yleiset kysymykset
1.1. Organisaation toimiala

Edunvalvontajärjestö

1.2. Onko valintojen valmistelussa ja tavoitteissa tunnistettu olennaiset asiat?

Kyllä.

1.3. Huomiot valmisteluun tai tavoitteenasetteluun?

Strategisten valintojen kunnianhimon taso on huomattava. Suomen Yrittäjät kuitenkin huomauttaa, että visiosta puuttuu talouskasvun tavoitteita koskevat kirjaukset, vaikka talouskasvu on myös valtion T&K-toiminnan rahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman tärkein tavoite.

Suomen Yrittäjät tunnistaa tarpeen luoda ennakoitavia ja strategisia pääpainotuksia, joilla voidaan ohjata ja kohdentaa julkista rahoitusta määrätietoisemmin. Valmistelu ja tavoitteet ovat laaja-alaisuudessaan pääpiirteittäin onnistuneita, mutta samanaikaisesti liian rajoittavia. Lähtökohtaisesti ns. ”voittajien valinta”-taktiikka on väärä, sillä se vääristää vapaita markkinoita. Valinnoissa toivotaan monitieteisyyttä ja -alaisuutta, sekä teknologianeutraaliutta. Samanaikaisesti temaattiset valinta-aihiot rajaavat eli tieteenalojen toimintaa ja todellisuudessa ohjaavat mm. rahoitusohjelmia mahdollisesti rajustikin. Valmistelussa ja tavoitteissa ei ole Suomen Yrittäjien näkökulmasta huomioitu riittävästi pienten ja mikroyritysten toimintaedellytyksiä.

1.4. Huomiot vaikutuspolkuihin, miten näette valintojen vaikutukset?

Suomen Yrittäjät näkee vaikutuspolut paikkansapitävinä. On kuitenkin huomattava, ettei vaikutuspoluissa ole huomioitu mahdollisia alueellisia vaikutuksia.

1.5. Huomiot valintojen lähtökohtiin ja tunnistamiseen

Valintojen tunnistamisessa on suuresti nojauduttu Business Finlandin toimintaperiaatteisiin ja ohjelmiin, jotka jo itsessään ovat kasvun mahdollistajina rajoitettuja. Business Finlandin ohjelmat ja tavoitteet eivät tarpeeksi tunnista pienten ja mikroyritysten mahdollisuuksia, potentiaalia ja rahoitustarpeita. Suomi menettää suuria kasvumahdollisuuksia keskittymällä keskisuuriin ja suuriin yrityksiin, joiden TKI-toiminta pitäisi olla ensisijaisesti omarahoitteista. Valmistelun lähtökohdissa ei ole kuultu riittävästi pk-yrityksiä ja tunnistettu niiden tarpeita.

2. Huomiot valinta-aihioihin: Onko aihioissa otettu huomioon oikeat näkökulmat? Mitä täydennettävää niihin on?

2.1. TKI-järjestelmä: riskinottokyvyn lisääminen ja investointien houkuttelu

Suomen Yrittäjät kiinnittää huomion luvun viimeiseen kappaleeseen: ”TKI-toiminnan riskinottokyvyssä on parannettavaa myös esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten, TKI-yhteistyön sekä uusien liiketoimintamallien toteuttamisen osalta. On pyrittävä siihen, että uusi tieto ja teknologia, osaaminen ja muut TKI-toiminnan edellytykset leviävät nopeammin ja laajemmin yrityksissä.”

TKI-toiminnan edellytyksien leviämisen lisäksi on nähtävä pienet yritykset innovaation lähteinä. Suomen Yrittäjät painottaa, että jokainen menestyvä suuryritys on joskus ollut aloitteleva mikroyritys. Suomella pitää olla rohkeutta investoida innovatiivisiin, uusiin yrityksiin, jotka myös tutkimusten mukaan tuottavat enemmän hyötyä (Business Finland, Impact Brief No. 2/2023). Pienempien, nuorempien ja korkean innovaatiokapasiteetin yritysten tapauksissa tukien vaikutukset näyttävät olevan merkittävämpiä. Niihin investointi on aitoa riskinottokykyä.

TKI-järjestelmää koskettavassa valinta-aihiossa tulisi enemmän painottaa innovaatiorahoituksen ja -tukien kohdentamisen tarpeellisuutta radikaaleja innovaatioita tuottaviin uusiin pienyrityksiin. Uusiksi yrityksiksi tulee käsittää uudet tai omistajanvaihdoksen läpikäyneet pienet ja mikroyritykset.

Pk-yritykset ovat ketteriä toimijoita, jotka tuntevat paikalliset vahvuudet ja hakevat kasvua kumppaneiden kanssa. Valinta-aihiossa tulee huomioida paremmin pk-yrityksien merkitys kasvun mahdollistajina ja ekosysteemikumppaneina.

2.2. Data ja datapohjainen arvonluonti

Suomen Yrittäjät esittää “data ja datapohjainen arvonluonti”-aihion muuttamista ”aineeton arvonluoti”-aihioksi. Datojen tehokas käyttö TKI-toiminnassa ja datapohjainen arvonluonti ehdottomasti kuuluu Suomen TKI-prioriteetteihin. Esitämme kuitenkin käsitteen laajentamista aineettomaan pääomaan, joka pitää sisällään myös esimerkiksi brändit, osaamisen ja ohjelmistot.

Politiikan tulee tunnustaa aineettoman arvonluonnin olevan taloudelle yhtä merkityksellistä kuin aineellinen arvonluonti. Tämän lisäksi luovien- ja kulttuurialojen taloudellinen potentiaali tulisi tunnistaa paremmin, ei pelkästään tukien saajina, vaan myös kannattavina investointikohteina ja arvon luojina.

Arvoa luovat palvelut tarjoavat merkittävän mahdollisuuden paitsi palvelualalle itselleen, myös valmistavalle teollisuudelle, rakentamiselle ja kaupan alan yrityksille. Kansantalouden tilinpidon mukaan yksityiset palvelut muodostavat puolet kansantaloudesta, ja niiden tuottavuuden parantaminen on ratkaisevan tärkeää.

Suomen Yrittäjät painottaa, että on merkittävää tunnustaa nämä alat kasvualoiksi, joka edellyttää alan rakenteiden ja rahoituksen uudistamista. Innovaatiotyön kaupallistamista tulee tukea entistä vahvemmin. Esimerkiksi nykyisiä T&K-toimintarahoitusta ei voi käyttää tuotteiden ja palveluiden kaupallistamiseen, mikä on merkittävä puute.

Luovan alan aineeton varallisuus on otettava osaksi innovaatiopoliittista keskustelua. Vuonna 2022 luovaan osaamiseen perustuva liiketoiminta yrityksissä on ollut arvoltaan 13,7 miljardia euroa. Luovat alat ovat tärkeitä myös viennin näkökulmasta jopa maailmanlaajuisesti. Luovien tavaroiden vienti vuonna 2020 oli globaalilta arvoltaan 524 miljardia US dollaria ja luovien palvelujen vienti samana vuonna globaalisti 1065 miljardia euroa. Tämä käsittää paljon laajemman aineettoman arvon kuin vain datan.

2.3. Resilienssi

Ei huomautettavaa.

2.4. Murrosteknologiat, kaksikäyttö ja puolustus

Yrittäjät huomauttaa, että pienten ja keskisuurten yritysten potentiaalia murrosteknologian kehittäjinä ja kyvykkyyksinä ei ole käsitelty aihiossa riittävästi.

Esimerkiksi kvanttiteknologia on vielä varhaisessa vaiheessa, mutta sen hyödyntäminen tulee olemaan keskeistä tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta. Jos pk-yrityksiä ei oteta mukaan TKI-toimenpiteisiin, on riski, että kehittyvä teknologia jää suurten yritysten ja tutkimuslaitosten varaan, mikä voi rajoittaa innovaatiota ja monimuotoisuutta ekosysteemeissä. Pk-yritykset ovat tärkeitä innovaatioiden lähteitä, ja ne edistävät teknologian nopeampaa kaupallistamista ja laajempaa käyttöönottoa.

2.5. Terveys ja hyvinvointi

Ei huomautettavaa.

2.6. Ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus

Strategian sisällön osalta esitys vaikuttaa yleisesti ottaen hyväksyttävältä. Kuitenkin systeemisen siirtymän onnistuminen vaatii myös laaja-alaista ja riittävän voimakasta päästöjen ja luontopääoman hinnoittelua, jolla luodaan siirtymää kustannustehokkaasti edistävät taloudelliset kannustimet. Lisäksi on välttämätöntä, että ilmastopolitiikka on johdonmukaista ja kiihdyttää siirtymää yli hallituskausien, varmistaen näin pitkäjänteisen politiikan vakauden.

3. Toimeenpano ja muut huomiot

3.1. Miten valintoja tulisi toimeenpanna eri tasoilla?

Valtion ensisijainen tapa toimeenpanna TKI-toimia yrityksissä on kohdentaa tukia Business Finlandin kautta tai myöntää verohuojennuksia T&K-toiminnasta.

T&K-rahoitus kohdistuu Business Finlandin kautta rahoitusohjelmiin, jotka eivät erityisemmin edistä pienimpien yritysten TKI-toimien kasvattamista tai kasvutavoitteita. Päinvastoin suuri kohdennus T&K-toimintaan on vastaavasti leikannut Business Finlandin innovaatiorahoitusohjelmia, kuten pienyrityksille suunnattu matalan byrokratian Innovaatioseteli-ohjelman, vaikka se on ollut monelle käyttökelpoinen työkalu innovaatiotoiminnan alkuaskelissa. Lisäksi ELY-keskusten yritysten kehittämispalvelut (KEHPA) on poistettu. Tämä suunta on virhe. On pidettävä kiinni johdonmukaisuudesta ja panostaa T&K-toimintaa niin, että se myös synnyttää innovaatioita.

Toistuvat palautteet koskevat Business Finlandin byrokraattisuutta ja tavoitteiden epärealistisuutta. Business Finlandin rahoitusohjelmien kasvu- ja kansainvälistymistavoitteet ovat lähes utopistisia, etenkin mikroyrityksille. Samalla mikroyritys voi tulla hankkeeseen mukaan vain kokeneen yrityksen tai korkeakoulun kyljessä, eikä tällöin pääse kasvamaan täyteen potentiaaliinsa. Yrityskentälle on piirtynyt kuva, että rahoitusohjelmissa pärjäävät ne, jotka ovat jo tunnettuja asiakkaita, kun taas Suomi tarvitsisi rohkeita investointeja radikaaleihin innovaatioihin ja nuoriin pienyrityksiin, jotta löytäisimme uusia kasvun lähteitä ja menestystarinoita. Oleellista ei ole se, minkä kokoinen yritys on tällä hetkellä, vaan millainen on sen kasvupotentiaali.

Team Finland-uudistus on parhaillaan käynnissä ja tässä yhteydessä kotimaan kasvupolut ovat jälleen jäämässä huomiotta. Ulkoministeriö keskittyy pääasiassa kohdemaihin tehtyjä yhteyksiä, ja Business Finlandin ohjelmat suuntautuvat ensisijaisesti niille yrityksille, jotka ovat jo kansainvälistymisensä alkuvaiheessa tai valmiita vientitoiminnan laajentamiseen. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että myös kotimaan kasvupolut saavat riittävän tuen ja huomion.

Business Finlandin ohjelmat keskittyvät vain suhteellisen pieneen osaan Suomen yrityksistä, sillä vain noin 250 yritystä tuottaa 90 % Suomen viennistä. Tavoitteena on kasvattaa vientiyritysten määrää merkittävästi. Tämä edellyttää tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä yritysten kanssa, erityisesti niiden kanssa, jotka eivät ole vielä saavuttaneet kansainvälistymisen tasoa, mutta joilla on potentiaalia kasvaa ja laajentua.

Suomen Yrittäjät peräänkuuluttaa pienten yrityksien huomioimisen myös verovähennyksissä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla löytää T&K-verotukia koskevassa tutkimuksessaan näyttöä siitä, että T&K-tukien kohdentaminen pienille ja keskisuurille yrityksille tuottaisi suurimmat hyödyt (Koski & Fornaro, 2022). Etlan tutkimuksen perusteella tukien tehokkaamman kohdentumisen lisäksi T&K-verohuojennusmalli, joka tarjoaisi isoille yrityksille vähemmän verotukia kuin pk-yrityksille, vähentäisi huomattavasti verotukimallin rasitusta julkiselle taloudelle: kaikkia yrityksiä yhtäläisesti koskeva T&K-verotuki aiheuttaisi julkiselle sektorille noin 2,5–3-kertaisen kustannusrasitteen julkiselle taloudelle verrattuna pk-yrityksiin rajattuun verotukimalliin.

Myös aiempi tutkimus viittaa siihen, että yhden euron lisäys T&K-verotuessa tuottaa suurimman lisäyksen pk-yritysten T&K-panostuksissa. Lisäksi pk-yrityksissä suorat tuet täydentävät verotukia. Sen sijaan tutkimuskirjallisuuden perusteella isojen yritysten kohdalla verotuet ja suorat tuet näyttäisivät korvaavan toisiaan, jolloin niiden yhteiskäyttö ei tuota parasta tulosta.

Suomen Yrittäjät ehdottaa, että nykyiset määräaikaiset T&K-toiminnan verovähennykset muutetaan pysyviksi tuki-instrumenteiksi ja että ne kohdennetaan ensisijaisesti pienille ja uusille yrityksille.

Yritysten suurin pullonkaula kasvussa ja viennissä ei ole tutkimuksen ja tuotekehityksen puute, vaan kaupallistaminen. Vaikka Suomessa on päätetty, että T&K rahoituksen osuus vuonna 2030 on 4 prosenttia bruttokansantuotteesta, tätä rahoitusta ei voida käyttää tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen, mikä on suuri puute. Suomen suuri haaste on juuri tuotteiden ja palvelujen kaupallistamisessa maailmanmarkkinoille. Yrittäjät ehdottaa, että tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen skaalaa laajennetaan myös innovaatioiden kaupallistamiseen.

3.2. Vapaa sana – ovatko valinnat oikeaan osuvia vai pitäisikö valita jotain muuta?

Kuten aiemmin todettua, Suomen Yrittäjät esittää, että “data ja datapohjainen arvonluonti”-aihio muutetaan ”aineeton arvonluoti”-aihioksi.

Suomen Yrittäjät

Maria Nyroos
digi-, innovaatio- ja korkeakoulupolitiikan asiantuntija