Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta kuntalain 150 §:n muuttamiseksi

Sosiaali- ja terveysministeriö

Esitysluonnoksessa ehdotetaan jatkettavaksi kuntalain yhtiöittämisvelvollisuutta koskevaa siirtymäsäännöstä siten, että kuntalain yhtiöittämisvelvoitetta sovellettaisiin työterveyshuollon sairaanhoito- ja muiden terveydenhuoltopalveluiden tuottamiseen vasta vuoden 2019 alusta.

Suomen Yrittäjät (SY) esittää lausuntonaan seuraavaa:

Lausunto

Suomen Yrittäjät ei kannata esitysluonnosta. Ehdotettua muutosta perustellaan sote- ja maakuntauudistuksen tilanteella. Sote- ja maakuntauudistus muuttaa olennaisesti kuntien toimintaympäristöä vuonna 2019. Perustelujen mukaan ei olisi viisasta edellyttää kunnilta merkittäviä uudelleenjärjestelyjä sitä ennen vain kahden vuoden tähden. Voimassaolevan lainsäädännön mukaan työterveydenhuollon sairaanhoitopalvelut tulee yhtiöittää vuoden 2016 loppuun mennessä, mikäli niitä hoidetaan kilpailutilanteessa markkinoilla. Tällaisia toimijoita ovat kuntien terveyskeskukset sekä liikelaitokset.

Suomen Yrittäjät esittää, että esitetty kuntalain 150 §:n muuttaminen toteutetaan siten, että kuntien liikelaitoksille ei myönnetä siirtymäaikaa. Terveyskeskusten osalta siirtymäaikaa voidaan pidentää kahdella vuodella esitetyn mukaisesti.

Kilpailuneutraliteettivajeet eivät ole kuntien, valtion, kuntalaisten, veronmaksajien, terveydenhuollon asiakkaiden tai kansantalouden etu. Kilpailun toimimattomuuden kustannus näkyy julkisten varojen käytön tehottomuutena, palvelutarjonnan suppeutena, korkeampina veroina sekä hitaampana tuottavuuden ja talouden kasvuna.

Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden yhtiöittämisvelvoite

Julkisomisteisten liikelaitosten aiheuttamat kilpailunvääristymät ja niiden rakenteeseen liittyvä kielletty valtiontuki ovat olleet yleisesti tiedossa kymmenen vuotta. EU:n komissio on todennut liikelaitoksen nauttivan perusteetonta etua konkurssisuojan ja veroetujen muodossa. Seurauksena lainsäädäntöä on muutettu. Ne julkiset toiminnot, jotka toimivat kilpailutilanteessa markkinoilla, on tullut muilta osin kuntalain mukaan yhtiöittää vuoden 2014 loppuun mennessä.

Työterveyshuollon sairaanhoitopalveluille on myönnetty pidempi siirtymäaika jo kerran samasta syystä, eli sote- ja maakuntauudistuksen keskeneräisyyteen vedoten. Riidatonta on, että työterveydenhuollon sairaanhoidon toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla konkurssisuojan ja veroetujen turvin on kilpailuasetelmaa vääristävää. Tämä käy selvästi ilmi esitysluonnoksen perusteluista sekä STM:n ja EU-komission välisestä kommunikoinnista tässä kysymyksessä.

Järjestöjen kompromissiesitys liikelaitosten jättämisestä jatkoajan ulkopuolelle

Suomen Yrittäjät, Lääkäripalveluyritykset ry (LPY) ja Terveyspalvelualan liitto (TPL) on toimittanut STM:lle kannanoton 8.9.2016. Kannanoton sisältö vastaa niitä kompromissihakuisia keskusteluja, joita järjestöt ovat keväällä ja kesällä ministeriöiden, Kuntaliiton ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston kanssa tästä asiasta käyneet. Kannanotossa esitämme, että liikelaitoksille ei tältä osin myönnetä jatkoaikaa.

Työterveydenhuollon sairaanhoitopalveluita tuottaa liikelaitoksina Suomessa noin 15 tahoa [1]. Ne toimivat pääosin suurehkojen kaupunkien seuduilla, missä vastaavaa palvelua tarjoavat muutkin palveluntarjoajat. Toimintaa on esimerkiksi Vantaalla, Kuopiossa, Jyväskylässä, Kotkassa ja Joensuussa, eli alueilla, jonne on keskittynyt ihmisiä ja työpaikkoja. Liikelaitosten toimialueilla on olemassa yksityistä palvelutarjontaa. Siirtymäajan päättyessä liikelaitosten on joko vetäydyttävä myynnistä muille kuin omalle kunnalleen, tai yhtiöitettävä toiminta. Useat liikelaitokset ovat jo valmistelemassa jompaa kumpaa toimintalinjaa.

Jos liikelaitos vetäytyy markkinoilta, alueen muut työterveyshuollon palvelujen tarvitsijat eivät käsityksemme mukaan jää vaille palvelua. Saatavuus- ja hinnannousuongelmia ei myöskään kyselyjemme mukaan tulisi ilmenemään.

Sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteet

Sote- ja maakuntauudistus ei edellytä, eikä oikeastaan edes selitä ehdotettua muutostarvetta. Yhtiömuodossa markkinoilla toimiminen tai vaihtoehtoisesti vaatimus vetäytyä kilpailluilta markkinoilta ovat sote-uudistuksen tavoitteiden ja linjausten mukaisia.

Yhtiömuodossa harjoitettava toiminta on tuleville järjestäjille eli maakunnille huomattavasti selkeämpi ja siten helpompi kokonaisuus käsitellä kuin liikelaitos. Mahdollinen työterveydenhuoltoyhtiö voisi olla yksi tulevan maakuntakonsernin tytäryhtiöistä ja toimia kilpailluilla markkinoilla. Lisäksi käsityksemme mukaan hallitus on linjannut, että työterveyshuoltoon ei tulla sote-uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa tekemään muutoksia. Näin ollen kahden vuoden siirtymäaika ei edes olisi riittävä.

Jos kunnalliset liikelaitokset voivat esitysluonnoksen mukaan jatkaa ilman yhtiöittämistä, tällä samalla viivytetään sitä asennemuutosta, etteivät kunnat voi hallituksen sote-linjauksen mukaan jatkossa tuottaa terveyspalveluita. Kuntalain yhtiöittämisvelvoite kattaa vain vapaaehtoiset, ei lakisääteisiä työterveydenhuoltopalveluita.

Yhtiöittämis- tai markkinoilta vetäytymisvelvoite kannustaisi kunnan liikelaitoksen omistajaohjauksen kunnolla pohtimaan, panostetaanko julkistoimijan kehittämiseen vai mitä tehdään. Jatkoajan pidennys voi jopa heikentää toiminnan suunnitelmallista kehittämistä.

Yksityiskohtaisia huomioita

EU-komission mukaan viranomaisten tulisi siirtymäaikana tehdä tarvittavat toimenpiteet estääkseen kilpailun vääristymistä mukaan lukien eriyttämällä työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden ja muiden palveluiden kirjanpito ja varmistamalla, että näistä palveluista veloitetaan markkinahinta. Tämän hinnoittelukysymys on hyvin olennainen, ja nykytila muiden jo yhtiöitettyjen julkisten toimintojen osalta ei ole tyydyttävä. [2]

Vaatimus markkinaehtoisen hinnoittelun toteuttamisesta vaatii kunnilta tarkkaa kustannuslaskentaa. Kustannuslaskennan toteuttaminen on työläs muutosprosessi ja suuri haaste. On syytä tarkasti arvioida, kannattaako komission edellyttämät toimenpiteet toteuttaa liikelaitosmuodossa lainkaan vai olisiko kannattavampaa edellyttää yhtiöittämistä tai markkinoilta vetäytymistä.

Lakiluonnoksen vaikutusarvio –kohta on varsin kevyesti perusteltu. Oletukset mahdollisten yhtiöiden purkamiskustannuksista tai sairaanhoitopalvelujen loppumisen tulonmenetykset kunnille ovat perustelemattomia, mitä osaltaan osoittaa se, ettei suuruusluokkaa ole pystytty esittämään.

Sote- ja maakuntauudistuksen toteuttamisen tulee olla tärkein päämäärä, ja sitä tulee määrätietoisesti edistää. Ehdotettu siirtymäajan pidennys liikelaitosten osalta ei käsityksemme mukaan palvele sote-uudistuksen etenemistä.

Suomen Yrittäjät

Mikael Pentikäinen Satu Grekin
toimitusjohtaja kilpailuasioiden päällikkö

[1] Lith, Pekka: Kuntien Työterveydenhuollon liikelaitokset -selvitys 30.6.2016

[2] KKV:n muistio Dnro 140/KKV14.00.40/2015 17.12.2015: Kuntien yhtiöittämisvelvollisuuden noudattamisessa puutteita – kuntien ohjeis-tukselle tarvetta, sivu 4.