Lausunto koskien eräiden rikoslain talousrikossäännösten ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamista (HE 53/2002 vp)

Eduskunnan lakivaliokunnalle

Eduskunnan lakivaliokunta on pyytänyt Suomen Yrittäjät ry:n edustajaa kuultavaksi valiokuntaan otsikossa mainitusta asiasta. Suomen Yrittäjät esittää talousrikossäännösten muuttamisehdotuksesta lausuntonaan seuraavaa.

Oikeushenkilön rangaistusvastuu (RL 9 luku)

Lakiesityksessä ehdotetaan, että yhteisösakkoon tuomitsemisesta tehtäisiin pakollinen, kun se nykyisin on harkinnanvaraista. Voimassa olevan rikoslain oikeushenkilön rangaistusvastuuta käsittelevän 9 luvun mukaan yhteisösakkoon tuomitseminen on tuomioistuimen vapaassa harkinnassa tilanteessa, jossa rikosvastuun edellytykset ovat olemassa.

Suomen Yrittäjät ry. vastustaa sitä, että yhteisösakon tuomitsemisesta tehtäisiin pakollinen. Yhteisösakkoon tuomitsemisen tulee edelleen olla harkinnanvaraista.

Yhteisösakon tuomitsemisen harkinnanvaraisuuden etuna on pidettävä joustavuutta. Tällöin on mahdollista välttää yhteisösakkovaateen työläs ja kallis käsitteleminen tuomioistuimessa silloin kun todellista tarvetta ei ole. Yhteisösakkoon ei tarvitse tuomita myöskään silloin, kun se olisi yksittäistapauksessa kohtuutonta.

Ehdotuksessa todetaan, että säännösten viiden voimassaolovuoden aikana syyttäjät ovat esittäneet yhteensä alle kymmenen vaatimusta yhteisösakkoon tuomitsemisesta ja tuomioita on annettu vain viisi. Kun oikeushenkilön rangaistusvastuusäännösten vähäiseen soveltamisen syynä ei ole tuomitsemisen harkinnanvaraisuus, lain muuttaminen ei aiheuttaisi merkittävää lisäystä yhteisösakkojen määrän.

Työturvallisuusrikos (RL 47:9§)

Uusi työturvallisuuslaki astuu voimaan 1.1.2003. Työturvallisuusrikoksen rangaistussäännökset siirrettiin työturvallisuuslaista rikoslakiin v. 1995 rikoslain toisen vaiheen kokonaisuudistuksen yhteydessä (HE 94/1993), jolloin rikoslakiin lisättiin erillinen työrikoksia koskeva 47 luku. Työturvallisuuslakiesityksessä työturvallisuuslain rikkomisesta seuraava rikosoikeudellinen vastuu katsottiin määräytyvän RL 47:8 §:n perusteella, jonka mukaan seuraamuksen kohteena on työnantajan edustajana toimiva luonnollinen henkilö tai luonnolliset henkilöt. Työturvallisuusrikoksen siirtäminen oikeushenkilön rangaistusvastuun piiriin olisi tullut olla harkittavana tässä hiljattain toteutetussa työturvallisuuslain uudistustyössä. Nyt rikoslain talousrikossäännöksiä koskevassa muutosesityksessä oikeushenkilön rangaistusvastuu ehdotetaan ulotettavaksi rikoslain mukaan rangaistaviin työturvallisuusrikoksiin (RL 47:9§) ilman, että asiaa olisi edes harkittu osana työturvallisuusnormistoa.

Suomen Yrittäjät ry. vastustaa ehdotusta tältä osin. Yhteisösakon käyttöala tulee pitää suppeana. Yhteisösakkoa tulee käyttää vain harvojen ja yleisesti vakavien rikostyyppien seuraamuksena. Yhteisösakkoprosessi vaatii yleensä laajoja selvityksiä tapahtumista oikeushenkilön osalta ja oikeushenkilön taloudellisesta asemasta. Prosessikulujen lisääntymisen estämiseksi yhteisösakon soveltamisalan laajentamista tulee harkita tarkkaan.

Oikeushenkilön rangaistusvastuun soveltamista työturvallisuusrikoksiin perustellaan esityksessä mm. sillä, että työturvallisuusrikoksiin saattaa liittyä etukäteen tapahtuvaa työturvallisuusinvestoinnin etujen ja haittojen punnintaa ja tästä syystä työturvallisuusinvestointi jätetään tekemättä. Useimmiten kysymyksessä on kuitenkin huolimattomuus tai varomattomuus, joka johtaa valitettaviin työturvallisuusrikoksiin.

Rahanpesurikos (RL 32 luku)

Suomen Yrittäjät pitää ehdotusta itsenäisten rahanpesurikossäännösten ottamisesta rikoslain kätkemisrikoksia käsittelevään 32 lukuun tärkeänä. Rahanpesua ei ole tällä hetkellä olemassa omana rikosnimikkeenään, vaan siitä sanktioidaan kätkemisrikoksena rikoslain 32 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisesti. Ehdotuksessa rahanpesu esitetään rangaistavaksi tavallisena ja törkeänä tekomuotona (RL 32:6-7 §) sekä tuottamuksellisena (RL 32:9 §) rikoksena ja lisäksi rahanpesun rangaistusasteikkoa ehdotetaan korotettavaksi.

Vaikka Suomen Yrittäjät pitääkin lähtökohtaisesti rahanpesurikokseen esitettyjä uudistuksia kannatettavina, tuottamuksellisen rahanpesusäännöksen osalta Suomen Yrittäjät haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota ilmoitusvelvollisille asetettuun liian ankaraan selonottovelvollisuuteen. Ilmoitusvelvollisuuden täyttymisen arvioinnissa kiinnitettäisiin ehdotuksen perusteluiden mukaan huomiota mahdollisuuksiin selvittää varojen alkuperää. Ilmoitusvelvollisuus koskisi myös sellaisia henkilöitä, joiden selonottomahdollisuudet varojen laillisen alkuperän selvittämisen suhteen ovat hyvin rajalliset. Näin ollen on erittäin tärkeää, että ilmoitusvelvollisuus liittyy ilmoitusvelvollisten normaalien tehtävien hoidon yhteydessä saamiin tietoihin eikä ilmoitusvelvollisten selonottovelvollisuutta lisätä. Tuottamuksellinen rahanpesu tulee koskea vain tilanteita, joissa varojen vastaanottaja voi havaita liiketoiminnan tavanomaisesta poikkeavan luonteen niin selkeästi ja vaivattomasti, että rahanpesua on syytä epäillä.

Muut esitetyt muutokset (yrityssalaisuuden rikkominen, kirjanpitorikos, velallisen rikokset)

Esityksessä ehdotetaan useiden rikoslain talousrikossäännösten tunnusmerkistöjen ja rangaistusasteikkojen muuttamista.

Suomen Yrittäjät ry kannattaa sitä, että yrityssalaisuuden rikkomissäännöksen (RL 30:5§) soveltamisala ulotetaan myös palvelussuhteen jälkeiseen aikaan ja sitä, että yrityssalaisuuden rikkomisen yritys tulee rangaistavaksi.

Suomen Yrittäjät ry:llä ei ole huomautettavaa uuden törkeän kirjanpitorikoksen ottamisesta lakiin (RL 30:9 a§) eikä velallisen rikoksiin (RL 39 luku) ehdotettuihin muutoksiin koskien velallisen epärehellisyyden tunnusmerkistöä ja velkojansuosinnan rangaistusasteikkoa.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Rauno Vanhanen
johtaja

Riikka Tähtivuori
lainopillinen asiamies