Kommentti HE 151/2004 valtion talousarvio vuodelle 2005: Luku 32.30, Yrityspolitiikka

Eduskunta
Valtiovarainvaliokunnan Kauppa- ja teollisuusjaosto

Hallituksen esityksessä ei ole merkittäviä muutoksia tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna momentin 32.30 kohdalla. Seuraavassa eräitä yksityiskohtaisia huomioita:

Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Patentti- ja rekisterihallitusta koskevat tiedot on esitetty seikkaperäisesti ja hyvin kuvaavasti. Tämä antaa myös mahdollisuuden kiinnittää huomiota kustannusten ja tuottavuuden kehitykseen Patentti- ja rekisterihallituksen toiminnoissa. Toiminnon tuloksellisuutta kuvaavissa kriteereissä todetaan, että työn tuottavuus pidetään hyvällä tasolla ja palvelumaksuihin vaikuttavia kustannuksia hallitaan yksikkökustannusten säännöllisellä seurannalla. Seuranta sinänsä onkin hyvää ja esimerkillistä, mutta hallinta ei käytännössä esitettyjen tietojen valossa toteudu. Työn tuottavuus nousi Patentti- ja rekisterihallituksessa vielä vuonna 2003 3,1 % ja tavoitteena on ensi vuodelle vain 0,1 %. Samaan aikaan yksikkökustannusten muutos on noussut vuoden 2003 0,5 %:sta 1,8 %:iin vuoden 2005 tavoitteena. Luvut osoittavat pikemminkin sitä, että tuot-tavuuskehitys on selkeästi heikentymässä ja yksikkökustannukset nousussa.

Finnvera

Kauppa- ja teollisuusministeriön asettamissa alustavissa yrityspolitiikan tulostavoitteissa vuodelle 2005 todetaan Finnverasta seuraavaa: ”Valtion varoin tuettu Finnvera Oyj:n toiminta ja riskinotto vaikuttavat viennin rahoitukseen sekä nopean kasvun edellyttämien aineettomien investointien rahoituksen saatavuuteen.”

Esitetty yhteiskunnallinen vaikuttavuus Finnveran osalta on varsin vaatimaton ja yksipuolinen. Tavoitteena on, että Finnveran riskinotto vaikuttaa viennin rahoitukseen. Viennin takaustoiminnan tavoitteena tulee taata suomalaisille vientiyrityksille tasavertaiset kilpailumahdollisuudet viennissä muiden maiden kilpailevien yritysten kanssa. Ei riitä tavoitteeksi se, että toiminta ja riskinotto vaikuttavat viennin rahoitukseen, vaan tältä osin tavoitteena täytyy olla tasavertaiset kilpailuedellytykset suomalaiselle tuotannolle. Toinen osa yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa koskee hyvin suppeata osaa Finnvera Oyj:n toiminnasta eli nopean kasvun yritysten aineettomien investointien rahoitusta. Finnveran tavoitteena täytyy olla kotimaan toiminnon osalta markkinoilla esiintyvien rahoituspuutteiden kattaminen eikä vain keskittyminen yhteen pieneen osaan tätä markkinapuutetta.

Finnvera Oyj:n toiminnassa myönnettävät aluepoliittiset korkotuet eivät nykyisessä korkotilanteessa enää ole perusteltuja. Ne tulee muuttaa nykyistä voimakkaammaksi alueellisesti kohdistetuksi riskinotoksi, jolla saadaan parempi vaikuttavuus aluepolitiikkaan. Tämä on myös Finnveran arvioitsijoiden tekemä ehdotus. Yleisemminkin Finnveran tulisi ottaa nykyistä voimakkaampaa riskiä uuden yritystoiminnan ja kasvun aikaansaamiseksi Suomeen. Tämä tarkoittaisi voimakkaampaa riskinottoa erityisesti pien- ja naisyrittäjälainojen sekä kasvuyritysten osalta. Tämän mahdollistamiseksi osin pitäisi Finnveran sisäisiä kustannuksia saada vähennettyä ja osin hinnoittelulla ottaa huomioon suurempi riskinotto näissä tuotteissa.

Alueellinen kuljetustuki

Hallituksen esityksessä ehdotetaan alueelliseksi kuljetustueksi arvioitua tarvetta vastaava määrä. Tuen kohteena arvioidaan olevan noin 300 pientä ja keskisuurta yritystä Suomessa. On perusteltua, että kuljetustukea myönnetään alueellisten sijaintihaittojen tasaamiseksi.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Risto Suominen
johtaja