Lausunto Hallituksen esityksestä pientyönantajan maksu- ja ilmoitusjärjestelmästä

Helsinki

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Pientyönantajan maksu- ja ilmoitusjärjestelmä on erinomaisen hyvä ja tärkeä väline hoitaa nykyistä tehokkaammalla ja yksinkertaisemmalla tavalla monimutkaisia maksuja ja ilmoituksia. On tärkeätä, että järjestelmä saadaan nopeasti käyttöön. Suomen Yrittäjät haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota muutamaan ehdotuksessa olevaan puutteeseen.

Järjestelmän rajaaminen enintään keskimäärin noin viisi työntekijää työllistäviin yrityksiin

Tällaisen rajan asettaminen on käytännössä turhaa. Järjestelmä on käyttökelpoisin niille yrityksille, joilla työntekijöitä on suhteellisen rajattu määrä. Rajan asettaminen työntekijöiden lukumäärälle olisi siten ollut huono ratkaisu. Järjestelmän käytössä pitäisi jättää täysin vapaasti valittavaksi ja avoimeksi, kuinka suuret yritykset sitä voivat käyttää. Esityksessä asiaa on käsitelty vain lain perusteluissa ja todettu siinä, että lähtökohtana on käyttäjien rajaaminen keskimäärin enintään viisi työntekijää vuodessa työllistäviin yrityksiin. Tässä tulkinnassa tulee olla joustava ja toimia yritysten tarpeiden mukaan, ja antaa mahdollisuus myös suuremmille yrityksille hoitaa velvoitteitaan järjestelmän kautta. Perustelutekstiä tulee tältä osin muuttaa niin, että tämä toteutuu.

Ay-jäsenmaksut

Lakiehdotuksen toisessa pykälässä todetaan, että järjestelmän avulla hoidetaan työnantajasuoritukset ja ennakonpidätykset. Tämän jälkeen luetellaan palkanmaksun yhteydessä suoritettavia työnantajasuorituksia ja ennakonpidätys. Näiden lakisääteisten maksujen luetteloon on sisällytetty vapaaehtoisen yhdistyksen jäsenmaksu, johon ei liity mitään työnantajasuorituksia eikä ennakonpidätyksiä. Tältä osin 2 §:n 1. momentti on virheellinen ja sisällyksetön. Jos järjestelmässä on tarkoitus kerätä myös vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvien yhdistysten jäsenmaksuja, asiaa tulee silloin tarkastella tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Jos hyväksytään jonkin yhdistyksen jäsenmaksu, tulee hyväksyä myös muiden elinkeinotoiminnan harjoittamiseen liittyvien yhdistysten jäsenmaksujen kerääminen ja ilmoittaminen.

Työnantajan velvollisuus pidättää ammattiyhdistyksen jäsenmaksu työntekijän palkasta ei perustu lakiin. Sen sijaan useissa työehtosopimuksissa on tätä koskevia määräyksiä. Periaatteellinen muutos on merkittävä, ja asian käsittelyssä on muistettava, että kaikissa työ-suhteissa ei työehtosopimus tule noudatettavaksi, eivätkä kaikki työehtosopimuksen määräykset koske työehtosopimusta yleissitovuuden nojalla noudattavaa työnantajaa. Yleissitovan työehtosopimuksen piirissä olevalla työnantajalla ei esimerkiksi ole velvollisuutta pidättää ja tilittää ammattiyhdistyksen jäsenmaksua, vaikka työehtosopimuksessa sinällään olisikin asiaa koskeva määräys. Asiasta säätäminen lakitasolla saattaisi aiheuttaa sekaannusta erityisesti niissä työsuhteissa, joissa työnantajalla ei ole työehtosopimukseen perustuvaa velvollisuutta pidättää ammattiyhdistyksen jäsenmaksua työntekijän palkasta.

Perustuslain 13.2 §:n mukaan jokaisella on yhdistymisvapaus. Yhdistymisvapauteen kuuluu sekä oikeus kuulua yhdistykseen, että oikeus olla kuulumatta yhdistykseen (nk. negatiivinen yhdistymisvapaus). Eduskunnan perustuslakivaliokunta on useissa yhteyksissä painottanut yhdistymisvapauden, myös negatiivisen yhdistymisvapauden, merkitystä, joten voisi olla syytä harkita asian lähettämistä perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi, mikäli mahdollisuus rajataan vain ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksuun. Erityisesti tähän on syytä siksi, että säännös näyttäisi asettavan eri yhdistyksiin liittyneet henkilöt jäsenmaksun maksamisen osalta keskenään eri asemaan. Perustuslain 13.2 §:ssä oleva määräys ammatillisesta yhdistymisvapaudesta ja vapaudesta järjestäytyä muiden etujen valvomiseksi koskee myös muuta ammatillista yhdistymisvapautta kuin ay-liikettä. Nimenomaisesti kirjallisuudessa mainitaan yrittäjien ja maataloustuottajien ammatillisen yhdistymisvapauden turvaaminen säännöksen tavoitteena. Käytännössä säännös on relevantti esimerkiksi niiden TEL-vakuutettujen yrittäjien osalta, joiden palkasta maksetaan palkansaajan työnantajamaksuja, mutta jotka kuuluvat ammattiyhdistysliikkeen sijasta yrittäjäjärjestöön tai muuhun oman alansa elinkeinojärjestöön.

Lain perusteluissa ei myöskään ole määritelty ammattiyhdistystä. Niidenkin työnantajien, joiden velvollisuuksiin normaalisitovan työehtosopimuksen nojalla kuuluu ammattiyhdistyksen jäsenmaksun pidättäminen, tulee tällä hetkellä hallinnoida jäsenmaksun pidättämistä vain yhteen järjestöön päin. Koska ammattiyhdistyksen käsitettä ei ole millään lailla laissa tai sen perusteluissa rajattu, saattaa lain soveltamisen yhteydessä nousta ongelmaksi se, että myös sellaiset työntekijät, jotka kuuluvat johonkin muuhun kuin työehtosopimuksen solmineeseen järjestöön, vaativat ammattiyhdistysjäsenmaksun pidättämistä. Käytännössä työnantajan on tällaisesta vaatimuksesta lähes mahdotonta kieltäytyä jo työsopimuslain tasapuolisen kohtelun velvoitteen nojalla. Samoin työnantaja joutuu tekemään tulkintaratkaisuja siitä, mitkä ovat lain tarkoittamia ammattiyhdistyksiä. Tämä aiheuttaa turhaa työnantajan hallinnointivastuun laajentumista.

Suomen Yrittäjien ehdotus on, että järjestelmässä hoidetaan alkuperäisen tarkoituksen ja tavoitteen mukaisesti vain lakisääteisten työnantajasuoritusten ja ennakonpidätysten maksuja ja ilmoituksia. Näin ollen lakiehdotuksen toisen pykälän ensimmäisessä momentissa oleva sana ”ammattiyhdistysjäsenmaksuun” tulee poistaa. Samoin myös Verohallituksen päätösehdotuksen 3 §:n 2. momentti tulee poistaa.

Yrittäjän omaan palkkaan liittyvät työnantajasuoritukset ja ennakonpidätys

Hallituksen esityksen perustelut ja lakiehdotus lähtee siitä, että järjestelmässä maksetaan työnantajan työntekijöiden palkkaan liittyviä työnantajasuorituksia ja ennakonpidätyksiä. Tällöin perheyrityksessä järjestelmä koskee myös työsuhteessa yritykseen olevia yrittäjän perheenjäseniä. Perustelussa ei oteta kantaa työnantajayrityksen yrittäjän omaan palkkaan liittyviin työnantajasuorituksiin ja ennakonpidätykseen. Käytännön toiminnan kannalta olisi kuitenkin hyvä ja yksinkertainen menettelytapa, että yrittäjän omaankin palkkaan liittyvät maksut voidaan suorittaa samalla kertaa tässä järjestelmässä. Valiokunnan lausuntoon tulee lisätä esitys, että yrittäjän itse ottamaan palkkaan liittyvät työnantajasuoritukset ja ennakonpidätykset voidaan maksaa järjestelmän kautta sen myöhemmissä kehitysvaiheissa.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Risto Suominen
johtaja