Lausunto Finnveran takuut ja Basel-II -työryhmän mietinnöstä

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Mietinnössä on aluksi kuvattu nykyisten vientitakuiden ja erityistakausten sekä pk-takausten riskimäärittelyä. Tämän jälkeen on kuvattu Finnvera Oyj:n ja sen edeltäjien vastuuta koskevaa säätelyä sekä nykyistä lainsäädäntöä ja käytäntöjä. Lisäksi raportissa on vertailu eräiden muiden maiden vientitakuutoiminnan järjestelyistä.

Baselin pankkivalvontakomitean ehdotukset pankkien vakavaraisuusvaatimuksia koskevaksi uudistukseksi tulevat vaikuttamaan rahoitustoimintaan laajalti. Yritysrahoituksen osalta merkittävin kohta uudistusehdotuksissa on yritysten jakaminen riskipitoisuutensa mukaan eri määrän omaa pääomaa vaativiin riskiluokkiin pankkien rahoituksessa. Nykyisin yritysrahoituksessa ei erotella yritysluottojen riskipitoisuutta, vaan koko yritysrahoitus vaatii riskipitoisuudestaan riippumatta samassa suhteessa omaa pääomaa rahoittajalta. Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n kannalta olennainen kysymys on sen nollariskisyyden turvaaminen uudessa järjestelmässä. Työryhmä on käsitellyt tätä asiaa erikseen vientitakuu- ja yritystakaustoiminnan ja pk-takausten osalta. Työryhmä käsitteli kolmea eri mallia vienti- ja erityistakuutoiminnan nollariskisyyden takaamiseksi. Näistä työryhmä piti parhaimpana modifioitua nykymallia ja totesi sen olevan luontevin, sekä valtiolle edullisin, vaihtoehto kahden muun suurempia periaatteellisia muutoksia vaativan vaihtoehdon sijasta. Tätä työryhmän ehdotusta on pidettävä perusteltuna ja järkevänä muiden suuria rakenteellisia muutoksia nykyjärjestelmään merkitsevien vaihtoehtojen sijasta. Modifioitu nykymalli tarkoittaa lainsäädännöllisiä muutoksia nykyiseen valtiontakuurahastolain 4 pykälään siten, että valtion vastuu Finnvera Oyj:n myöntämistä takuista on nykyistä suorempi.

Pk-takausten nollariskisyyden turvaamisessa työryhmä päätyy niinikään modifioituun nykymalliin perustellen sitä sillä, että se ei vaadi suuria periaatteellisia muutoksia nykyjärjestelmään. Muista käsitellyistä malleista rahastomallissa havaittiin olevan rakenteellisia ongelmia sen yhdistämisessä Finnvera Oyj:n nykyisen järjestelmän kanssa. Riskiluokitusmallin puolestaan epäiltiin olevan puutteellinen pk-takauksin suojatun vastuukannan nollariskisyyden turvaamisessa. Näin ollen päädyttiin hallinnollisesti yksinkertaisesti toteutettavaan ja paremmin nollariskisyyden turvaavaan modifioituun nykymalliin. Työryhmän ehdotus on varsin perusteltu ja hyvä.

Muista käsitellyistä asioista merkittävin oli Finnvera Oyj:n veronalaisuuskysymys. Finnvera Oyj:n edeltäjillä oli verovapaus, kun sen sijaan yhtiömuodosta johtuen Finnvera Oyj on verovelvollinen. Tässä suhteessa Finnvera Oyj poikkeaa vastaavista erityisrahoituslaitoksista maailmalla, joille on myönnetty verovapaus tuloksestaan. Tämä on perusteltua siitä syystä, että tarkoituksena ei ole pitkällä aikavälillä tuloksen tuottaminen vaan hoitaa annettu tehtävä itsekannattavasti. Finnvera Oyj:n tehtävän hoidon turvaamiseksi ja kansainvälisen yhdenvertaisen aseman varmistamiseksi tulee myös Finnvera Oyj:lle antaa toiminnastaan verovapaus. Työryhmä ei tätä suoranaisesti ehdota, vaan tuo esiin verovapautta puoltavia tekijöitä ja toteaa, että verovapauden arviointi tulee tehdä samassa yhteydessä, kun parhaillaan käynnissä oleva Finnvera Oyj:n arviointi tästä asiasta on käytettävissä. Ehdotus on luonteva ja verovapaus on varsin hyvin perusteltavissa.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja