Lausunto kansainvälisen työjärjestön (ILO) raportista työelämän biologisilta vaaroilta suojautumisesta

Työ- ja elinkeinoministeriö

VN/23871/2024

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa kansainvälisen työjärjestön (ILO) raportista biologisilta vaaroilta suojautumisesta. Raportti sisältää ehdotuksen työympäristön biologisilta vaaroilta suojautumista koskevaksi yleissopimukseksi ja suositukseksi. Yleissopimus työympäristön biologisilta vaaroilta suojautumisesta ja sitä koskeva suositus on tarkoitus hyväksyä vuoden 2025 ILO:n kansainvälisessä työkonferenssissa.

Suomen Yrittäjät pitää työturvallisuuden ja työsuojelun korkeaa tasoa tärkeänä tavoitteena. Biologisilta vaaroilta suojautuminen on tärkeää paitsi työntekijän ja työnantajan näkökulmasta, myös yhteiskunnan toimintakyvyn näkökulmasta. Terveysturvallisuus on tarpeen huomioida myös monissa työelämän tilanteissa, mutta on huomattava, ettei biologisilta vaaroilta suojautuminen ole vain työelämään rajoittuva ilmiö. Suomen Yrittäjät katsoo kuitenkin, ettei yleissopimuksen laatiminen ole työsuojelun edistämisen kannalta välttämätöntä. Suomen Yrittäjät ei kannata yleissopimuksen antamista raportin mukaisessa muodossa.

Suomessa ja EU:n lainsäädännössä työsuojelun tason on korkea. ILO:n toiminnan tulisi tähdätä globaalin vähimmäissuojan luomiseen ja kaikkien ILO:n sääntelyinstrumenttien tulisi olla luonteeltaan ja laadultaan yleisiä, jotta niitä voidaan soveltaa eri sääntely-ympäristöissä ja eri maiden tilanteiden ja tarpeiden mukaisesti. Ylipäänsä mahdollisen ILO:n instrumentin tulisi olla selkeä, johdonmukainen ja käytännönläheinen. Sen pitäisi jättää myös riittävästi kansallista liikkumavaraa käytännön täytäntöönpanoon. Yleissopimuksessa tai suosituksessa ei pidä ottaa kantaa siihen, miten täytäntöönpano tulee tehdä.

Suomen Yrittäjät pitää lausunnolla olevassa raportissa esitettyä yleissopimusluonnosta tarpeettoman yksityiskohtaisena ja monin paikoin epäselvänä. Luonnoksen sisältämät määritelmät ovat erittäin laajoja, eikä raportissa esimerkiksi eritellä, milloin biologinen vaara aiheutuu työstä tai työnantajan vaikutusmahdollisuuksien piirissä olevasta asiasta ja milloin työn ulkopuolisista tekijöistä. Yleisesti ottaen määritelmissä on tärkeää huomioida se, että biologiset vaarat eivät ole yhteismitallisia, vaan niiden aiheuttama riski vaihtelee. Siksi on tärkeää, että määritelmässä huomioidaan erilaiset vaarat ja niiden aiheuttamien riskien erilaisuus. On tärkeää, että biologisten vaarojen torjunta ja niiltä suojautuminen perustuu tieteelliseen tietoon eri tekijöiden riskeistä. Toisaalta yleissopimuksessa ei pidä luoda uusia velvoitteita vaarojen arviointiin, vaan biologisten riskien osalta vaarojen arviointi olisi tehtävä yhdessä muiden riskien kanssa.

Muihin ILO:n yleissopimuksiin yleisesti verrattuna raportin mukainen luonnos on erittäin yksityiskohtainen ja sisältää liian yksityiskohtaista sääntelyä työnantajan ja työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Jos yleissopimus laadittaisiin raportin pohjalta, riskinä on, että se aiheuttaisi yhteensovitusongelmia eurooppalaisen sääntelytavan ja sääntelyn sisällön kanssa. Yleissopimuksen liian laaja soveltamisala ja/tai liian yksityiskohtainen sisältö voi aiheuttaa myös esteen sopimuksen ratifioinnille Suomessa ja muissa ILO:n jäsenvaltioissa.

Mahdollisen yleissopimuksen olisi oltava konkreettinen, yksinkertainen ja selkeä. Yleissopimuksessa ei tule laventaa työturvallisuussääntelyä yleissopimuksen aiheen ulkopuolelle. ILO:lla on jo olemassa työsuojelua koskevia yleissopimuksia, joten erityisen tärkeää olisi välttää päällekkäisyyttä jo olemassa olevan sääntelyn kanssa. Suomen tulisi osana EU:ta huolehtia myös siitä, että ILO:n mahdollinen sääntely olisi yhteensovitettavissa EU:n olemassa olevaan työsuojelusääntelyyn. Suomen Yrittäjät toteaa, että Suomen pitäisi ottaa erityisesti tämä näkökulma huomioon eikä Suomen pitäisi siten kannattaa yleissopimusta raportin mukaisessa muodossa.

Suomen Yrittäjät huomauttaa, että raportissa esitetty luonnos on ILO:n toimiston laatima, eikä se kaikilta osin vastaa kevään 2024 työkonferenssin neuvottelujen tulosta. ILO:n toimiston ei tulisi ohjata neuvottelujen kulkua puuttumalla sopimusluonnoksen sisältöön. Lisäksi on huomattava, että työsuojelua koskeville jo olemassa oleville yleissopimuksille nro 155 ja 187 annettiin vuonna 2022 keskeisen yleissopimuksen (fundamental convention) asema. Käytännön työturvallisuuden kannalta olisi hyödyllisempää, että uuden sääntelyn sijaan olisi keskityttävä nykyisten vähimmäissääntöjen noudattamisen varmistamiseen niissä maissa, joissa työsuojelun taso ei täytä edes nykyisten yleissopimusten edellyttämää tasoa.

Suomen Yrittäjät