Lausunto hallituksen esityksestä laeiksi ylioppilastutkinnosta ja lukiolain muuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Hallituksen esitys ylioppilastutkinnosta annetun lain muuttamiseksi on osa viime vuonna lukiolain päivittämisellä käynnistynyttä lukiokoulutuksen kokonaisuudistusta. Esityksen tavoitteena on saattaa ylioppilastutkinto vastaamaan eduskunnan kesäkuussa hyväksymän uuden lukiolain tavoitteita.

Suomen Yrittäjät kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä lukiouudistuksen mallikkaasta valmistelusta sekä mahdollisuudesta osallistua uudistuksen seurantaryhmän työhön. Pidämme käsillä olevaa ylioppilastutkintoa koskevaa lakiesitystä pääkohdiltaan oikeansuuntaisena ja kannatettavana.

Ylioppilastutkinto säilyy jatkossakin lukion opetussuunnitelman mukaisia tietoja ja taitoja mittaavana päättötutkintona, joka tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Muun kuin lukiolaisen, esimerkiksi ammattiin opiskelevan, mahdollisuutta suorittaa ylioppilastutkinto tai sen osia ei esitettä muutettavan. Pidämme tätä tärkeänä koulutuksellista tasa-arvoa ylläpitävänä periaatteena.

Tutkinnon rakenne

Merkittävin esitetty uudistus liittyy ylioppilastutkinnon rakenteeseen. Mikäli kokelas päättäisi jättää kirjoittamatta matematiikan, toisen kotimaisen kielen tai vieraan kielen kokeen, olisi hänen valittava tilalle kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe. Nykyisen neljän oppiaineen kokeen sijasta kokelaan tulisi siis suorittaa tutkinnossa vähintään viisi koetta, mikäli hän haluaisi suorittaa jonkin reaaliaineen kokeen. Äidinkielen ja kirjallisuuden koe olisi edelleen kaikille pakollinen.

Pidämme ehdotusta tutkinnon rakenteen kehittämisestä kannatettavana. Esitys ei jäykistäisi kokelaan mahdollisuuksia näyttää osaamistaan mutta kuitenkin kannustaisi opiskelemaan ja myös kirjoittamaan jatko-opintojen ja työuran kannalta olennaisia oppiaineita, erityisesti matematiikkaa. Sama kannustinvaikutus koskisi toista kotimaista kieltä sekä laajemmin myös reaaliaineita ja vieraita kieliä. Tasapainottaessaan eri aineiden välisiä suhteita tutkinnon rakenteessa esitys nostaisi jossain määrin tutkinnon vaatimustasoa ja vankistaisi siten kansallista osaamispääomaa.

Uusi lukiolaki vie lukiokoulutusta oppiainerajat ylittävämpään ja ilmiökeskeisempään suuntaan. Tämän myönteisen kehityksen on näyttävä myös päättötutkinnossa. Kannatammekin esitystä siitä, että kaikki ylioppilaskokeet sisältäisivät jatkossa ainerajat ylittäviä tehtäviä. Nykyisin vain reaaliaineiden kokeet sisältävät tällaisia tehtäviä.

Tutkinnon suorittamisen menettelyt

Esitys sisältää useita ehdotuksia, jotka joustavoittaisivat ylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyviä menettelyitä. Kokelaan ei enää tarvitsisi ilmoittautumisen yhteydessä sitovasti valita kokeita pakollisiksi tai ylimääräisiksi. Myöskään kokelaan ilmoittautumista eritasoisiin kokeisiin samassa tutkintoaineessa ei rajoitettaisi. Tutkintoon tulisi kuitenkin edelleen sisältyä vähintään yksi vaativampi koe, esimerkiksi pitkä matematiikka tai pitkä vieras kieli. Joustavoittaminen edistäisi tutkinnon suorittamista, kannustaisi valitsemaan myös pitkän oppimäärän mukaisia tutkintoaineita sekä keventäisi kokelaiden henkistä kuormaa. Pidämme esityksiä kannatettavina.

Tutkinnon suorittamista ehdotetaan lisäksi edistettävän siten, että hylätyn tutkinnon yhteydessä suoritetut hyväksytyt kokeet voisi sisällyttää aloitettavaan uuteen tutkintoon kolmen vuoden ajan aiemmin suoritetun kokeen hyväksymisestä. Lisäksi erillisinä kokeina suoritetut hyväksytyt kokeet voitaisiin sisällyttää tutkintoon kolmen vuoden ajan erillisen kokeen hyväksymisestä. Katsomme nämä hyviksi uudistuksiksi.

Korkeakoulujen opiskelijavalintoja on sovittu uudistettavan siten, että ylioppilastutkinnon käyttöä valintaperusteena lisätään tuntuvasti. Samalla kehitetään myös vaihtoehtoisia tapoja, kuten avoimen korkeakoulun reittiä, tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden saamiseen. Uudistuksen onnistuminen on tärkeätä etenkin uusien ylioppilaiden jatko-opintoihin siirtymisen jouduttamiseksi. Samalla kun ylioppilasarvosanojen painoarvoa valinnoissa kasvaa, on perusteltua keventää mahdollisuutta uusia ylioppilaskokeita. Kannatammekin esitystä niin hyväksyttyjen kuin hylättyjen kokeiden uusimisrajoitusten poistamisesta.

Englanninkielinen tutkinto

Esityksessä ehdotetaan, että ylioppilastutkinnon voisi suorittaa jatkossa myös englanniksi. Englanninkielinen ylioppilastutkinto vastaisi rakenteeltaan suomeksi tai ruotsiksi suoritettavaa tutkintoa. Pidämme esitystä kannatettavana. Englanti on kansainvälisen kanssakäymisen yleiskieli. Englanninkielinen koulutustarjonta on erityisesti kasvukeskuksillemme merkittävä vetovoimatekijä niiden kilpaillessa ulkomaisista osaajista ja opiskelijoista. Englanninkieliset koulutuspalvelut edistävät myös kantasuomalaisten kansainvälistymistä sekä paluumuuttajaperheiden sopeutumista, osin myös maahanmuuttajien kotoutumista.

Kun ylioppilastutkinnon suorittaminen käy mahdolliseksi myös englanniksi, on lukiolakia mielestämme syytä päivittää koulutusviennin näkökulmasta. Lain olisi annettava mahdollisuus järjestää myös ylioppilastutkintoon johtavaa (nykyisin vain IB-tutkintoon johtavaa) opetusta tilauskoulutuksena Euroopan talousalueen ulkopuolisille ja myös talousalueen ulkopuolella. Laki ammatillisesta koulutuksesta 33–36 § tarjoaa tähän pohjaa.

Koesuoritusten arvostelu

Ylioppilaskokeiden arvostelu on tarkoitus säilyttää kaksitasoisena sisältäen lukioissa suoritetun alustavan ja Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) tekemän lopullisen arvostelun. Alustavan arvostelun voisi esityksen mukaan jatkossa suorittaa kuitenkin myös muu kuin kokelaan oppilaitoksen opettaja. Pidämme ehdotusta oikeansuuntaisena mutta arvosteluprosessin riippumattomuuden vahvistamisen kannalta riittämättömänä.

Arvostelun riippumattomuuden ja siten kokelaiden yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi esitämme ensinnäkin, että alustava arvostelu suoritettaisiin aina anonyymisti eli että arvostelun suorittava opettaja ei saisi tietää arvostelemansa koesuorituksen suorittajaa. Myös YTL:n tekemä lopullinen arvostelu olisi suoritettava anonyymisti. Tutkinnon digitalisaatio mahdollistaisi jo nyt kokeiden anonymisoinnin.

Toiseksi esitämme, että määrätty osa kunkin oppilaitoksen koesuorituksista arvottaisiin arvosteltavaksi muissa oppilaitoksissa. Jo pienenkin koemäärän siirtäminen muun kuin oman lukion opettajan arvosteltavaksi riittäisi vahvistamaan prosessin riippumattomuutta.

Esityksen mukaan ylioppilaskokeista voitaisiin antaa arvosanaa yksityiskohtaisempi arvostelu. Pidämme tätä oikeansuuntaisena mutta ylioppilaan osaamisen kuvaamisen kannalta riittämättömänä ehdotuksena. Koulutusmuotoja ja -palveluita sekä niistä kansalliseen Koski-tietovarantoon kerättävää oppimisdataa kehitetään määrätietoisesti osaamisperusteiseen suuntaan. Lukiokoulutus ja sen päättötutkinto eivät voi olla tässä poikkeus.

Esitämmekin, että ylioppilaskokeiden arvostelun olisi arvosanojen lisäksi sisällettävä aina myös yksityiskohtaisempi kuvaus henkilön kokeissa näyttämästä osaamisesta. Esimerkiksi kielten kokeissa tälle hyvät puitteet tarjoaa jo nyt eurooppalainen kielitaidon viitekehys. Osaamiskuvaukset olisi tallennettava myös kansalliseen tietovarantoon. Kuvaukset voitaisiin laatia osana Opetushallituksen johtamaa lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistamista ja ottaa käyttöön samanaikaisesti uusien perusteiden kanssa.

Tutkinnon digitalisaatio

Merkittävin viimeaikainen ylioppilastutkintoa koskeva uudistus on ollut tutkinnon digitalisointi, joka käynnistyi vuonna 2013. Ensimmäiset tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät kokeet järjestettiin syksyllä 2016, ja tutkinto suoritetaan ensimmäistä kertaa kokonaan digitaalisessa muodossa kevään 2019 tutkintokertana, jolloin myös matematiikan koe on digitalisoitu. Hankkeeseen liittyy myös ylioppilastutkintorekisterin uudistaminen.

Tutkinnon sähköistäminen on edistänyt lukiokoulutuksen ja välillisesti myös muiden koulutusmuotojen oppimisen ympäristöjen, välineiden ja pedagogiikan päivittymistä. Katsomme, että tutkinnon kehittämistä digitalisaation mahdollisuuksia valjastamalla on jatkettava määrätietoisesti myös ensimmäisen sähköistämisvaiheen jälkeen ja että sille on varattava riittävät resurssit ja kokeilumahdollisuudet.

Älykkään teknologian kehittyminen mahdollistaa jo seuraavan vuosikymmenen aikana monia asioita, jotka joustavoittavat tutkinnon suorittamista, monipuolistavat osaamisen mittaamisen ja näyttämisen tapoja sekä tekevät suoritusten arvostelusta entistä riippumattomampaa. Samaa teknologiaa on luonnollisesti sovellettava myös lukion opetus- ja oppimistilanteisiin.

Ylioppilastutkinnon ja lukion positio perusopetuksen sekä ammatillisen ja korkeakoulutuksen risteyskohdassa on ainutlaatuinen. Niillä on paljon tarjottavaa oppimisympäristöjen ja -teknologioiden kehittämiseen läpi koko varhais- ja nuoruusvuosien oppimissyklin.

Lausunnon keskeinen sisältö

• Pidämme hallituksen esitystä pääkohdiltaan oikeansuuntaisena ja kannatettavana.
• Kiitämme esitystä tutkinnon rakenteen tasapainottamista ja vaatimustason nostamista sekä tutkinnon suorittamista edistävien menettelyjen joustavoittamista.
• Lisäksi kiitämme esitystä siitä, että ylioppilastutkinnon voisi suorittaa jatkossa myös englanniksi.
• Kun ylioppilastutkinnon suorittaminen käy mahdolliseksi englanniksi, esitämme, että lukiolakia päivitetään siten, että se antaa mahdollisuuden järjestää ylioppilastutkintoon johtavaa opetusta tilauskoulutuksena Euroopan talousalueen ulkopuolisille ja myös talousalueen ulkopuolella.
• Ylioppilaskokeiden arviointia esitämme parannettavan siten, että arvostelun olisi arvosanojen lisäksi sisällettävä aina myös yksityiskohtaisempi kuvaus henkilön kokeissa näyttämästä osaamisesta.
• Lisäksi esitämme kokelaiden yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi, että koesuoritusten alustava ja lopullinen arvostelu suoritettaisiin aina anonymisoidusti ja että osa kunkin lukion koesuorituksista arvottaisiin arvosteltavaksi muissa oppilaitoksissa.
• Haluamme antaa tunnustusta tutkinnon sähköistämisestä ja sen myönteisistä vaikutuksista koko varhais- ja nuoruusvuosien oppimissyklin päivittämiselle ja toivomme, että tutkinnon digitalisaation kehittämistä jatketaan määrätietoisesti myös tulevaisuudessa ja että sille varataan riittävät resurssit ja kokeilumahdollisuudet.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Joonas Mikkilä
pääekonomisti digi- ja koulutusasioiden päällikkö