Lausunto edustajakannedirektiivistä

Eduskunnan talousvaliokunta

Komissio julkaisi esityksen edustajakanteista kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi ja kuluttajien etujen suojaamista tarkoittavista kieltokanteista annetun direktiivin kumoamisesta.

Edustajakannedirektiivin tarkoituksena on luoda edustajakannetta koskeva menettely, jossa edustaja voi nostaa kanteen tuomioistuimessa tai esittää vastaavan vaatimuksen muussa toimivaltaisessa viranomaisessa kuluttajakollektiivin puolesta asiassa, jossa elinkeinonharjoittajan oikeudenloukkaus kohdistuu kuluttajien yhteisiin etuihin.

Edustajana voisi toimia kuluttajien etuja edustavat järjestöt, jotka täyttäisivät tietyt direktiivin asettamat kriteerit.

Esityksen mukaan väärinkäytösten estämiseksi kanteita saisi panna vireille vain oikeutetut yksiköt (qualified entities). Oikeutettuja yksiköitä voisivat olla sitä varten nimetyt viranomaiset tai kuluttajien etua edustavat järjestöt. Oikeutettujen yksiköiden olisi täytettävä direktiivissä asetetut vaatimukset. Erityisesti kuluttajajärjestöt ja riippumattomat julkiset elimet tulee voida hyväksyä oikeutetun yksikön asemaan.

Oikeutetun yksikön olisi osoitettava, että sillä on riittävät taloudelliset voimavarat, joiden avulla se voi ajaa kanteessa tarkoitettujen kuluttajien etuja sekä vastata oikeudenkäyntikuluista, jos kanne hylätään.

Jos oikeutettu yksikkö edustajana vaatii elinkeinokeinonharjoittajan menettelyn kieltämistä tai menettelyn vahvistamista EU-lainsäädännön ja kuluttajien yhteisten etujen vastaiseksi, vaatimuksen esittäminen ei saa edellyttää sitä koskevan valtuutuksen saamista kanteessa tarkoitetuilta yksittäisiltä kuluttajilta. Edustajan ei myöskään tarvitsisi esittää näyttöä kyseisten kuluttajien kärsimistä todellisista vahingoista tai elinkeinonharjoittajan tahallisuudesta tai huolimattomuudesta.

Direktiivillä annettaisiin vähimmäissäännökset kuluttaja-asioita koskevista edustajakanteista. Direktiivi ei estäisi jäsenvaltioita pitämästä voimassa muita edustajakannejärjestelmiä, kunhan ne eivät ole ristiriidassa direktiivin asettamien vähimmäisvaatimusten kanssa.

Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden tulisi toteuttaa toimenpiteitä, joilla varmistettaisiin, että edustajakanteisiin liittyvät oikeudenkäyntikulut eivät muodosta taloudellista estettä edustajakanteiden nostamiselle. Direktiivissä esitetään, että jäsenvaltio antaisi oikeutetulle yksikölle julkista rahoitusta.

SY:n kanta edustajakanteista

Katsomme, että edustuksellinen vireillepano-oikeus kuluttajaoikeudessa tulisi säilyttää pelkästään viranomaistahoilla. Viranomainen toimii virkavastuulla ja valvoo kuluttajan etua. Viranomainen pystyy arvioimaan yrityksen teon moitittavuutta ja mahdollisuutta menestyä kanteessa. Vaikka kuluttajajärjestöt saisivat kanneoikeuden, se ei poistaisi oikeudenkäyntikulu-riskiä, joka on aina merkittävä isossa jutussa.

Viranomaisvetoinen kanneoikeus turvaa sekä kuluttajien että elinkeinonharjoittajien edut. Tästä syystä katsomme, että Suomen tulee pyrkiä aktiivisesti neuvottelemaan direktiivin sisällöstä siten, että kansallinen nykytila olisi mahdollista säilyttää Suomessa.

Suhtaudumme kielteisesti siihen, että kanne, jolla vaadittaisiin hyvitystä, voitaisiin nostaa ilman asianomistajan valtuutusta ja hyväksyntää, sekä siihen, että edustajan ei myöskään tarvitsisi esittää näyttöä kyseisten kuluttajien kärsimistä todellisista vahingoista tai elinkeinonharjoittajan tahallisuudesta tai huolimattomuudesta.

Esityksen mukaan edustajakanteella tuomittu vahingonkorvaus voidaan määrätä maksettavaksi muulle kuin vahinkoa kärsineelle taholle. Katsomme, että tämä on vastoin EUT 5 artiklan mukaista toissijaisuusperiaatetta sekä Suomen vahingonkorvausta koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi tulee huomioida, että vahingonkorvauksen ohjautuminen järjestön tilille saattaa houkutella epäasiallisiin toimiin.

Vaikutusarvioinnissa todetaan, että laajemman kanneoikeuden vaikutuksia on vaikea arvioida. Katsomme, että oikeudellisille yksiköille tulee asettaa tiukat vaatimukset, jotta estetään vahingoittamistarkoituksessa nostettavat kanteet.

Katsomme myös, että yritysvaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty, varsinkaan pk-yritysten osalta.

Katsomme, että ehdotus on ongelmallinen ja sen sovellettavuus nykyiseen valvontamenettelyyn ja riidanratkaisuun on vaikeasti hahmotettavissa. Ehdotus olisi omiaan lisäämään oikeudellista epävarmuutta varsinkin pk-yrityksille, joilla ei yleensä ole resursseja prosessata laajoissa ja pitkissä oikeudenkäynneissä.

Suomen Yrittäjät

Petri Holopainen
asiantuntija