Kuluttajaviraston maksamisen pelisääntöjä –linjausluonnos sekä ohjeluonnos ennakkomaksamisesta

Kuluttajavirasto

Suomen Yrittäjät lausuu asiasta kunnioittavasti seuraavaa:

YLEISTÄ

Kuluttajavirasto on antanut useita aihe- ja toimialakohtaisia linjauksia kuluttajaoikeuden alueella. Toteamme, että parhaimmillaan linjauksilla voidaan vaikuttaa hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen yleistymiseen. Linjaukset tulisi pitää ytimekkäinä ja niissä tulisi keskittyä ainoastaan olennaisiin seikkoihin ja kunkin alueen keskeisimpiin ongelmiin. Tällöin linjausten vaikuttavuus lisääntyisi. Useat linjauksista ovat monisivuisia ja laajoja, jolloin niiden ydinsanoma jää helposti piiloon. Eräänä keinona voitaisiin myös harkita lyhyen yhteenvedon tekemistä kunkin linjauksen alkuun, jossa keskeiset seikat esitettäisiin kootusti. Kriittinen pohdinta siitä, milloin linjaus on tarpeen antaa, on myös tärkeää.

Korostamme, että linjauksia valmisteltaessa ja laadittaessa tiivis yhteistyö yrittäjä- ja muiden edunvalvontajärjestöjen kanssa on tärkeää. Tällä tavoin elinkeinonharjoittajien vaikutusmahdollisuus linjausten sisältöön lisääntyy ja linjausten kohderyhmä voidaan tehokkaammin tavoittaa ja sitouttaa hyvien käytäntöjen toteuttamiseen.

MAKSAMISEN PELISÄÄNTÖJÄ

Maksamisen pelisääntöjä -linjauksesta toteamme yleisesti, ettei linjauksesta ilmene, miksi linjaus on tarpeen. Onko maksu -ja laskutuskäytännössä sellaisia ongelmia, jotka edellyttävät uutta linjausta? Mikäli näin on, olisi linjauksen alussa syytä selvittää, miksi linjaus on tarpeellinen ja minkä verran sekä minkälaisia ongelmia alueella on esiintynyt. Suomen Yrittäjät vastaanottaa yrittäjiltä vuosittain noin 30 000 juridista neuvontapuhelua, mutta erityisiä ongelmia maksu- ja laskutusasioissa emme ole kuluttajaoikeuden alueella havainneet.

Linjaus on varsin laaja ja sisältää itsestäänselvyyksiä, joiden mainitsemista ei voitane pitää tarpeellisena. Eräänä esimerkkinä tästä on sivun 9 alussa oleva seuraava kappale:

”Vaatiessaan maksua laskulla maksun saaja osoittaa kuluttajalle ne tilinumerot, joita käyttäen kuluttaja voi maksaa laskun. Tällainen tilisiirtona tehty maksu edellyttää, että kuluttajan käyttämä tilinumero on merkitty oikein. Laskuttajan tulee ilmoittaa maksutiedot niin, että kuluttaja saa niistä helposti selvän.”

Laskuttajan intressissä on tietenkin se, että lasku on selkeä ja tilinumero oikein. Osittain samaa asiaa on käsitelty linjauksen sivulla 4. Ehdotammekin, että kuluttajavirasto käy linjauksen kriittisesti läpi ja poistaa päällekkäisyydet ja itsestäänselvyydet. Näin linjauksesta saadaan ytimekkäämpi ja lyhyempi.

Kiinnitämme huomiota muutamaan yksittäiseen seikkaan. Sivulla 2 on todettu, että elinkeinonharjoittajan tulee ilmoittaa selkeästi etukäteen, mitä maksuvälineitä hyväksyy. Edelleen on todettu, että mikäli maksamiseen ei kelpaa käteinen tai pankkikortti, tulee asiasta ilmoittaa jo markkinoinnissa. Sinänsä on perusteltua ja myös elinkeinonharjoittajan edun mukaista, että kuluttaja tietää, mitkä maksuvälineet liikkeessä käyvät. Emme kuitenkaan pidä perusteltuna sitä, että yrityksen tulisi markkinoinnissaan asia tuoda esille linjauksessa tarkoitetulla tavalla. Tällaista velvollisuutta ei laki nähdäksemme edellytä. Riittävää on mainita linjauksessa, että po. ilmoitus tulee antaa selkeästi etukäteen. Ilmoitusvelvollisuus ei esitetyllä tavalla sovellu myöskään sähköisen kaupan ympäristöön.

Edelleen sivulla 3 ”Käteismaksu” -otsikon alla on todettu, että elinkeinonharjoittajan tulee jo liikkeen ulko-ovella ilmoittaa, mikäli liike ei hyväksy 1 ja 2 sentin kolikoita. Mielestämme vaatimus on käytännön näkökulmasta tarpeeton ja on riittävää, että asiasta ilmoitetaan kassalla tai muutoin ennen maksusuoritusta. Tällainen menettely ei voine olla kuluttajan kannalta kohtuutonta, sillä kuluttajat eivät käytännössä useinkaan maksa ostoksiaan 1 ja 2 sentin kolikoilla.

Laskun maksamista käsitellään linjausluonnoksen sivulla 8. Linjausluonnoksessa lausutaan, että jos maksamisen eräpäivästä ei ole sovittu, lasku on maksettava kuukauden kuluessa sen lähettämisestä. Mihin linjausluonnoksessa mainittu kuukauden määräaika perustuu, sillä kuluttajansuojalaki ei tällaista määräaikaa tunne? Huomautamme, että kuluttajansuojalain 5 luvun 24 §:n 1 momentissa todetaan maksuajankohdasta seuraavasti:

”Jollei toisin ole sovittu, ostajan on maksettava kauppahinta myyjän sitä vaatiessa, ei kuitenkaan ennen kuin tavara on sopimuksen mukaisesti hänen saatavillaan.”

Yksipuolisesti laskuun merkitty eräpäivä ei linjausluonnoksen mukaan sido kuluttajaa, ellei siitä ole etukäteen nimenomaisesti sovittu. Toteamme, että Suomessa vallitsee sopimusvapaus, joten sopimus voi syntyä useilla eri tavoilla. Näin ollen maksuehto on yhteisesti noudatetun käytännön kautta voinut muodostua kuluttajaa sitovaksi ilman nimenomaista sopimusehtoakin. Lisäksi on huomioitava, että monet yritykset käyttävät vakioehtoja, joissa maksuehdosta on sovittu. Mikäli laskun maksuehto ei poikkea vakioehdoissa määritellystä maksuehdosta, ei erillistä maksuehdosta sopimista kuluttajan kanssa tarvita. Katsomme, että linjausluonnoksen kyseistä kohtaa tulee tarkentaa ja selvittää, mihin otettu kanta perustuu.

Sivulla 10 on käsitelty kuitin tai muun tositteen antamista kuluttajalle. Samalla on lausuttu, että ”tositteen tulee olla sellainen, että se on myös tosiasiallisesti säilytettävissä kolmen vuoden ajan”. Tällainen vaatimus on käytännön näkökulmasta hankala ja se tulisi linjauksesta poistaa. Tositemateriaali on osin sellaista, että tositteen luettavuus heikkenee ja käy lopulta mahdottomaksi esim. valon tai muovin vaikutuksesta. Näin ollen ainoastaan yritykselle ei voida sälyttää vastuuta siitä, että kuluttajan hallussa oleva tosite säilyy lukukelpoisena.

ENNAKKOMAKSAMISEN OHJELUONNOS

Muistiota lukiessa jää epäselväksi, onko kyseessä ohjeluonnos vai projektin muistio. Asiakirja on otsikoitu ”Projekti ennakkomaksamisesta” eikä se nähdäksemme sovellu sellaisenaan ohjeluonnokseksi. Projektimuistiona asiakirja on ymmärrettävä ja projektin raportoinnissa on hyvä käydä läpi kansainvälistä tilannetta. Ohjeluonnoksessa kansainvälinen osuus on tarpeeton ja saattaa hämmentää kohderyhmää. Katsommekin, mikäli ennakkomaksamisesta on tarkoitus antaa ohjeistus, se valmistellaan erikseen yhteistyössä yrittäjä- ja muiden edunvalvontajärjestöjen kanssa edellä esittämällämme tavalla.

Kunnioittavasti

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Janne Makkula
lainopillinen asiamies