Lausunto ILO:lle vuonna 2020 annettavista raporteista

Työ- ja elinkeinoministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa kansainväliselle työjärjestölle (ILO) vuonna 2020 annettavista raporteista. Lausuntopyyntö koskee ILO:n perussäännön 19 artiklan mukaista raportointia ratifioimattomista yleissopimuksista ja/tai suosituksista ja perussäännön 22 artiklan mukaista raportointia ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta. Nyt lausuntopyynnön kohteina olevien yleissopimusten ja suositusten osalta ovat jo kertaalleen olleet lausuntopyynnön kohteina. COVID-19 pandemian vuoksi ILO:n hallintoneuvosto siirsi raportointimenettelyä vuodella, minkä vuoksi lausuntopyyntö koskee nyt vain edellisen lausunnon jälkeen tapahtuneita muutoksia.

Suomen Yrittäjät on toimittanut lausuntonsa työ- ja elinkeinoministeriölle raportoinnin kohteena olevista yleissopimuksista ja suosituksista (29.5.2019 päivätty lausunto ja täydennys lausuntoon 30.8.2019/ratifioidut yleissopimukset; 7.1.2020/ratifioimattomat yleissopimukset ja suositukset). Suomen Yrittäjät viittaa näihin aiemmin toimitettuihin lausuntoihin ja toteaa lisäksi yleissopimuksiin nro 87 ja 98 liittyen seuraavaa.

1.1.2020 tuli voimaan uusi työaikalaki, joka korvasi vanhan, vuodelta 1996 peräisin olevan työaikalain. Myös uudessa työaikalaissa työnantajat ja niissä työskentelevät työntekijät asetetaan ammatillisen järjestäytymisen perusteella osin eriarvoiseen asemaan, kun lakiin sisältyy järjestäytymättömiä työnantajia koskeva nimenomainen kielto poiketa työehtosopimuksen määräyksistä paikallisesti sopien (34 ja 35 §). Kielto ja sääntelyrakenne on samanlainen kuin kumotussa vanhassa työaikalaissa. Suomen Yrittäjät katsoo kiellon olevan kyseenalainen yleissopimusten turvaaman järjestäytymisvapauden (erityisesti sen negatiivisen ulottuvuuden) kanssa.

Sopimiskielto antaa työntekijä- ja työnantajaliitoille mahdollisuuden sopia jäsenilleen edullisempia ehtoja ilman järjestäytymättömien yritysten mahdollisuutta vaikuttaa niihin ja soveltaa niitä. Erityisesti työaikaa koskien tällä on merkittävä käytännön vaikutus yrityksen mahdollisuuksiin järjestää toimintaansa vastaamaan kilpailua markkinoilla.

Järjestäytymisvapaus on kaikille työntekijöille ja työnantajille kuuluva perusoikeus, jonka kumpaakaan ulottuvuutta, positiivista tai negatiivista, ei saa rajoittaa. Työntekijöiden ja työnantajien yhdenvertaisuus erityisesti lainsäädännön mukaisten toimintamahdollisuuksien suhteen ei kuitenkaan voi olla riippuvaisia siitä, miten he ovat käyttäneet tätä perusoikeuttaan.

Suomen Yrittäjät

Janne Makkula Albert Mäkelä

työmarkkinajohtaja asiantuntija