Lausunto kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten koskevasta direktiiviehdotuksesta (U 44/2016 vp)

Eduskunta
Hallintovaliokunta

Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten (erityisosaajadirektiivi). Suomen Yrittäjät esittää kunnioittavasti lausuntonaan seuraavaa.

Erityisosaajadirektiivin uudistaminen on tarpeen, mutta kansalliset järjestelmät on tarpeen säilyttää

Nykyinen erityisosaajadirektiivi 2009/50/EY on tarpeen uudistaa. Direktiivi ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että direktiivin uudistaminen ei johtaisi rinnakkaisten kansallisten järjestelmien kieltoon. Valtioneuvoston kanta on näin ollen kannatettava.

Jos rinnakkaiset kansalliset erityisasiantuntijoiden maahantuloa koskevat järjestelmät kiellettäisiin ja ns. sininen kortti olisi ainoa sallittu järjestelmä, olisi vaarana, että yrityksillä ja työmarkkinoilla ei olisi mahdollista saada kulloinkin tarvitsemaansa työvoimaa kolmansista maista. Tämä olisi yritysten tarpeiden vastaista, ja se voisi haitata yritysten kasvuedellytyksiä ja kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Katsomme myös, ettei esitetty uusi direktiivi ota riittävällä tavalla huomioon kansallisia työmarkkinoiden erityispiirteitä. Myös tästä syystä mahdollisuus kansallisille järjestelmille erityisasiantuntijoiden osalta on tarpeen säilyttää.

Huomioita direktiiviehdotuksen sisällöstä

Pidämme myönteisenä, että direktiivin soveltamisalaa laajennetaan koskemaan ”korkeaa pätevyyttä” vaativasta työstä ”korkean osaamistason” työhön. Korkea ammattitaito ja osaaminen ei välttämättä ole peräisin tietystä tutkinnosta tai koulutuksesta. Erityinen osaaminen voi muodostua myös pitkästä kokemuksesta tietyllä alalla tai muuten hankitusta osaamisesta.

Palkkavaatimuksen laskeminen on niin ikään tarpeen ja kannatettava ehdotus. Ehdotuksen mukainen asteikko on kuitenkin tarpeettoman leveä. Erityisesti jos rinnakkaiset kansalliset järjestelmät kiellettäisiin, olisi riski siitä, että sinistä korttia ei voitaisi myöntää vastaavin edellytyksin kuin nykyisin Suomessa käytössä olevaa erityisosaajan oleskelulupaa. Tällainen kehitys olisi erittäin ei-toivottava. On huomattava, että joissakin erityistä osaamista edellyttävissä tehtävissä jopa keskipalkan suuruinen palkka on tällä hetkellä korkea kyseisen tehtävän yleiseen ansiotasoon nähden.

Pidämme tärkeänä myös saatavuusharkinnan (ns. työmarkkinatesti) rajoittamista. Yritysten kannalta on tärkeää, että he voivat rekrytoida juuri oikeat henkilöt tarpeisiinsa, jolloin erityisesti korkeasti koulutetun tai erityistä osaamista omaavan henkilön kohdalla työmarkkinatesti aiheuttaa vain tarpeetonta jäykkyyttä työmarkkinoille ja voi ääritilanteessa estää tehtävän täyttämisen kokonaan. Ei ole ylipäänsä perusteltua estää työnantajia palkkaamasta heille parhaiten soveltuvia työntekijöitä.

Myönteistä ehdotuksessa on myös menettelyn joustavoittaminen ja sinisen kortin haltijoiden oikeuksien lisääminen. Direktiivi on omiaan myös vähentämään työantajiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa. On kuitenkin syytä seurata tarkkaan, ettei direktiivi muutu sen käsittelyn aikana siten, että se jäykistäisi maahantulojärjestelmää tai aiheuttaisi työnantajille suhteettomia velvoitteita ja vastuita.

Suomen Yrittäjät

Albert Mäkelä
lainopillinen asiamies