Lausunto ammattikorkeakoululakityöryhmän muistiosta (19:2002)

Opetusministeriö

Esityksessä uudeksi ammattikorkeakoululainsäädännöksi ammattikorkeakoulujen asema vakiinnutetaan osaksi korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakoulut ovat löytäneet paikkansa alueellisia osaamistarpeita tyydyttävinä työelämälähtöisinä korkeakouluyksiköinä. Näin ammattikorkeakoulujärjestelmä täydentää hyvin suomalaista korkeakouluverkostoa ja lisää edellytyksiä tasapainoiseen alueelliseen kehitykseen.

Suomen Yrittäjät pitää hyvänä, että ammattikorkeakoulujen tehtäväksi täsmennetään työelämälähtöinen opetus sekä työelämää ja aluekehitystä tukeva tutkimus- ja kehitystyö (lakiehdotuksen 4 §). Tätä oikeaa linjausta täydentää 5 §, jossa mm. todetaan: ”Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa.” Ammattikorkeakoulujen yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi voitaisiin vielä nimetä alueellisen ja paikallisen yrittäjyyden lisääminen. Tämä sopii hyvin ammattikorkeakoulujen alueelliseen ja työelämäläheiseen lähtökohtaan.

Sen sijaan edellä olevan yhteistyövaatimuksen vastaisena näemme lakiehdotuksen
11 pykälän, jossa ammattikorkeakoulun hallituksen kokoonpanoon ei välttämättä tarvitse kuulua ammattikorkeakoulun ulkopuolisia henkilöitä. Mielestämme lakiin tulee kirjata, että hallitukseen tulee kuulua alueen pk-yrityssektorin ja muun elinkeinoelämän edustus. Ehdotuksessa ammatillisesta opettajankoulutuksesta 2 luvun 5 pykälässä ollaan oikeilla jäljillä, kun siinä todetaan: ”Lisäksi neuvostossa tulee olla koulutusta sekä elinkeino- ja muuta työelämään edustavia henkilöitä”. Myös tässä lainkohdassa edellytämme huomioitavan pk-yrityssektorin. Ammattikorkeakoulun hallituksen yhdeksi tehtäväksi (12 §) tulee asettaa alueellisen työvoimatarpeen huomioiminen ja ennakointi koulutusohjelmien vuosittaista opiskelijamäärää päätettäessä.

Lainsäädäntöesityksessä ammattikorkeakoulujen sisäinen itsehallinto vakiinnutettaisiin. Opetusministeriö hoitaisi strategisiin kansallisiin korkeakoulupoliittisiin kysymyksiin liittyvän ohjauksen. Hyvänä ammattikorkeakoulujen itsehallinnossa voi nähdä toiminnallisen joustavuuden, jolloin esim. alueelliset koulutukselliset erityistarpeet voidaan ottaa helpommin huomioon. Suuri itsenäisyys esim. koulutusohjelmien opetussuunnitelmien sisältöjen tekemisessä saattaa kuitenkin johtaa ammattikorkeakoulu-jen välisiin taso- ja laatueroihin. Opetussuunnitelmissa tulisi jossakin määrin lähestyä ammatillisissa toisen asteen tutkinnoissa olevaa valtakunnallista opetussuunnitelmien peruste -käytäntöä. Opetusministeriö vahvistaisi valtakunnalliset opetussuunnitelmien kehyksen. Ammattikorkeakouluille jätetään kuitenkin edelleen väljyyttä täydentää opetussuunnitelmia omista tarpeistaan lähtien.

Lakiehdotuksen 17 pykälässä tutkintonimikkeeksi esitetään kandidaatin (AMK) tutkinto, johon liitetään asianomaisen koulutusalan nimi (esim. liiketalouden kandidaatti (AMK). Ammattikorkeakouluihin on kuitenkin vakiintunut joitakin tutkintonimikkeitä, kuten tradenomi (AMK) tai sosionomi (AMK). Näiden vakiintuneiden tutkintonimikkeiden säilyttäminen on mielestämme perusteltua. Näiden tutkintojen nimet voisi esimerkiksi kirjoittaa muotoon liiketalouden kandidaatti, tradenomi (AMK), jolloin kyseisen tutkinnon suorittanut voisi halutessaan käyttää lyhyttä nimikettä tradenomi (AMK).

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen asemaa esitetään uudistuksessa muutettavaksi siten, etteivät ne toimisi enää ammattikorkeakoulujen yhteydessä toimivina ammatillisina opettajakorkeakouluina, vaan ne olisivat osa sijaintiammattikorkeakoulunsa toimintaa. Tämä muutos ei kuitenkaan saa vaarantaa opettajakoulutuksen kehittämistyötä. Ammatilliselle opettajakoulutukselle tulee turvata edelleen hyvät toiminnalliset edellytykset sekä koulutuksen kehittämisresurssit.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Martti Pallari
johtaja

Veli-Matti Lamppu
koulutusasiamies