​​Lausunto Finnvera Oyj:n kokonaislainsäädäntöuudistusta koskevasta HE-luonnoksesta​

Työ- ja elinkeinoministeriö

VN/23506/2023

Esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki valtion erityisrahoitusyhtiöstä ja erityisrahoitusyhtiötoiminnasta.

Finnveraa koskevan lainsäädännön uudistuksen yleisenä tavoitteena on parantaa Suomen julkisen rahoitusjärjestelmän vaikuttavuutta ja kilpailukykyä kotimaan ja vienninrahoituksen osalta. Uudistuksen keskeisinä tavoitteina on parantaa Finnveran tarjoaman rahoituspalvelun toiminnallisuutta ja vaikuttavuutta sekä varmistaa Finnveran rooli markkinapuutteen paikkaajana ja vientiä tukevana toimijana turvaten rahoitusmarkkinoiden toimintaa laajasti. Lisäksi tavoitteina on selkeyttää rajapintaa julkisen hallintotehtävän ja markkinatoimijuuden välillä sekä yksinkertaistaa säädöskehikkoa purkamalla tarpeetonta ja päällekkäistä sääntelyä sekä tehostaa hallintoa.

Keskeiset huomiot

Suomen Yrittäjät pitää perusteltuna Finnveran sääntelyn uudistamista. Näkemyksemme mukaan se selkeyttää ja yksinkertaistaa sääntelykokonaisuutta oikealla tavalla ja muodostaa näin yritykselle paremmat mahdollisuudet reagoida nopeammin toimintaympäristön muutoksiin. Monelta osin luonnoksen voidaan katsoa vastaavan hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin, mutta seuraavien seikkojen osalta katsomme, että luonnosta tulee kehittää jatkovalmistelussa.

Suomen Yrittäjät suhtautuu kriittisesti siihen, että lainsäädännössä ei nykyiseen tapaan enää tunnistettaisi Finnveran tehtävää rahoituspalveluja tarjoamalla edistää ja kehittää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa. Pidämme vaarallisena kehitystä, jossa Finnverasta tulee aktiivinen toimija suurten kotimaiset yritysten rahoittajana samaan aikaan kun valtiontalouden haasteet asettavat paineita yhtiön luotto- ja takaustappiositoumuksen kokoon.

Näkemyksemme mukaan suuryritysten rahoituksen kokoon ja riskiin liittyvät haasteet muodostavat uhan siitä, että Finnveran kyky rahoittaa pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja investointeja vaarantuu, pienenee tai pahimmillaan loppuu rahoituksen painopisteen siirtyessä vallitsevan elinkeinopoliittisten painotuksen mukaisesti suurten yritysten rahoitukseen.

Tästä kehityksestä on jo nyt nähtävissä merkkejä. Esimerkiksi vuonna 2023 suuryritysten käyttöpääomarahoituksen osuus kotimaan rahoituksesta kasvoi huomattavasti edellisvuodesta. Tämän seurauksena esimerkiksi usein riskipitoisena pidettyjen ja siksi rahoituskapeikoista kärsivien investointien rahoituksen euromääräinen osuus rahoitetuista kokonaishankkeista aleni lähes kymmenellä prosentilla.

Mikäli painotuksesta pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan luovutaan, pidämme tärkeänä sen huomioon ottamista valtion luotto- ja takaustappiositoumuksessa. Jos jatkossa suuret kotimaiset investoinnit kuuluvat kotimaan rahoituksen piiriin, on välttämätöntä, että elinkeinopoliittisiin rahoituksiin liittyvä korotettu 80 prosentin luottotappiokorvaus on jatkossa käytettävissä ja otetaan huomioon valtion luotto- ja takaustappiositoumuksessa.

Suomen Yrittäjät suhtautuu kriittisesti ehdotukseen Finnveran toiminnan valvonnan siirtämisestä Finanssivalvonnalle ehdotetussa muodossa. Nykymuodossa luonnos ei riittävän yksityiskohtaisesti ja selvästi tuo esille yhtiön ja sen toiminnan erityispiirteitä, eikä niiden vaikutusta valvontaa. Katsomme että luonnos nykymuodossa ei varmista sitä, että valvonta tapahtuisi räätälöidysti, eri lähtökohdista ja eri perustein kuin Finanssivalvonnan suorittama pankkivalvonta.

Vaikka pidämme sinänsä tärkeänä sitä, että Finnveran valvontaa kehitetään, katsomme, että nykyisen luonnoksen perusteella on olemassa suuri riski siitä, että Finnveralle annettavan elinkeinopoliittisen tehtävän ja siihen liittyvän omistajaohjauksen sekä rahoitusvalvonnan välille syntyisi ristiriitaisuuksia, jotka vaarantaisivat rahoituksen saatavuuden ja joustavuuden paitsi viennin myös pienten ja keskisuurten yritysten osalta.

Suomen Yrittäjät

Petri Malinen
ekonomisti