Lausunto hallituksen esityksestä Eduskunnalle verotililaiksi sekä laeiksi eräiden verolakien muuttamisesta

Valtiovarainvaliokunta

Verojaosto

Tausta ja verotilijärjestelmän toiminta

Hallituksen esityksessä esitetään säädettäväksi uusi verotililaki. Ensimmäisessä vaiheessa menettelyn piiriin siirtyisivät yrittäjäasiakkaat ja heidän maksansa oma-aloitteiset verot. Myöhemmissä vaiheissa järjestelmä laajenisi kaikkiin verovelvollisiin ja verolajeihin. Verohallinto ylläpitäisi verovelvolliskohtaisia verotilejä, joille koottaisiin verojen ilmoitus- ja maksutiedot, sekä muut verotuksen toimittamiseen ja verojen perintään tarvittavat tiedot. Verot ilmoitettaisiin Verohallintoon kausiveroilmoituksella.

Ilmoitusten tulisi olla perillä Verohallinnossa viimeistään yleisenä eräpäivänä, eli kuukauden 12 päivänä. Ilmoituksen myöhästymisen perusteella määrättäisiin viivästyneenä ilmoitetulle määrälle 20 prosentin vuotuisen korkokannan mukaan laskettava myöhästymismaksu. Se tulisi veronlisäyksen (11,5 prosenttia vuonna 2009) lisäksi, jos myös maksu myöhästyy. Myöhästymismaksun määrä olisi yhteensä enintään 15 000 euroa, ja vähintään 5 euroa verolajia kohti.

Maksamatta oleville veroille perittäisiin viivästyskorko, ja vastaavasti verotilillä olevalle erääntymättömälle määrälle hyvityskorko. Pienyritykset voisivat halutessaan ilmoittaa ja maksaa verotilijärjestelmään kuuluvat verot kalenterivuosittain tai neljännesvuosittain.

Lausunto

Suomen Yrittäjät kannattaa verotilijärjestelmän käyttöönottoa, sillä se helpottaa verojen maksuun ja ilmoituksiin liittyviä hallinnollisia velvoitteita. Verotilin avulla verovelvollinen voi joustavasti hallinnoida ja seurata paitsi verojen maksua, myös arvonlisäveron palautuksiin liittyvää rahaliikennettään.

Verohallinnon ja verotuksen automatisoituminen on haasteellista verovelvollisten oikeusturvan kannalta. Kun verovelvollinen antaa sähköisesti tietoja Verohallinnon järjestelmiin, on tärkeää, että huolehditaan paitsi tietoturvasta, myös siitä, että verovelvollinen osaa antaa oikeat tiedot. Veronsaajan intressissä tulisi tästä syystä olla myös se, että järjestelmä ei ainakaan rohkaise verovelvollisia jättämään virheellisenä annetut tiedot oikaisematta. Verotilijärjestelmään liittyy eräitä haasteita, joista tarkemmin jäljempänä.

Yleinen ja yhteinen maksamisen ja ilmoittamisen eräpäivä

Verotilijärjestelmässä on tarkoitus siirtyä yhteen määräpäivään kaikkien verotilijärjestelmässä olevien maksujen ja ilmoitusten osalta. Määräpäiväksi esitetään kuukauden 12. päivää. Päivä on määritelty sen aikataulun pohjalta, jonka mukaan Verohallinnon on tilitettävä kerättyjä veroja edelleen veronsaajille.

Yritysten kannalta kyse tässä ensimmäisessä verotilin vaiheessa on arvonlisäverojen tilitysten aikaistumisesta ja toisaalta toimitetun ennakonpidätyksen myöhentymisestä. On kuitenkin otettava huomioon, että verotili tulee sen toisessa vaiheessa koskemaan myös ennakkoveroja, joiden nykyinen eräpäivä on kuukauden 23. päivä. Ennakkoverot ovat usein rahamääräisesti suuria. Yhdentoista vuorokauden varhentuminen ennakkoverojen osalta on huomattava kiristys, ja tulee osaltaan aiheuttamaan yrityksille tarvetta rahoitusjärjestelyihin.

Suomen Yrittäjät esittää, että eräpäiväksi maksuille ja ilmoituksille tulisi kuukauden 15. päivä jo uudistuksen alusta lukien. Eräpäivän siirto olisi erityisen tärkeä suurelle joukolle kuukausilaskutusmenettelyssä olevia yrityksiä. Nämä myöntävät laskuilleen yleisesti 14 päivän maksuajan kuukauden vaihteesta lukien. Tällöin kuukauden koko kassavirta saapuu yrittäjälle vasta kuukauden puolivälissä.

On myös huomattava, että kun siirtymäaika yhteiseen eurooppalaiseen maksualueeseen SEPAan päättyy 2010 lopussa, tieto päivämäärästä, jolloin maksaja on maksanut laskun ei enää välity maksun saajalle. Kansallista lainsäädäntöä SEPA-standardin mukaisesta maksamisesta ei vielä ole. On mahdollista, että maksaminen muuttuu tuolloin sellaiseksi, että maksun on oltava perillä jo eräpäivänä. Pankkien käsittelyviiveen vuoksi esim. 12. päivä erääntyvät maksut olisi siis käytännössä maksettava jo 10. päivä, jos haluaa olla varma maksun ehtimisestä ajoissa. Mainituista syistä johtuen olisi tärkeää, että eräpäivä muutettaisiin kuukauden 15. päivään.

Myöhästymismaksu

Esityksen perusteluiden mukaan nykyinen valvontailmoitusten viivästyminen on hallinnolle suuri käytännöllinen ongelma. Ongelma kertautuu verotilijärjestelmässä, kun maksun kohdistaminen tapahtuu yksin kausi-ilmoituksella annettujen tietojen perusteella. Myöhässä ilmoitetulle verolle määrättäisiin myöhästymismaksu. Jos vero myös maksetaan myöhässä, viivästyksen keston mukaan tulee suoritettavaksi viivästyskorko. Oma-aloitteisten verojen veronkorotukset poistuvat.

Myöhästymismaksun etuna voidaan pitää sitä, että myöhästymismaksu on kaavamainen, läpinäkyvä eikä sisällä harkintaa. Verovelvollinen voi ennakoida tiedon viivästyksestä aiheutuvan maksun suuruuden. Kaavamaisuus on samalla myöhästymismaksun haitta, sillä se ei ota huomioon sitä perustetta, joka ilmoituksen, maksun tai näiden muutoksen aiheuttaa. Myöhästymismaksu on samansuuruinen tilanteessa, jossa verovelvollinen toimii oma-aloitteisesti, ja tilanteessa, jossa jälkikäteisesti verotarkastuksen yhteydessä todetaan tilitys tai raportointi virheelliseksi.

Esimerkkinä myöhästymismaksun kaavamaisuuden kohtuuttomuudesta mainittakoon tilanne, jossa kausiveroilmoitusta yritetään lähettää sähköisesti eräpäivänä. Jos tietoliikenneyhteydet eivät eräpäivänä toimikaan, myöhästymismaksu lankeaa automaattisesti. Sillä, että itse vero olisi maksettu ajallaan ei ole merkitystä. Ilmoituksen antamatta jättäminen olisi näin ollen moitittavampaa, kuin veron maksamatta jättäminen (myöhästymismaksu 20 %:n korkokannan mukaan verrattuna veron viivästyskorkoon 11,5 %). Veronsaajien tilitystietojen saaminen vaikuttaisi esityksen mukaan olevan tärkeämpää kuin verovarojen kertyminen ajallaan. Suomen Yrittäjät esittää, että myöhästymismaksun koron tulisi olla korkeintaan samansuuruinen, kuin muutkin verotuksen viivästysseuraamukset (11,5 % v. 2009).

Harvennettu ilmoittaminen ja maksaminen

Mahdollisuus antaa kausiveroilmoitus harvennetussa aikataulussa on perusteltu, ja vähentää osaltaan yritysten hallinnollista taakkaa. Verohallinnolla on arvonlisäveroa ilmoittavia asiakkaita noin 300 000, joista harvennettuun ilmoittamiseen olisi ehdotetuilla rajoilla oikeutettu noin kolmannes. Esitetyt rajat ovat melko alhaiset. Ne voisivat hyvin olla kaksinkertaisetkin nyt esitettyihin nähden, jotta vaikutus hallinnollisen taakan keventymiseen olisi huomattava.

Verovelvollinen voi lähtökohtaisesti valita siirtyäkö harvennettuun ilmoittamiseen. Harvennettuun menettelyyn pääsee vain moitteettomalla ilmoitus- ja maksuhistorialla, kuten ennakkoperintärekisteriinkin. Valinta sitoo verovelvollista kolme vuotta. Verohallinto voi valvonnallisista syistä palauttaa verovelvollisen kuukausivalvontaan.

Tilitoimistoala on huolestunut työruuhkasta, jota harvennettu ilmoittaminen kerran vuodessa lisää tammikuussa. Lisäksi neljännesvuosittain tapahtuva ilmoittaminen voi aiheuttaa ongelman tilitoimistoille toiselta vuosineljännekseltä annettavan ilmoituksen osalta. Tiedot kerätään heinäkuun aikana, jolloin lomat voivat hidastaa tietojen siirtämistä ensin yrittäjältä kirjanpitäjälle, ja sitten kirjanpitäjältä Verohallintoon.

Tällainen käytännön työaikajärjestelyihin liittyvä ongelma voitaisiin ratkaista siten, että ilmoitusjakso on neljä kuukautta ja ilmoituksia annettaisiin siten kolme vuodessa. Aikataulu ei käytännössä heikentäisi Verohallinnon valvontatehtävää. Järjestelmän tulee olla sellainen, että se ei aiheuta yrittäjille välillisiä lisäkustannuksia esimerkiksi kohonneiden tilitoimistomaksujen muodossa.

Suomen Yrittäjät

Satu Grekin

veroasiantuntija

Yritysten likviditeetti otettava huomioon verotilijärjestelmässä

Verotiliä koskeva hallituksen esitys 221/2008 on annettu eduskunnalle 19.12.2008. Suomen Yrittäjät kannattaa esitystä. Järjestelmä vähentää maksujen ja ilmoitusten edestakaista liikennettä Verohallinnon ja yritysten välillä. Esitys tuo merkittävän helpotuksen yritysten hallinnolliseen taakkaan. Haluamme esittää muutaman huomion, jotka parantaisivat verotiliesitystä vieläkin yrittäjämyönteisempään suuntaan.

Yleinen ja yhteinen eräpäivä siirrettävä kuukauden 15. päivään

Verojen yleiseksi eräpäiväksi esitetään kuukauden 12. päivää, joka varhentaa arvonlisäveroa 3 päivää, ja myöhentää ennakonpidätysten ja sotujen maksamista ja ilmoittamista 2 päivää. On kuitenkin otettava huomioon, että verotili tulee sen toisessa vaiheessa koskemaan myös ennakkoveroja, joiden nykyinen eräpäivä on 23. päivä. Ennakkoverot ovat usein rahamääräisesti suuria. Yhdentoista vuorokauden varhentuminen on huomattava kiristys, ja tulee osaltaan aiheuttamaan yrityksille tarvetta rahoitusjärjestelyihin.

Suomen Yrittäjät esittää, että eräpäiväksi maksuille ja ilmoituksille tulisi kuukauden 15. päivä jo uudistuksen alusta lukien. Eräpäivän siirto olisi erityisen tärkeä suurelle joukolle kuukausilaskutusmenettelyssä olevia yrityksiä. Nämä myöntävät laskuilleen yleisesti 14 päivän maksuajan kuukauden vaihteesta lukien. Tällöin kuukauden koko kassavirta saapuu yrittäjälle vasta kuukauden puolivälissä.

On myös huomattava, että kun siirtymäaika yhteiseen eurooppapaiseen maksualueeseen SEPAan päättyy 2010 lopussa, päivämäärä, jolloin maksaja on maksanut laskun ei enää välity maksun saajalle. Kansallista lainsäädäntöä SEPA-standardin mukaisesta maksamisesta ei vielä ole. On mahdollista, että maksaminen muuttuu tuolloin sellaiseksi, että maksun on oltava perillä jo eräpäivänä. Pankkien käsittelyviiveen vuoksi esim. 12. päivä erääntyvät maksut olisi siis käytännössä maksettava jo 10. päivä .

Myöhästymismaksu

Myöhässä ilmoitetulle verolle esitetään 20 prosentin vuotuisen korkokannan suuruista myöhästymismaksua. Tämä tarkoittaa, että jos veron määrä on esimerkiksi 5 000 euroa, ja se ilmoitetaan kaksi kuukautta myöhässä, myöhästymismaksu on (60 * 20 % * 5 000 €) * 36 000 = 166,67 euroa. Koska maksu on kaavamainen, eikä myöhästymisen syytä oteta huomioon, maksu ei kannusta oma-aloitteiseen ilmoituksen korjaamiseen. Maksu koskee myös myöhästyneitä ja puutteellisena annettuja ilmoituksia. Samalta ajalta maksamattomalle verolle juoksee myös 11,5 prosentin veronlisäyskorko. Myöhästymismaksun koron tulisi olla korkeintaan samansuuruinen, kuin muutkin verotuksen viivästysseuraamukset, eli 11,5 %.

Harvennettu ilmoittaminen

Pienille yrityksille suunnattu mahdollisuus antaa ilmoitukset verottajalle vain kerran tai kolmesti vuodessa on erittäin kannatettava muutos. Harvennetun ilmoittamisen liikevaihtorajat voisivat hyvin olla vähintään kaksinkertaiset nyt esitettyihin 25 000 ja 50 000 euroon nähden.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY