Kilpailunrajoituslain uudistaminen, luonnokset komission tiedonannoiksi täytäntöönpanoasetuksen soveltamisesta

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Aluksi

Suomen Yrittäjillä ei ole huomautettavaa niiden luonnosten osalta, jotka koskevat viranomaisten välistä yhteistyötä. Näitä ovat useimmat lausuntopyynnössä tarkoitetut asiakirjat.

Komission ohjeet yritysten yhteydenottojen johdosta

Komission laatimasta luonnoksesta on ilmeisen helposti pääteltävissä, että komissio pyrkii tiukasti välttämään ohjekirjeiden antamista. Tämä on ymmärrettävissä erityisesti sitä taustaa vastaan, että poikkeuslupajärjestelmästä ollaan luopumassa. Ohjeiden tarkoituksena ei voi olla, että ne käytännössä korvaisivat nykyisen poikkeuslupajärjestelmän.

Yritysten kannalta tarkasteltuna komission luonnos on kuitenkin laadittu niin tiukaksi, että sopii kysyä, voiko järjestelmä ylipäänsä toimia. Erityisesti kohta, jonka mukaan ohje annetaan vain ja ainoastaan sen selvityksen perusteella, jonka yritys oma-aloitteisesti toimittaa komissiolle, on ainakin kirjaimellisesti tulkittuna outo. Kuinka yritykset voivat etukäteen riittävällä varmuudella arvioida, ovatko toimitetut tiedot riittävät vai eivät? Jos asia tällä perusteella palautetaan, onko yrityksen toimitettava komissiolla sama asia uudelleen vireille täydennettynä selvityksellä, joka ensimmäisessä vaiheessa puuttui? Ilmoittaako komissio yritykselle perusteet, joilla ohje on evätty? Suomen oloissa viranomaiselle säädetty yleinen neuvontavelvollisuus johtaa siihen, että kilpailuviranomaisen on oltava huomattavasti aktiivisempi silloin, kun yritykset pyytävät viraston näkemyksiä omissa asioissaan.

Suuntaviivat perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta

On hyvä, että komissiossa on koottu yhteen suuntaviivoja perustamissopimuksen keskeisen kohdan soveltamisesta. Luonnos on kuitenkin melko vaikeaselkoinen ja edellyttää lukuisten tuomioistuimen tapausten tarkempaa analysointia ennen kuin suuntaviivoista on hyötyä esimerkiksi pk-yrityksille, jotka pohtivat sopimusjärjestelyidensä kestävyyttä kilpailuoikeuden näkökulmasta. Jotta suuntaviivoista olisi mahdollisimman paljon hyötyä yritysten tietoisuuden lisäämisessä kilpailuoikeuden vaatimuksista, tulee kansallisten kilpailuviranomaisten ja yrityksiä edustavien järjestöjen yhdessä informoida yrityksiä kilpailuoikeuden keskeisistä periaatteista.

Luonnoksessa on tuomioistuinratkaisujen ohella käsitelty eräitä tilanteita, joissa esimerkiksi saavutetaan sellaisia kustannusetuja, joita edellytetään harkittaessa järjestelyn sallittavuutta. Tällaisina tehokkuusetuina mainitaan mm. liukuhihnan käyttöönotto autoteollisuudessa sekä pakastepizzojen ja pakastevihannesten valmistajien kustannushyödyt yhteisestä tuotteiden jakelusta. Mainituista esimerkeistä voi todeta, että ne ovat melko naiveja, eikä niillä tunnu olevan juurikaan käytännön merkitystä, kun yritykset miettivät, mikä on kilpailuoikeuden merkitys heidän toiminnassaan. Tämän johdosta suuntaviivojen antamista tulisi valmistella siten, että ne sisältävät selkeästi esitettyjä relevantteja esimerkkejä, jotka pohjautuvat tuomioistuinratkaisujen sisältöön ja muuhun vastaavaan aineistoon. Tuomioistuinratkaisuja olisi tarkoituksenmukaisempaa analysoida osana komission tiedonantoa kuin viittaamalla kymmeniin eri ratkaisuihin tiedonannon alaviitteiden kautta.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Antti Neimala
johtaja