Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtiontalousarvioksi vuodelle 2008 (HE 62/2007 vp), laiksi valtioneuvostosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta sekä eräiden tehtävien siirtämisestä työ- ja elinkeinoministeriöön (54/2007 vp), laiksi

Eduskunnan työ- ja tasa-arvovaliokunta

Valtion talousarvio vuodelle 2008

Seuraavassa esitetään eräitä huomioita valtion talousarviosta lausuntopyynnön mukaisesti siten, että ensin käsitellään työ- ja elinkeinoministeriön toimialaa ja sen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön toimialaa. Näkökohdat esitetään yleisinä kannanottoina ottaen huomioon, että osa asioista on eduskunnan käsiteltävänä budjettilakiesityksinä.

Työ- ja elinkeinoministeriö

Jäljempänä käsitellään erikseen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) muodostamista koskevaa hallituksen esitystä. Tässä kappaleessa rajoitutaan budjettiesityksen tarkasteluun.

TEM:n rahoituksen työvoimapoliittiset painopisteet on määritelty budjetin perusteluissa oikeansuuntaisesti. Perusteluista ilmenee, että työvoimapolitiikan määrärahoja tullaan suuntaamaan uudelleen siten, että niillä voidaan tukea työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja helpottaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa.

Yrityspolitiikan lohkolla esitetään määrärahaa yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseksi siten, että valtuudesta voidaan käyttää enintään 9 800 000 euroa yksinyrittäjien tukikokeilun toteuttamiseen. Selvitysosan mukaan tuella edistetään yksinyrittäjien ensimmäisen työntekijän palkkaamista myöntämällä yksinyrittäjille avustusta palkkamenoihin. Kokeilua on tarkoitus laajentaa selvitysosan mukaan erikseen nimettäville paikallisen rakennemuutoksen alueille tai muuten vaikeassa kehitysvaiheessa oleville alueille.

Suomen Yrittäjät pitää tukikokeilua ja sen laajentamista perusteltuna, mutta toteaa, että tukea tulisi suunnata myös jollekin kasvualueelle riittävän vertailukohdan aikaansaamiseksi. Tämä olisi tarpeen tehtäessä
johtopäätöksiä kokeilun tuloksista. Yksinyrittäjien edustama yritystoiminnan kasvupotentiaali on merkittävä, minkä vuoksi kokeilu on toteutettava mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti myös elinkeinopolitiikan ja yritysten kasvuun rohkaisemisen näkökulmasta.

Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien lohkolla esitetään 28 000 000 euron määrärahaa starttirahajärjestelmään. Budjetin perusteluista ilmenee, että starttirahayrittäjyyden mahdollisuuksia vahvistetaan vakinaistamalla starttirahakokeilun sisältö ja pidentämällä starttirahan kesto enintään 18 kuukauteen.

Suomen Yrittäjät toteaa, että starttiraha on osoittautunut varsin tehokkaaksi yritystoiminnan aloittamisen edistämistoimeksi. Starttirahalla käynnistyneiden yritysten osuus kaikista aloittavista yrityksistä on huomattavan korkea. Yritysten perustamisvilkkauteen ovat toki vaikuttaneet muutkin syyt, joista yhtenä keskeisenä voidaan mainita osakeyhtiölaissa säädetyn minimiosakepääoman alentaminen.

Suomen Yrittäjät hyväksyy starttirahajärjestelmää koskevat esitykset, mutta toteaa, että järjestelmän vaikutuksia markkinoiden toimivuuteen ja kilpailuolosuhteisiin on seurattava. Tukimuoto ei saa kehittyä tavalla, joka johtaisi ristiriitaan hallituksen yleisen elinkeino- ja kilpailupolitiikan kanssa. Järjestelmän tähänastisia vaikutuksia on kuvattu asiaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 78/2007 vp) ja siihen liittyvässä tausta-aineistossa.

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan budjetissa määritellään yhdeksi keskeiseksi vaikuttavuustavoitteeksi työelämän vetovoiman lisääminen. Tarkoituksena on kannustaa kansalaisia täysipainoiseen osallistumiseen työelämään ja lisätä työn kannustavuutta kaikissa tilanteissa. Nämä strategiset linjaukset ovat kannatettavia.

Budjettiesityksen kohdassa, joka koskee valtionosuutta työttömyyskassoille, todetaan perusteluissa, että hallitus antaa lakiesityksen työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Tämä esitys (HE 86/2007) on annettu ja se on työ- ja tasa-arvovaliokunnan valmisteltavana mietinnön antamista varten. Suomen Yrittäjät toteaa jo budjettikäsittelyn yhteydessä, että edellytämme muutosten toteuttamista eduskunnan aiemmin ilmaiseman kannan mukaisesti siten, että pientyönantajien suhteellinen maksuosuus ei nouse. Hallituksen esitys ei nähdäksemme ole eduskunnan hyväksymän lausuman mukainen.

Ministeriöiden rakenteiden uudistamiseen liittyvät esitykset

Työ- ja elinkeinoministeriön synnyttäminen (HE 54/2007 vp) ensi vuoden alusta lähtien on kannatettava uudistus. Perinteisen työelämäpolitiikan, elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyspolitiikan yhdistäminen antaa uusia mahdollisuuksia erityisesti työelämän keskeisten haasteiden kohtaamiseen. Uuden ministeriön organisaatiossa näkyykin selkeästi yrittäjyyden ja työllisyyden välisen yhteyden ymmärtäminen.

Uuden ministeriön odotetaan kykenevän aikaisempaa tehokkaammin puuttumaan yhä merkittävämmäksi nousseeseen työvoiman saatavuuspulmaan. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on eri selvitysten mukaan keskeinen kysymys muun muassa yritysten kasvun näkökulmasta. Molemmat haasteet – työvoiman saatavuus ja yritysten kasvu – on otettu hyvin huomioon ministeriön tehtäviä ja organisaatiota rakennettaessa.

Ministeriön odotetaan tuovan lisäarvoa myös innovaatiopolitiikkaan ja kansainvälistymiseen. Innovaatiopolitiikan pullonkaula on edelleen ideoiden saattaminen markkinoille saakka. Yritysten kansainvälistymisen edistämisessäkin kyse samasta haasteesta: uuden organisaation tulee olla entistä yrityslähtöisempi ja palvella yrittäjien todellisia käytännön tarpeita.

Aluekehityksen vahvistamistarpeet näkyvät selkeästi työ- ja elinkeinoministeriön perustamisessa. Elinkeinopolitiikan ja aluepolitiikan yhteensovittaminen helpottuu olennaisesti, kun sisäministeriön aluekehitystoiminnot siirtyvät uuteen ministeriöön. Tähän asti julkisten yrityspalveluiden tehokkuutta on laskenut se, että alueellisia viranomaisia on ohjattu ministeriötasolta liian pirstaleisen järjestelmän kautta. Jatkossa aluekehitystä tullaan ministeriön sisällä edistämään matriisipohjaisella organisaatiolla. Erittäin tärkeätä on sen vuoksi huolehtia siitä, että ministeriön alaista hallintoa ohjataan ministeriön asettamien yrittäjyys- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden mukaisesti.

Niin ikään yritysmaailman odotukset kohdistuvat siihen, että uudessa ministeriössä lainvalmistelun laatu paranee. Tähän mennessä työelämän keskeisiäkin lakeja valmisteltaessa on arvioitu lakien yritys- ja työllisyysvaikutuksia varsin ohuelti jos lainkaan. Yritysten ja työntekijöiden yhteistoimintaa sääntelevän lain, yt-lain, laajentaminen entistä pienempiin yrityksiin on tuore esimerkki työlainsäädännön valmistelun puutteista. Vaikutusarvioita ei tehty ja tulos on laajennuksen osalta huono. Ministeriön vastuulla olevien säädösten yhteys yritysten kasvuun ja tuottavuuskehitykseen on ilmeinen.

Säädösvalmistelun kehittymistä uudessa ministeriössä tullaan seuraamaan erityisen tiiviisti. On erinomaista, että säädösvalmistelun horisontaaliset kehittämistarpeet on otettu huomioon uuden ministeriön organisaatiota hahmoteltaessa.

Uuden ministeriön tehtävänä on osaltaan toteuttaa pääministeri Vanhasen II hallituksen ohjelman elinkeino- ja työllisyyspoliittisia linjauksia. Keskeinen hallituksen instrumentti on työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, jonka toteutuksesta uusi ministeriö vastaa. Oikealla tavalla yhdistettynä politiikkaohjelman toteutus ja ministeriön pysyvän organisaation toiminta edesauttavat hallitusohjelmassa asetetun tavoitteen toteutumista: Suomessa voidaan tarjota yrittäjyydelle ja innovaatiotoiminnalle maailman paras toimintaympäristö.

Työ- ja elinkeinoministeriön perustamiseen liittyvästä hallituksen esityksestä laiksi eräiden virkojen perustamisesta ja eräiden virkojen lakkauttamisesta (HE 94/2007 vp) Suomen Yrittäjillä ei ole erityistä lausuttavaa. Sama koskee hallituksen esitystä eduskunnalle eräiden tehtävien siirtämistä sisäasiainministeriöön koskevaksi lainsäädännöksi (HE 90/2007 vp).

Antti Neimala
johtaja
Suomen Yrittäjät ry