Lausunto ehdotuksesta erityisopetuksen strategiaksi toisen asteen ammatilliseen koulutukseen (opetusministeriön työryhmien muistioita 6:2002)

Opetusministeriö

Erityisopetuksena annettavan ammatillisen toisen asteen koulutuksen tavoitteeksi asetettu opiskelijan mahdollisuus itsensä kehittämiseen, kasvuun ja oppimiseen omista edellytyksistään ja elämätilanteestaan lähtien on yksilön näkökulmasta peruslähtökohta kaikelle koulutukselle, onpa kyseessä normaalimuotoinen opetus tai erityisopetus.

Kannatettavia eritysopetukselle asetettuja tavoitteita ovat myös koulutuksellinen tasa-arvo, joka toteutuu muun muassa pyrkimyksenä integraatioon eli siihen, että opiskelija mahdollisuuksien mukaan voi suorittaa opintonsa nk. yleisopetuksessa. Toisena tasa-arvon toteutumana on inkluusio, jolloin esim. vammaiselle pyritään koko hänen elämänkaarensa aikana mahdollistamaan tasa-arvoinen ja täysivaltainen osallisuus kaikissa ympäröivän yhteisön toiminnoissa. Toisaalta myös yhteiskunnan toimintakyky kasvaa, kun erilaisuudesta syntyy normaaliutta vammaisten tms. ryhmien ollessa yhä enemmän mukana yhteiskunnan jokapäiväisessä toiminnassa.

Kun 6,9 % ammatillisen koulutuksen opiskelijoista vuonna 2000 oli määritelty eritysopiskelijoiksi, on mahdollisimman suuren integraation saavuttamiseksi erityisopetusta tarvitsevalle henkilölle aina, kun se on erityistarpeensa huomioon ottaen mahdollista, pyrittävä järjestämään mahdollisuus suorittaa ammatillinen kouluksensa ammatillisessa yleisopetuksessa. Tämä edellyttää pitkäjänteistä satsaamista tiloihin, laitteisiin, pedagogisiin järjestelyihin sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen.

Opiskelijan, kouluyhteisön ja yhteiskunnan kannalta koulutuksellisesta integraatiosta saatavat hyödyt ovat mm.:
· monipuolisemmat opetusjärjestelyt, jotka lisäävät kaikkien opiskelijoiden oppimismahdollisuuksia. Tämä koskee erityisesti sellaisten opiskelijoiden, jotka tarvitsevat tukea opinnoissaan, mutta joita ei luokitella erityisopetuksen piiriin
· opettajien pedagogisten valmiuksien lisääntymisenä, joka näkyy kaikkien opiskelijoiden oppimistulosten paranemisena
· taloudelliset säästöt, kun pystytään käyttämään entistä tehokkaammin jo olemassa olevaa oppilaitosverkostoa
· opiskelijan valintamahdollisuudet lisääntyvät ja hän pystyy usein suorittamaan opiskelunsa lähempänä kotiaan
· syrjäytyminen vähenee

Ammatillisia erityisoppilaitoksia tulisi kehittää niin, että ne voivat tehokkaasti tarjota palveluitaan niille opiskelijoille, jotka eivät pysty sijoittumaan yleisopetukseen. Lisäksi näiden oppilaitosten tulisi olla valtakunnallisia oman erityisalansa resurssi-, yhteistyö- ja kehittämiskeskuksia, jotka verkostoituvat koko koulutusjärjestelmään ja tarjoavat myös asiantuntemustaan kaikille sitä tarvitseville tahoille.

Työryhmän tarkastelukulma on yksilö ja oppilaitoskeskeinen. Keskitytään voimakkaasti koulutuksen organisoitumiseen, rahoitukseen ja oppilaitosten sisällä tapahtuvaan toimintaan. Eritysopetuksen ja ympäröivän yhteiskunnan eri toimijoiden välisen vuorovaikutuksen lisääntymiseen johtavien toimenpiteiden pohtimista ja kannanottoja ei muistio sisällä.

Tästä näkökulman kapeudesta esimerkkinä on, että useaan otteeseen muistiossa todetaan, että kaikilla tulee olla mahdollisuus saada omien edellytystensä ja kiinnostustensa mukaista koulutusta. Tärkeää tietenkin on, että opiskelija on kiinnostunut opiskelemastaan alasta, mutta yhteiskunnan kanalta tärkeää on kouluttaa sellaisiin ammatteihin, joissa voi työllistyä. Jo nyt on nähtävissä, että eräille suosituille aloille koulutetaan enemmän työvoimaa kuin työvoimatarve on.

Esitämme, että ammatillisen toisen asteen koulutusta kehitettäessä esiin nostetaan ratkaistaviksi mm. seuraavia haasteita:

· Oppilaitosten ja työelämän yhteistyö erityisopetusta tarvitsevan opiskelijan työmarkkinoille sijoittumisen edellytysten lisäämiseksi
· Työssäoppimisen vaatimukset ja järjestelyt, kun kyseessä on erityisopiskelija (kuinka esim. tuetaan työnantajaa työssäoppimisen onnistumiseksi)
· Erilaisten työllistymismahdollisuuksien kehittäminen ja kokeilu. (Esim. erityisoppilaan työllistyminen itsenäisenä ammatinharjoittajana. Liikuntavammaisen saattaa olla mielekästä tehdä työtä kotoaan käsin etätyönä tai toimia yrittäjänä.)

SUOMEN YRITTÄJÄ

Martti Pallari
johtaja

Veli-Matti Lamppu
koulutusasiamies