Lausunto hallituksen esityksestä (he 7/2009 vp) yliopistolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Hallituksen esityksen keskeisin sisältö koskee yliopistojen hallinnollista uudistamista. Esityksessä halutaan lisätä yliopistojen taloudellista autonomiaa muodostamalla nykyisistä yliopistoista itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä. Esityksessä otetaan lisäksi kantaa mm. toiminnan rahoitukseen, yliopistojen tehtäviin sekä opiskelijoihin ja henkilöstöön liittyviin seikkoihin.

Suomen Yrittäjät näkee yliopistojen aseman ja tehtävien uudelleen arvioinnin tärkeänä. Yliopistojen asema suhteessa valtion hallintoon on selkeytettävä. Tärkeää on myös kirkastaa yliopistojen tehtäviä vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön, yhteiskunnan sekä elinkeino- ja yritystoiminnan odotuksiin. Kokonaisuutena ottaen lakiesitys on mielestämme kannatettava. Haluamme kuitenkin lähinnä yrittäjyyden näkökulmasta nostaa esiin joitakin asioita, joihin toivomme eduskuntakäsittelyn aikana kiinnitettävän vielä huomiota.

Taloudellisen autonomian lisäämisen tavoitteena on, että yliopistot pystyvät joustavampaan ja nopeampaan päätöksentekoon sekä syvemmälle menevään yhteistyöhön yhteiskunnan eri toimijoiden, esim. elinkeinoelämän, kanssa. Tätä tavoitetta on pidettävä kannatettavana. Toisaalta on olemassa riski, että yliopistojen toiminnan tasoerot kasvavat. Tästä syystä on luotava mekanismeja, joilla varmistetaan se, että yliopistoille asetetut perustehtävät tulevat riittävästi ja laadukkaasti hoidetuiksi. Esimerkkinä tällaisesta tehtävästä on opettajankoulutus. Opetusministeriön tulosohjaus on keino, jolla asiaan voidaan vaikuttaa.

Yliopistojen nk. kolmanteen tehtävään liittyen ”yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta”. Lain perusteluissa viitataan aluepolitiikan näkökulmasta koulutustarjonnan ja tutkimusosaamisen merkitykseen. Perusteluissa arvioidaan kyseisen tarjonnan ja osaamisen palvelevan myös pk-sektoria, joiden oma tutkimus- ja kehittämistoiminta on vähäistä. Mielestämme nämä vaikutukset tulisi kirjoittaa myös tavoitteiden muotoon ja sisällyttää ne lain 2 §.ään.

Lakiesityksen mukaan yliopisto voi harjoittaa myös liiketoimintaa, joka tukee 2 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamista. Lain 2 §:n väljästä sanamuodosta johtuen 5 §:n sisältämä valtuutus harjoittaa liiketoimintaa antaa yliopistoille lähes avoimen valtakirjan. Mielestämme ei riitä, että liiketoiminta ”tukee” yliopistojen tehtävien toteuttamista. Sen täytyy liittyä kiinteästi yliopistojen opetus- tai tutkimustehtävään. Tämän lisäksi sekä 5 §:ään että lain perusteluihin tulisi lisätä vaatimus, että toiminta ei saa aiheuttaa kilpailuhaittoja. Tärkeää olisi myös, että yliopistojen tulisi selvittää liiketoiminnan yritysvaikutukset aina etukäteen.

Hallituksen esityksen 7 §:n mukaan yliopistot voivat järjestää myös täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta. Tämän lisäksi 2 §:ssä yliopistot velvoitetaan edistämään elinikäistä oppimista. Pidämme yliopistoille asetettavaa täydennyskoulutusvelvoitetta kyseisen lakiesityksen yhtenä merkittävimmistä asioista. Kannattaessamme täydennyskoulutusvelvoitetta edellytämme kuitenkin, että tämä tehtävä ei saa vähentää muulle aikuiskoulutukselle suunnattuja täydennyskoulutusresursseja.

Kannatamme myös lakiesityksen 9:nnessä §:ssä tarkoitettua tilauskoulutuksen järjestämismahdollisuutta. Pidämme hyvänä kyseiseen pykälään kirjattua vaatimusta siitä, että tämän koulutuksen järjestäminen ei saa heikentää yliopiston antamaa perus- tai jatkokoulutusta. Tilauskoulutuksen läpinäkyvyyden varmistamiseksi tämä toiminta olisi syytä eriyttää omaksi osakeyhtiöksi, jolle asetetaan selkeät tulostavoitteet.

Lakiesityksen 15 §:n mukaan puolet hallituksen jäsenistä tulee olla kyseisen yliopiston yliopistoyhteisöön kuulumattomia henkilöitä. Pidämme tärkeänä, että jokaisen yliopiston hallituksessa on edustettuna myös yritysten ja erityisesti pk-sektorin edustajia.

Kannatamme lakiesityksen 41 §:n 3 momenttiin sisällytettyä opintosuoritusten hyväksilukemismahdollisuutta. Toteamme kuitenkin, että ilman selkeitä pelisääntöjä tätä mahdollisuutta ei osata käyttää. Vaarana on myös, että nykyisessä tilanteessa opiskelijat joutuvat eriarvoiseen asemaan toisiinsa verrattuna.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Martti Pallari

johtaja