Lausunto hallituksen esityksestä laiksi ekologiselle suunnittelulle ja energiamer­kinnälle asetettavista vaatimuksista (HE 163/2008 vp)

Eduskunnan talousvaliokunnalle

Yleistä

Hallituksen esityksessä on kyse Euroopan parlamentin hyväksymän puitedirektiivin, EuP-direktiivin (Energy-using-Products-direktiivi) täytäntöönpanosta Suomessa. EuP-direktiivi on kahden direktiiviehdotuksen yhdistelmänä syntynyt puitedirektiivi.

Kaikki energiaa käyttävät tuotteet, joita myydään kotitalouksille, kaupallisesti tai teol­lisuuskäyttöön tulevat EuP-direktiivin soveltamisalan piiriin. Sen soveltamisala on laaja sisältäen myös tuotteiden komponentit ja osakokoonpanot. Kyseessä on har­monisointidirektiivi, joten jäsenmaat eivät voi kansallisessa toimeenpanossa poiketa direktiivin vaatimuksista. Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on rajattu liikenne­välineet.

Hallituksen esityksen ensisijaisena kohteena ovat energiaa käyttävien tuotteiden valmistajat, mutta jos valmistaja ei ole sijoittunut yhteisön alueelle, eikä sillä ole val­tuutettua edustajaa alueella, vastuu direktiivin velvoitteiden täyttämisestä on maa­hantuojalla.

Puitedirektiivin nojalla komissio tulee antamaan myöhemmin tarkempia tuoteryhmä­kohtaisia täytäntöönpanosäädöksiä energiaa käyttäville laitteille ja niiden suunnitte­lulle. Direktiivi velvoittaakin tuotteiden valmistajia ja maahantuojia vasta sitten, kun kyseiselle tuotteelle on laadittu täytäntöönpanotoimenpide, jonka vaatimukset ovat tulleet voimaan. Taloudelliset vaikutukset yrityksille täsmentyvät täytäntöönpanotoi­menpiteiden kautta. Hallituksen esityksessä kuitenkin todetaan, että täytäntöön­panotoimenpiteillä tulee olemaan aikanaan selvästi taloudellisia vaikutuksia, jotka eivät tule kohdistumaan pelkästään valmistajiin, vaan koko tuote- ja valmistus­ket­juun sekä maahantuojiin.

Hallituksen esityksen tueksi on teetätetty arvioinnit direktiivin vaikutuksista Suo­messa. Erikseen on arvioitu ympäristö- ja energiavaikutuksia. Yleishuomiona arvi­oinneissa todetaan, että puitedirektiivi voi oikein sovel­lettuna johtaa merkittävään ympäristövaikutukseen ja pahimmillaan tuloksena saat­taa olla vain paljon lisää by­rokratiaa ja paperityötä. Olennainen asia tulee olemaan tuoteryhmäkohtaisten toi­meenpanosäädösten valmistelu, josta komissio vastaa sääntelykomitean avusta­mana. Tässä valmistelussa Suomen viranomaisten tulee pitää huoli siitä, että suo­malaisten yritysten tavoitteet ja edut tulevat huomioiduiksi.

Hallituksen esityksessä on pyritty noudattamaan Euroopan parlamentin ja neuvos­ton hyväksymää EuP-direktiiviä. Pääosin hallituksen esitykseen ei ole huomautetta­vaa. Suo­men Yrittäjät kiinnittää kuitenkin huomiota seuraaviin kohtiin luonnoksessa.

Yritykselle aiheutuvat taloudelliset kustannukset

Valmistajille on arvioitu aiheutuvan alkuvaiheessa jossain määrin tuotesuunnittelu­kustannuksia ja tiedonhallintakustannuksia, kun ympäristöasiat integroidaan suun­nitteluproses­siin. Kustannuksia syntyy mm. tuotteiden muutoksista, tuotantoproses­sien mahdolli­sista muutoksista, lisääntyvästä tuotesuunnittelusta ja tuotetiedon hal­linnasta. Maa­hantuojille kustannuksia on arvioitu aiheutuvan erityisesti tuotetiedon hallinnasta ja sen oikeellisuuden kontrolloinnista, koska maahantuojilla ei ole yleensä aiempaa kokemusta ympäristöasioiden huomioimisesta. Suomen Yrittäjät kiinnittää erityisesti huomiota siihen, että valmistajille ja maahantuojille tulee antaa riittävän yksityiskohtaiset ohjeet tuoteryhmäkohtaisessa täy­täntöönpanovaiheessa.

Ekologisen profiilin laadinnasta aiheutuu myös kustannuksia valmistajille. Valmistaja on velvoitettu keräämään tietoja tuotteen eri elinkaaren vaiheiden ympäristönäkökoh­dista. Tietojen kokoaminen ja analysointi aiheuttaa kustannuksia. Erityisesti kustan­nuksia aiheutuu alkuvaiheessa, koska yrityksillä ei ole välttämättä ole aiempaa kokemusta ympä­ristöasioista.

Tuoteketjuohjauksen tarkoituksena on yrityksien käyttäminen sääntelyn välittäjänä ja ohjauksen toteuttajana. Ideana on se, että tuotteen val­mistaja tai maahantuoja tai markkinoillelaskija tehdään vastuulliseksi siitä, että energiaa käyttävä tuote täyttää direk­tiivin vaatimukset. Tiedon kokoaminen vaatii etenkin alussa paljon työtä. Halli­tuksen esityksen mukaan isoimmissa yrityksissä kyse voi olla useista, jopa kymme­nistä henkilötyövuosista. Erityisesti tuoteketjuohjaus voi hankaloittaa pienten yritys­ten ti­lannetta, koska pieniltä yrityksiltä puuttuvat informaa­tion kokoamiseen ja arvi­ointiin tarvittavat resurssit ja asiantuntemus. Suomen Yrit­täjät korostaa, että pieniä yrityksiä on tuettava informaation saatavuudessa sekä in­formaation kokoamis­työssä.

Valvonta

Direktiivi hyödyntää ideaa yrityksistä sääntelyn välittäjänä, jolloin tuotteita markki­noille laskevat yritykset valvovat omia toimittajiaan. Hallituksen esityksen mukaan periaatteessa on mahdollista, että yritykset ilmoittavat viranomaisille toisen yritysten tuotteiden puutteista suhteessa direktiivin vaatimuksiin. Suomen Yrittäjät ei pidä to­dennäköisenä, että yritykset olisivat valmiita ryhtymään kyseisiin toimiin, joten tär­keää olisi varata myös markkinavalvontaan riittävät resurssit.

Pk-yritysten tarpeiden huomioiminen

Hallituksen esityksessä todetaan, että yritykset kohtaavat EuP-direktiivin vaatimuk­set hyvin erilaisista lähtökohdista, varsinkin pk-yrityksille järjestelmällisempi ympä­ristönäkökohtien huomioiminen voi olla uutta, samoin maahantuojille.

EuP-direktiivissä korostetaan sitä, että direktiivillä tulee rohkaista myös pk-yrityksiä ekosuunnitteluun. Ekosuunnittelua tulee tukea antamalla yrityksille hyvät mah­dolli­suudet tällaisen suunnittelun tiedon lähteille. Direktiivin artiklassa 13 erik­seen käsi­tellään pk-yritysten tarpeita ekosuunnittelun näkökulmasta. Artiklan toi­sessa kappa­leessa todetaan, että jäsenmaiden tulee varmistaa riittävät tukiorgani­saatiot pk-yri­tysten sopeutumiseksi direktiivin vaatimuksiin.

Hallituksen esityksessä ei ole esitetty erityisiä pk-yrityksille tarkoitettuja tukipalveluja direktii­vin vaatimuksiin sopeutumiseksi, vaikka direktiivi niitä edellyttää jäsenmailta. Suomen Yrittäjät on pitänyt tärkeänä val­mistelun kuluessa pk-yritykselle suunnattua tukea ja ehdottanut, että kuvaus tukipalvelujen järjestämisestä lisätään hallituksen esityksen perusteluihin. Tukipalvelujen järjestäminen ei sinänsä edellytä lainsää­däntöön muutok­sia, mutta valiokunnan tulisi täsmentää, kuinka Suomessa vasta­taan direktii­vin nimen­omaiseen kehotukseen yritykselle suunnatuista tukipalveluista.

Erityisen tärkeää on, että tieto tulevista vaatimuk­sista välittyy vaati­musten kohteena oleville yrityksille riittävän ajoissa, että valmistajat ja maahantuojat pystyvät valmis­tautumaan muutoksiin. Pk-yritykset tarvitsevat lainsäädännön tueksi ohjeet, joissa ha­vainnollistettaisiin ja tuotaisiin esiin yleisempiä tuotteita koskevia esimerkkejä, millaisia tuotteita määräykset koskevat ja miten esimerkiksi ekologisen profiilin laa­dinta on toteutettava. Näihin seikkoihin on kiinnitettävä huomiota tuoteryhmäkohtai­sessa täytäntöönpanossa.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Elina Rimppi
lainopillinen asiamies