Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laiksi yrityspalvelujen tietojärjestelmästä

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa valmisteilla olevasta ehdotuksesta yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmäksi. Lain tarkoituksena on säädellä asiakkaiden tietojen käsittelyä kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämässä tietojärjestelmässä. Tavoitteena on tietojärjestelmän avulla parantaa valtionhallinnon eri organisaatioiden yhteistoimintaa yrityksille suunnatuissa neuvontapalveluissa ja yritystuissa. Tavoitteena on myös pienentää yrityksille aiheutuvia kustannuksia asioitaessa eri yritysneuvontaorganisaatioiden kanssa käyttämällä hyväksi muussa yhteydessä saatuja tietoja yrityksestä. Näin voidaan pienentää yrityksiltä perittävien tietojen määrää ja vähentää tästä aiheutuvaa työtä ja kustannuksia asiakkaille. Esityksessä on myös säännökset yritysten liike- ja ammattisalaisuuksien suojaamisesta sekä henkilötietojen asiallisesta käyttämisestä.

Esitys on tavoitteiltaan hyvä ja kannatettava. Yritykset joutuvat eri neuvontaorganisaatioiden kanssa asioidessaan nykyisin antamaan useaan kertaan lähes samoja tietoja palvelujen tarjoajille. Lakiehdotus on selkeästi jäsennelty ja kirjoitettu. Se sisältää määrittelyt käyttötarkoituksesta ja tietosisällöstä, tietojen laadusta huolehtimisesta, tietojen julkisuudesta, tietojen luovuttamisesta ja käytöstä sekä tietojen salassapidosta. Eräissä yksityiskohdissa kuitenkin lakiehdotuksen sisältö näyttää olevan jossakin määrin ristiriitaista ja kysymyksiä herättävää.

2 § Lain soveltamisala

Lain soveltamisalaa koskevassa pykälässä todetaan, että laissa säädetään kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämästä yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä, työvoima- ja elinkeinokeskusten yrityspalvelurekisteristä sekä asiakasta koskevien tietojen käsittelystä tarjottaessa asiakkaalle yrityspalveluita.

Tässä käytetään käsitettä ”yrityspalvelu”, eikä lain soveltamisalassa puhuta mitään yritystuesta. Seuraavassa pykälässä määritellään erikseen yrityspalvelu ja yritystuki. Tämä erikseen määrittely on siinä mielessä turha, että yritystuki-käsitettä ei laissa seuraavissa pykälissä käytännössä tarvita lainkaan. Määrittely vain johtaa ajatusta harhaan soveltamisalan suhteen, vaikkakin lain 3 §:ssä selvästi määritellään yrityspalveluihin kuuluvaksi myös yritystuki. Jos 3 §:n määrittely yritystuesta pidetään edelleen pykälässä, olisi selvyyden vuoksi lain soveltamisalaa koskevassa 2 §:ssä sen 1. momentissa hyvä olla nykyisten sanojen asiakkaalle yrityspalveluja jälkeen myös sanat ja –tukea. Tällöin soveltamisalaa koskevan 2 §:n 1. momentti kuuluisi seuraavasti:

”Tässä laissa säädetään kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämästä yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä, työvoima- ja elinkeinokeskusten yrityspalvelurekisteristä sekä asiakasta koskevien tietojen käsittelystä tarjottaessa asiakkaalle yrityspalveluja ja –tukea.”

Tästä samasta asiasta todetaan pykäläkohtaisissa perusteluissa 6 §:n 5. momentin yhteydessä, että ”yritystukia sääntelevien lakien tietojen luovuttamista ja käyttöä koskevat säännökset tullaan uudistamaan siten, että yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän kautta voidaan välittää yritystukia koskevia tietoja eri organisaatioiden päätöksenteon tueksi”. Näin ollen tarkoitus myös näyttää olevan myöhemmässä vaiheessa välittää järjestelmässä yritystukia koskevaa tietoa.

3 § Määritelmät

Tässä pykälässä määritellään yrityksen, asiakkaan, yrityspalvelun sekä yritystuen käsite. Pykälän toisessa kohdassa oleva määrittely on hieman epäselvästi sanottu. Sen loppuosa kuuluu seuraavasti: ”… joka on hakenut tai johon on oltu yhteydessä yrityspalvelujen tarjoamiseksi”. Tämä voidaan sanoa selvemmin seuraavasti: ”joka on hakenut yrityspalvelua tai johon on oltu yhteydessä yrityspalvelujen tarjoamiseksi”.

Kolmannessa kohdassa määritellään yrityspalvelu ja neljännessä kohdassa yritystuki. Näissä molemmissa kohdissa määritellään palvelut valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen, säätiön, yhdistyksen tai valtion erityisrahoitusyhtiön myöntämiksi palveluiksi tai tuiksi. Tässä määrittely on selvästi laajempi kuin 6 §:n asiakastietojärjestelmän tietosisältöä koskeva määrittely, jossa puhutaan vain valtion ja valtion erityisrahoitusyhtiön myöntämistä yrityspalveluista. Näiden lisäksi 3 §:n määritelmissä puhutaan kunnan, muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen, säätiön tai yhdistyksen palveluista ja yritystuista. Jos pidetään kiinni 6 §:n tiukemmasta määrittelystä, niin johdonmukaista olisi, että myös tässä pykälässä jätetään yrityspalvelun ja yritystuen määrittelyn ulkopuolelle kaikki muut paitsi valtion ja valtion erityisrahoitusyhtiön myöntämät palvelut ja tuet. Tällöin määrittely olisi yhdenmukainen valmisteilla olevan asiakastietojärjestelmän tietosisällön määrittelyn kanssa.

Yrityspalveluja koskevassa kohdassa määrittely on myös sillä tavoin ristiriitainen, että yritystuki määritellään yrityspalveluksi. Pykälän kolmas kohta kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: ”Yrityspalvelulla valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen, säätiön, yhdistyksen tai valtion erityisrahoitusyhtiön myöntämää tai niiden varoista maksettavaa yritystukea, kehittämis- ja neuvontapalvelua sekä työvoimapalvelua.” Kun neljännessä kohdassa erikseen määritellään yritystukea, niin epäselväksi jää, miksi yritystuki ylipäänsä määritellään erikseen, kun se kolmannessa kohdassa on määritelty yrityspalveluksi.

Yrityspalvelun ja yritystuen määrittelyllä on merkitystä myöhemmin. Kun 6 §:ssä puhutaan asiakastietojärjestelmän tietosisällöstä, niin silloin käytetään käsitettä yrityspalvelu, mutta ei puhuta yritystuesta mitään. Sama toistuu 9 §:ssä määriteltäessä tietojen luovuttamista.

Yritystukien sisällyttäminen asiakastietorekisteriin

Hallituksen esitysluonnoksen 6 §:ää koskevien erityisperustelujen mukaan yritystukia sääntelevien lakien tietojen luovuttamista ja käyttöä koskevat säännökset tullaan myöhemmin uudistamaan siten, että yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän kautta voidaan välittää myös yritystukia koskevia tietoja eri organisaatioiden päätöksenteon tueksi. Ts. tämän hallituksen esityksen tullessa voimaan voidaan järjestelmässä välittää vain muita kuin yritystukia koskevia tietoja. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että järjestelmässä olisi tietoja yritysten saamista työvoimapalveluista, TE-keskusten antamista neuvontapalveluista sekä TEKESn antamista neuvontapalveluista. Tietosisällöltään merkittävin, erilaiset yritystuet, tulisivat järjestelmään mukaan vasta sitten, kun näiden tukien luovuttamista säätelevät lait muutetaan. Tämä muuttamistyö jää oikeusministeriön tehtäväksi, ja siitä, kuinka kauan se kestää ja missä muodossa nämä säännökset tulevat, ei tässä vaiheessa ole mitään tietoa. Käytännössä siten valtaosa, ja yrityskohtaiselta merkittävyydeltään suurimmat ja kiinnostavimmat tiedot, jäävät toistaiseksi kokonaan järjestelmän ulkopuolelle.

Valmistelun yhteydessä olisi ehdottomasti täytynyt uudistaa myös yritystukien luovuttamista säätelevät lait sellaiseen muotoon, että ne antaisivat mahdollisuuden yritystukien sisällyttämiseen tietojärjestelmään. Nyt tietojärjestelmä näyttää jäävän alkuvaiheessa sisällöltään koskemaan vähemmän merkityksellisiä yrityspalveluja. Ehkä kannattaisi vieläkin harkita, voitaisiinko hallituksen esityksen jättämistä viivästää ja tahdittaa se samanaikaiseksi yritystukia koskevien tietojen luovuttamissääntöjen uudistamisen kanssa.

Muiden kuin valtion ja valtion erityisrahoitusyhtiön asema

Vaikka lain määrittelyosassa puhutaan valtion ohella kunnan tai muun julkisyhteisön taikka julkisoikeudellisen laitoksen, säätiön sekä yhdistyksen yrityspalveluista, on nämä organisaatiot, ja tiedot niiden myöntämistä palveluista, käytännössä rajattu yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän ulkopuolelle. Poikkeuksen tekee Finpro, jolle voidaan 9 §:n mukaan luovuttaa yrityksille annettavaa neuvontapalvelua varten tarpeellisia tietoja rekisteristä. Finpron itsensä keräämiä tietoja sen sijaan ei lakiehdotuksen mukaan voida rekisteriin automaattisesti sisällyttää. Tehty rajaus tarkoittaa sitä, että mm. seudullisissa yrityspalvelupisteissä toimivat kehitysyhtiöt, uusyrityskeskukset ja kunnalliset elinkeinoasiamiehet eivät voi rekisterin tietoja hyödyntää. Seudullisten yrityspalvelupisteiden toiminnan kannalta tämä tulee varmasti olemaan jossain määrin niiden joustavaa työntekoa haittaava rajoitus. Tässä vaiheessa tehtyä rajausta voidaan pitää perusteltuna.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus
toimitusjohtaja

Risto Suominen
johtaja