Lausunto esitysluonnoksesta elintarvikemarkkinalain muuttamiseksi Tiettyjen sopimusehtojen ja -menettelyiden kielto maataloustuote- ja elintarvikeketjussa

Maa- ja metsätalousministeriö

Elintarvikemarkkinalakia muutettaisiin siten, että se kattaisi hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maataloustuote- ja elintarvikeketjussa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin kansallisen täytäntöönpanon edellyttämät säännökset. Lakiin lisättäisiin hyvän kauppatavan vastaisiksi katsottavia menettelyjä koskevat kiellot, jotka koskisivat maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitussopimuksia, kun ostaja on liikevaihdoltaan myyjää suurempi ja ostajan liikevaihto ylittää 2 miljoonaa euroa. Kieltojen noudattamista valvoisi elintarvikemarkkinavaltuutettu.

Suomen Yrittäjien lausunto

Suomen Yrittäjien lausunto keskittyy kilpailupoliittisiin näkökohtiin, arvioiden sitä, ovatko ehdotetut mallit käyttökelpoisia ratkaisuja yleisesti ottaen tilanteisiin, joissa osapuolten välinen neuvotteluasema on epätasapainoinen. Lausuntomme ei sinänsä ota kantaa siihen, kuinka muutosehdotukset korjaavat nimenomaisesti elintarvikeketjun ongelmia.

Yleisesti ottaen pidämme kannatettavana, että elintarvikemarkkinalaissa ja elintarvikemarkkinavaltuutetun toimivallassa ollaan siirtymässä neuvottelun ensisijaisuudesta kohti kieltoperiaatetta. Kieltoperiaatteelle rakentuva sääntely avaa tien sille, että vahinkoa kärsinyt voi nostaa vahingonkorvauskanteen. Tämän johdosta kielto on neuvottelun ensisijaisuutta tehokkaampi ja ennaltaehkäisevämpi keino. Silloin epäillyllä on taloudellinen kannustin myötävaikuttaa siihen, että kilpailuhäiriö poistuu.

Pidämme tärkeänä, että ehdotettu sääntely koskee vain tilannetta, missä ostaja on sopimuskumppaniaan vahvempi. Sääntely kaventaa osapuolten välistä sopimusvapautta, jonka vuoksi sääntelyn tulee olla välttämätöntä heikomman osapuolen suojaamiseksi. Sääntelyn tulee koskea vain sellaista tilannetta, jossa sopimuskumppaneiden välillä vallitsee selvä epätasapaino.

Ehdotettu soveltamisala on laaja: Sääntely soveltuu aina, kun kaupan kohteena on maataloustuote tai elintarvike, ostaja on tavarantoimittajaa suurempi, ja ostajan liikevaihto ylittää 2 miljoonaa euroa. Toimialarajausta ei ole.

Kieltoperiaatetta pitää laajentaa yleisemminkin turvaamaan markkinoiden toimivuutta

Suomen Yrittäjät pitää kieltoa tehokkaampana kuin neuvottelun ensisijaisuutta. Nyt kun neuvottelun ensisijaisuudesta luovuttaisiin myös elintarvikeketjun sääntelyssä, olisi syytä tehdä sama kilpailulaissa koskien julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan kilpailun tasapuolisuutta, eli ns. kilpailuneutraliteettisääntelyssä.

Neuvottelun ensisijaisuudelle rakennettu kilpailulain 4 a -luku on ollut voimassa 7 vuotta. Tänä aikana Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saattanut loppuun verkkosivujensa mukaan 14 kilpailuneutraliteettitutkintaa. Markkinaoikeudelle ei ole tehty esityksiä. On vaikea arvioida, ovatko neuvottelun poistaneet epäkohtia, vai onko viranomainen ainoastaan priorisoinut asian pois tehtävistään. Kesken olevat tutkinnat ovat kestäneet tähän mennessä yli kolme vuotta. Tämä ei ole tehokasta valvontaresurssien käyttöä.

Sopijapuolista pienin tarvitsee suojaa

Yritysten välisissä sopimussuhteissa oletus on, että osapuolet ovat tasaveroisia. Kohtuuttomat sopimusehdot voivat johtaa neuvotteluvoimaltaa heikompien poistumiseen markkinoilta, mikä vähentää kilpailua. Pitkällä aikavälillä se on kuluttajille haitta.

Suomen Yrittäjät on esittänyt, ja pitää tärkeänä, että neuvotteluvoimaltaan vähäisemmän yrityksen mahdollisuutta pysyä markkinoilla suojataan puuttumalla nykyistä selvemmin kohtuuttomiin sopimusehtoihin. Yrittäjänsuojalaki ei ole ollut tehokas. Olennaista on suojata pientä sopijapuolta. Muulloin sopimusvapautta ei pidä rajoittaa.

Sopimuskumppaneista suojaa tarvitsee se, jonka neuvotteluvoima on heikompi. Esitysluonnoksen mukaan yli 2 miljoonan liikevaihdon yritys olisi ostajana nyt ehdotettavan sääntelyn ja kieltojen piirissä aina kun kaupan kohteena on elintarvikkeita tai maataloustuotteita. Liikevaihdon määrittelyssä huomioon otetaan ostajan konserniliikevaihto. Tämä voi tuoda pienetkin kaupat, ravintolat, kahvilat, ja catering-yritykset sääntelyn piiriin. Ostajalle esitetään nyt vain velvoitteita, eikä mitään oikeuksia. Elintarvike- ja maataloustuoteketjussakaan vahvempi osapuoli ei automaattisesti ole tuottaja, vaan joissakin tilanteissa ostajan neuvotteluvoima saattaa olla heikompi. Siksi pidämme tärkeänä, että vain pienempää osapuolta suojataan erityissääntelyllä, kuten esitysluonnoksessa soveltamisala on muotoiltu. Jotta ostajan ja tuottajan oikeudet ja velvollisuudet olisivat tasapainossa, on sääntelyä jatkokehitettäessä tasapuolista selvittää, pitäisikö myös ostajalle antaa mahdollisuus saattaa menettely elintarvikemarkkinavaltuutetun tutkittavaksi. Nyt se olisi vain tuottajalla tai tämän edustajalla.

Suomen Yrittäjien mielestä kilpailupolitiikkaa tulisi noin yleisesti kehittää siihen suuntaa, että selvitetään mahdollisuus luoda myös Kilpailu- ja kuluttajavirastolle oikeus puuttua myös yritysten välisiin kohtuuttomiin sopimusehtoihin ja harhaanjohtaviin markkinointikäytäntöihin – samaan tapaan kuin nyt esitetään elintarvikemarkkinavaltuutetulle.

Yksittäisiä huomioita

Pidämme parempana, että muillakin kuin yksin vahinkoa kärsineellä pienemmällä sopimuskumppanilla on mahdollisuus riitauttaa asia tai saada se tutkittavaksi. Pidämme kohtuullisena ja selkeänä myös ehdotettua soveltamisalarajausta. Myös kiellettävät menettelyt kuten maksuajat, viime hetken peruutukset, kielletyt maksut ja kostotoimet ovat näkemyksemme mukaan pääosin perusteltuja.

Suomen Yrittäjät

Mikael Pentikäinen Satu Grekin

toimitusjohtaja elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö