Kommentit opetusministeriön yrittäjyyslinjausten pohjapaperiin

Opetusministeriö

Opetusministeriö julkisti viimeisimmän yrittäjyyslinjauksensa 15.11.2001. Kirjeessä käsitellään varsin laajasti yrittäjyyskasvatusta ja ?opetusta opetushallinnon alalla. Tarkastelun lähtötaso ja toimintaympäristö olivat luonnollisesti erilaisia kuin
ne ovat tällä hetkellä. Tarkasteluajankohdan olosuhteiden erilaisuudesta huolimatta näyttää siltä, että tuolloin tehdyt linjaukset sopivat pitkälti vieläkin yrittäjyyskasvatuksen ja
?opetuksen perustaksi. Uusia linjauksia valmisteltaessa ehdotamme eräiden tekstin osien terävöittämistä ja tavoitteiden konkretisoimista. Toivomme myös, että monien hyvien toimenpide-ehdotusten joukosta nostettaisiin esille ne asiat, joiden katsotaan olevan kiireellisimpiä ja joiden vaikuttavuus yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa arvioidaan merkittäväksi.

Kuten aiemmassakin linjauspaperissa, myös uudet linjaukset kannattaa asettaa nykyhetken puitteisiin. Voidaan todeta mm., että yrittäjyys ja yrittäjyyskasvatus on kirjattu vahvasti hallitusohjelmaan ja sen yrittäjyyden politiikkaohjelmaan. Esimerkkejä yrittäjyyteen liittyvistä maininnoista hallitusohjelmassa ovat

– Yrittäjyyttä edistetään koulutuksen eri asteilla.
– Yrittäjyyden houkuttelevuutta uravaihtoehtona lisätään.
– Pk-yritysten tarpeet otetaan huomioon koulutuspolitiikan hankkeissa.
– Yrittäjyyskoulutuksessa ja neuvontapalveluissa kiinnitetään erityistä huomiota ensimmäisiä työntekijöitä palkkaavien yrittäjien tukemiseen.
– Yrittäjien oppisopimuskoulutusmahdollisuuksia parannetaan.

Vahvan pohjan yrittäjyyslinjauksille luovat myös uudet peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien perusteet, joissa yrittäjyys on sisällytetty perusteisiin ns. pakollisena aihekokonaisuutena. Kun otetaan huomioon perusteiden käyttöönotto vuosina 2004 ? 2006, tämä muodostaa selvän aikataulullisenkin haasteen nyt tehtäville linjauksille.

Kolmas merkittävä perusta jatkolinjaukselle on äskettäin julkistettu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2003 ? 2008. Ko. asiakirjassa yrittäjyys on kiteytetty erinomaisesti toteamukseen, jonka mukaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelutason säilyttäminen edellyttää uutta yrittäjyyttä. Kehittämissuunitelman mukaan koko koulujärjestelmän läpäisevä yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyydelle myönteinen asenne luovat pohjaa yrittäjyydelle. Suunnitelman mukaan yrittäjyyttä tuetaan vahvistamalla koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta parantamalla opettajien ja opinto-ohjaajien tietoja yrittäjyydestä sekä kehittämällä opetussisältöjä ja menetelmiä kaikessa koulutuksessa. Kehittämissuunnitelmassa ammattikorkeakouluille annetaan erityistehtävänä pk-yritysten yritystoiminnan tukeminen. Myös valtakunnallisia, ammatillisia aikuiskoulutuskeskuksia ja erikoisoppilaitoksia luvataan kehittää siten, että ne nykyistä tehokkaammin pystyvät hoitamaan pienyritysten ja niiden henkilöstön koulutus-
ja palvelutehtäviä. Mielestämme em. tavoitteet tulee sisällyttää uuteen opetusministeriön linjauspaperiin.

Vuoden 2001 linjausten johdannossa viitattiin Euroopan Unionin neuvoston 14.2.2001 Lissabonissa pidetyn kokouksen päätöslauselmaan (kohta 26), jonka mukaan koulutuksessa tulisi ottaa aina huomioon viisi ihmisten elämässä tarvittavaa perustaitoa. Näistä yksi oli yrittäjyys. Mielestämme viittaus Lissabonin kokouksen päätöslauselmaan kannattaa sisällyttää myös uusiin linjauksiin.

Samalla tavalla kuin aiemmassa linjauspaperissa ehdotamme yrittäjyyskasvatuksen ja ?opetuksen käsittelemistä koulutusasteittain. Aiempiin perusopetusta, lukiota ja ammatillista koulutusta koskeviin linjauksiin esitämme lisättäväksi tavoitteen,
jonka mukaan kokemuksia TET- jaksoilla hankittaisiin myös yrittäjyysnäkökulmasta. Käytännössä tämä tavoite saavutettaneen siten, että samalla, kun nuori tutustuu yrityksen työtehtäviin ja ammatteihin, hän tarkastelee työyhteisöä myös yrittäjyysnäkökulmasta. Asia hoitunee opinto-ohjauksen keinoin.

Viimeisimpien tilastotietojen mukaan yrittäjyys on lisääntynyt selvästi korkeakoulututkinnon suorittaneiden piirissä. Edellytyksiä tälle myönteiselle kehitykselle lisäisi se, että perustettaisiin yrittäjyyteen ja tarvittaessa joihinkin yhteiskunnallisiin aineisiin keskittyviä erikoislukioita. Ehdotamme liikkeellelähtöä asiassa kokeiluna.

Edelliseen liittyen aiemmassa linjauspaperissa puhutaan liiketoimintaosaamisen kehittämisestä korkeakouluissa ja yliopistoissa. Mielestämme myös korkeampiasteisen koulutuksen yhteydessä voidaan puhua yrittäjäosaamisesta liiketoimintaosaamisen rinnalla.
Aiemmissa linjauksissa opettajien täydennyskoulutus mainitaan kunkin koulutusasteen yhteydessä. Näyttää kuitenkin siltä, että täydennyskoulutuksen tarve on niin mittava, että pelkkä maininta ei jatkossa riitä. On laadittava ohjelma, josta ilmenee millä tavalla ja missä aikataulussa opettajat valmennetaan yrittäjyyskasvatustehtävään. Kuten edellä todettiin, peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen asettaa omat aikatauluvelvoitteensa. On myös käynyt selväksi, että perinteiset opetusmenetelmät eivät enää riitä. Tarvitaan vuorovaikutuksellista sekä työelämä- ja yrittäjäyhteyksiin perustuvaa opetusta. On selvää, että opettajien täydennyskoulutusta varten on varattava riittävät resurssit. – Kun opetusmenetelmät on uusittava, myös uutta oppimateriaalia on otettava käyttöön.

Suomen Yrittäjät on tutustunut viime ja kuluvana vuonna opettajakoulutukseen maassamme. Tutustumisen kohteena ovat olleet niin ammatillista kuin luokan- ja aineenopettajakoulutusta antavat oppilaitokset. Mielestämme kaikkeen opettajakoulutukseen on sisällytettävä jatkossa pakollisena osana perustiedot yrittäjyydestä niin, että opettajat selviytyvät yrittäjyyskasvatustehtävästään hyvin koulutusasteesta riippumatta. Läpäisyperiaatteella toimivan yrittäjyyskoulutuksen lisäksi opettajiksi valmistuville tulee tarjota yrittäjyyttä myös valinnaisena aineena.

Uusissa linjauksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että eri hallinnon alat toimisivat tiiviissä yhteistyössä yrittäjyyskasvatuksen ja ?opetuksen osalta. Itsestään selvänä asiana työelämätahot tulee sitouttaa tähän tehtävään. Onnistumisen edellytyksiä lisäisi se, että nuorten vanhemmat olisivat mukana yrittäjyyskasvatustyössä. Eräs keino tavoittaa vanhemmat on jakaa tiedotusaineistoa koteihin. Yrittäjyysviestintää voi harjoittaa myös aikuiskoulutuksessa mukana olevien vanhempien kautta.

Yrittäjyyttä Suomessa on tutkittu vähän ottaen huomioon sen yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen merkitys. Ehdotamme, että opetusministeriö aktivoi korkeakouluja ja yliopistoja asiassa. Esimerkiksi yrittäjäksi oppiminen ja yrittäjyysopetuksen opetusmenetelmät olisivat mielenkiintoisia tutkimisen aiheita. Olisi tärkeätä, että tutkimustulokset saatettaisiin sittemmin tehokkaasti julkisiksi ja että hyvät käytännöt olisivat helposti yrittäjyyskasvatuksen ja ?opetuksen kanssa tekemisissä olevan henkilöstön käytettävissä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Martti Pallari