Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle laeiksi rikoslain 2 a luvun ja uhkasakkolain 10 §:n muuttamisesta (HE 164/2007 vp)

Eduskunta
Lakivaliokunta

Uhkasakkojen muuntaminen

Suomen Yrittäjillä ei ole huomautettavaa esityksestä niiltä osin kuin siinä ehdotetaan uhkasakon muuntamista koskevia muutoksia. Lausunnossa tarkastellaan tuomittujen sakkojen muuntamista vankeudeksi.

Esityksen tavoitteet ja vaikutukset

Hallituksen esityksessä ehdotetaan sakon muuntorangaistuksen käyttöalaa kavennettavaksi. Rangaistusmääräysmenettelyssä annettuja sakkoja ei enää voitaisi muuntaa vankeudeksi. Esityksen tavoitteena on vähentää sakkovankien määrää ja poistaa muuntomahdollisuus periaatteelliselta kannalta ongelmallisimmista sakoista.

Suomen Yrittäjät toteaa esityksen perusteluihin viitaten, että vankeusrangaistuksen suorittamiseen johtaneet sakot ovat pääsääntöisesti tulleet lievistä omaisuus- ja liikennerikoksista. Noin 60 % sakkovankien tuomioista on tullut näpistyksistä. Sakon muuntorangaistuksen ohella muuta rangaistusta suorittavilla vangeilla näpistystuomioita on lähes puolet. Nämä taustatiedot tekevät asian merkitykselliseksi erityisesti kaupan alan yrityksille.

Esityksen perusteluissa kuvataan muuntorangaistusjärjestelmän nykytilaa. Perusteluissa valotetaan mm. muuntorangaistuksen uhan vaikuttavuutta niihin henkilöihin, joihin uhka kohdistuu, rangaistuksen sattumanvaraisuutta sekä lakivaliokunnan aiempia kannanottoja asiassa.

Keskeistä nyt käsillä olevan hallituksen esityksen arvioinnissa on, että lakivaliokunnan mietinnössä LaVM 21/2006 edellytettiin oikeusministeriön ottavan muuntorangaistusta koskevan sääntelyn kokonaisuudessaan uudelleenarvioinnin kohteeksi. Vuonna 2007 voimaan tulleiden muutosten käytännön vaikutuksia edellytettiin lisäksi arvioitaviksi. Mietinnössä on myös todettu, että muuntorangaistusta ei tule kokonaan poistaa, koska järjestelmä tehostaa sakkojen perintää ja muuntomahdollisuuden poistaminen voisi johtaa vankeusrangaistuksen käytön lisääntymiseen ja seuraamusjärjestelmän hallitsemattomaan ankaroitumiseen.

Suomen Yrittäjät kiinnittää valiokunnan huomiota siihen, että tämän esityksen yritysvaikutuksia ei ole erikseen arvioitu. Myöskään vuoden 2007 muutosten yritysvaikutuksista ei esitetä selvitystä. Perusteluissa ainoastaan todetaan, että kauppiaiden kannalta samojen henkilöiden jatkuva näpistelyrikollisuus on ”jossakin määrin turhauttavaa”. Sakon muuntorangaistusta ei kuitenkaan ole perusteluiden mukaan tehokas keino hillitä tätä ilmiötä, ja asiaa pohditaankin sisäisen turvallisuuden ohjelman yhteistyöryhmässä.

Kuten yllä on todettu, Eduskunnan lakivaliokunta edellytti edellisiä muutoksia käsitellessään muutoksista aiheutuvien vaikutusten nimenomaista arviointia. Pidämmekin vakavana puutteena sitä, että hallituksen esitykseen ei sisälly vaikutusarviota, vaikka jo vuonna 2006 oli hyvin tiedossa, että kyseessä ovat paljolti nimenomaan kaupan alan yrityksiin kohdistuvat rikokset. Tämä vaikeuttaa kannan muodostamista itse pääkysymyksestä eli onko esitys sakon muuntorangaistuksen käyttöalan kaventamisesta kannatettava vai ei.

Hallitus on perustellusti korostanut paremman sääntelyn toimenpiteiden merkitystä yritysten kilpailukykyä vahvistavana toimintana. Paremman sääntelyn toimenpiteiden tarkoituksena on huolehtia siitä, että yleisesti hyväksyttyjä hyvän säädösvalmistelun periaatteita noudatetaan kaikessa säädösvalmistelussa. Yhdeksi keskeiseksi paremman sääntelyn osa-alueeksi on määritelty vaikutusarviointien tehostaminen.

Tälle toiminnalle on elinkeinoelämän täysi tuki, ja toimenpiteitä toteutetaankin hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä hallinnon ja sidosryhmien välillä. Oikeusministeriö on aivan keskeisessä roolissa, kun paremman sääntelyn tavoitteita toteutetaan valtioneuvoston piirissä. Tässä yksittäisessä hankkeessa hyvän säädösvalmistelun periaatteet eivät valitettavasti näy erityisen selvästi.

On syytä erikseen todeta, että säädösvalmistelua varten on annettu uudet vaikutusarviointiohjeet. Ohjeet hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksellä 1.11.2007 ja ne tulivat heti voimaan. Ohjeissa edellytetään kaikkien säädösesityksen relevanttien vaikutusten arviointia ja korostetaan asian kannalta keskeisten sidosryhmien kuulemisen merkitystä.

Nyt käsillä olevaa hallituksen esitystä tarkastellessa vaikuttaa ilmeiseltä, että ehdotuksia valmisteltaessa ei ole sovellettu vaikutusarvioinnista annettuja ohjeita. Esityksessä ei ainakaan ole dokumentoitu vaikutusten arviointia niin, että muutoksen vaikutuksia yritysten toimintaan voitaisiin arvioida luotettavasti. Sikäli kuin tämä vaikutelma pitää paikkansa, päätöksenteko säännösten sisällöstä pohjautuu vääjäämättä hyvin yleisiin oletuksiin. Elinkeinoelämän järjestöjä ei myöskään ole kuultu perusvalmistelun aikana.

Hallituksen esitystä käsiteltiin Suomen Yrittäjien kaupan valiokunnan kokouksessa 5.3.2008. Käydyssä keskustelussa kävi selväksi, että kaupan alan yritykset suhtautuvat muutokseen kielteisesti. Esityksen katsotaan johtavan kaupan alan yrityksiin kohdistuvien omaisuusrikosten lisääntymiseen ja yleisen lainkuuliaisuuden heikentymiseen. Lisäksi muutoksesta voi välillisesti seurata väkivallan uhan lisääntymistä myymälöissä.

Mitään yllämainituista vaikutuksista ei ole mahdollista arvioida ainakaan käytettävissä olevan ajan ja resurssien puitteissa määrällisesti tai muutenkaan tarkemmin. Suomen kaupan liiton lausunnossa hallituksen esityksen johdosta esitetään kuitenkin tilastotietoa omaisuusvarkauksien merkityksestä suhteessa kaupan kokonaismyyntiin.

Jotta esityksen vaikutuksia kaupan toimialan sisällä voidaan edes suuntaa antavasti arvioida, on luonnollisesti tunnettava toimialan yritysten määrä ja rakenne. Esimerkiksi erikoiskaupassa – jota Suomen Yrittäjien kaupan alan yritykset pääosin edustavat – toimii yli 17 500 yritystä, joilla on yhteensä yli 63 000 työntekijää. Erikoiskaupan toimipaikkoja oli maassamme vuonna 2006 liki 22 000 kappaletta ja myynti oli yhteensä 12,4 miljardia euroa.

Jo näistä karkeista luvuista voidaan päätellä, että tämänkaltaisten uudistusten vaikutukset kohdistuvat potentiaalisesti hyvin laajaan yritysjoukkoon ja niiden henkilöstöön. Vaikutusten suunnan voi arvioida olevan yritysten kannalta selvästi kielteinen.

Hallituksen esitystä laadittaessa olisikin tullut kuvata se yritysjoukko, johon muutokset kohdistuvat. Kohteen määrittelyn jälkeen olisi pitänyt analysoida niitä vaihtoehtoja ja vaikutuksia, joita esitykseen liittyy. Nyt vaihtoehdot, joita on muussa valmistelussa vireillä, on sivuutettu lyhyillä viittauksilla ja tarkemmat vaikutusarvioinnit tai vähintään niiden dokumentointi on laiminlyöty. On esimerkiksi hyvin todennäköistä, että yhdyskuntapalveluksen käyttöönotto olisi yrityksille parempi vaihtoehto kuin muuntorangaistuksesta luopuminen esitetyllä tavalla.

Yhteenveto

Esitystä käsiteltäessä on otettava huomioon muutosten odotettavissa olevat kielteiset muutokset kaupan alan yrityksille. Esityksen vaihtoehdot ja vaikutukset olisi pitänyt selvittää huomattavasti paremmin kuin nyt on tehty. Näillä perusteilla emme kannata hallituksen esityksen hyväksymistä esitetyssä muodossa. Jos esitys kuitenkin hyväksytään, pidämme vähimmäisvaatimuksena, että hallitus velvoitetaan seuraamaan erikseen muutosten yritysvaikutuksia. Hallitus on velvoitettava ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin heti, jos vaikutukset osoittautuvat vahingollisiksi.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Antti Neimala
johtaja