Lausunto koskien HE 155/2006, Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä kuntalain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta

Eduskunta
Hallintovaliokunta

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on hallituskauden yksi merkittävimmistä kehittämishankkeista. Sen tavoitteena on uudistaa kuntarakennetta ja palveluiden järjestämistä siten, että kuntien vastuulla olevat palvelut ja kuntien kehittäminen saavat riittävän vahvan taloudellisen perustan, jotta voidaan turvata palveluiden järjestäminen ja tuottaminen myös tulevaisuudessa. Suomen Yrittäjät pitää tätä hankekokonaisuutta erittäin tärkeänä niin kansalaisten kuin yritystenkin kannalta.

Käsityksemme mukaan mahdollisuutta jättäytyä nykyisiin kunta- ja palvelurakenteisiin ei ole. Kuntapalveluiden tehokkuuden nostamiseen on pyrittävä määrätietoisesti ja ilman tarpeettomia viivytyksiä. Suomen Yrittäjät tarkastelee kehittämishanketta ja siihen liittyvää lausunnolla olevaa lakiesitystä lähinnä yritysten ja yrittäjyyden näkökulmasta. Tehokkaasti ja monipuolisesti tuotetut julkiset palvelut, joista osa on kuntien ja osa yksityisen sektorin tuottamia, ovat osa yritystemme kilpailukykyä. Kansallisen kilpailukyvyn parantumisen tulisikin olla kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen tavoite.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa kysymys on ensisijaisesti kuntien palveluista ja niiden tuotantotavoista. Tämä havainto johtaa helposti ajatteluun, jossa tarkastellaan pelkästään kuntien nykyisin tuottamia palveluja. Oleellista on kuitenkin myös pohtia sitä kysymystä, missä määrin julkinen sektori ylipäätänsä vastaa alueellisista ja paikallisista palveluista jatkossa ja mitkä palvelut jäävät kansalaisten ja yritysten omalle vastuulle. Asiasta on välttämätöntä käydä keskustelua ottaen huomioon mm. kansainvälisen ja jopa kansallisenkin verokilpailun asettamat vaatimukset.

Suomen Yrittäjien näkemyksiä puitelakilakiesityksestä:

Yleistä lain perusteista

Lausunnolla oleva puitelaki luo raamit kunta- ja palvelurakenne uudistuksen käytännön toteuttamiselle. Hallituksen esityksen mukaisesti lain perusteella käynnistetään uudistuksen toteuttamisen edellyttämä lainsäädännöllinen ja hallinnollinen uudistustyö. Puitelaki on siis lainsäädännöllinen avaus pitkään valmistellulle kehittämishankkeelle (ns. Paras- hanke).

Suomen Yrittäjien mielestä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ensisijainen tavoite, turvata palvelujen saatavuus myös tulevaisuudessa, on laajempi kysymys kuin vain kuntarakenteiden ja kunnallisten palvelujen tuotantorakenteiden uudistaminen. Tästä johtuen puitelain tavoitteisiin tulee lisätä maininta, että kehittämishankkeen ja lain yhtenä tavoitteena on myös elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja yritysten kilpailukyvyn turvaaminen.

Markkinoiden ja kilpailun hyödyntäminen palvelutuotannossa

Työn tuottavuus kunnissa on ollut viime vuosina selvästi heikompaa kuin maassa keskimäärin. Kysymys on lähinnä palvelutuotannon organisoimiseen liittyvistä ongelmista. Kuromalla kiinni tämä jälkeenjääneisyys päästään mittaviin kustannussäästöihin.

Yritysten hyödyntäminen nykyistä huomattavasti laajemmin julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevassa palvelutuotannossa on yksi merkittävä keino tehostaa julkisen sektorin toimintaa. Suomen Yrittäjien mielestä kunnat eivät selviä jatkossa järjestämisvastuullaan olevien palveluiden tuottamisesta ilman yksityisen sektorin oleellisesti laajempaa käyttöä. Yhteiskunnan tuki voidaan myös kohdentaa esim. palveluseteleiden avulla suoraan palvelun käyttäjälle. Asiakkaalle syntyy tällöin valinnan mahdollisuus eri tuottajien välillä. Tämä ylläpitää kilpailua ja myös vähentää yksittäisen palveluyrityksen riippuvuutta kunnasta verrattuna tilanteeseen, jossa kunta asiakkaan puolesta ostaisi palvelun yrittäjältä.

Lähtökohtaisesti yksityinen palvelutuotanto on asetettava tasavertaiseen asemaan julkisen palvelutuotannon kanssa. Tämä edellyttää mm. kuntien kustannuslaskentatason nostamista nykyisestään ja tilaaja-tuottaja-mallin ottamista laajempaan käyttöön. Kohtuullista on myös odottaa, että julkinen sektori ei harjoita kilpailevaa elinkeinotoimintaa yksityisen sektorin kanssa ja aiheuta siten kilpailuhaittoja yrityksille. Kehittämällä palvelumarkkinoita ja mahdollistamalla aito kilpailu myös julkisten palvelujen tuotannossa on mahdollista parantaa tuottavuutta ja sitä kautta luoda edellytyksiä lain tavoitteiden toteuttamiselle. Suomen Yrittäjät pitää puutteena sitä, että puitelaki ei sisällä kannusteita kunnille uusien toimintamallien kehittämiseen ja kokeiluun.

Julkisen sektorin tarkastelu kokonaisuutena

Puitelaista puuttuu velvoite julkisen hallinnon kokonaistarkasteluun. Julkisten palvelujen tehostaminen edellyttää siten myös muiden kuin kuntapalvelujen samanaikaista tarkastelua kullakin alueella. Toimijoita, joihin tarkastelu tulisi ulottaa ovat muun muassa lääninhallitukset, työvoima- ja elinkeinokeskukset, ympäristökeskukset sekä maakuntaliitot. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edetessä tulee myös jatkaa keskustelua valtion ja kuntien keskinäisestä vastuunjaosta julkisten palvelujen järjestämisen ja rahoituksen osalta.

Kuntauudistuksella ei saa aiheuttaa uusia hallinnollisia portaita eikä byrokratiaa. Mikäli tämä tavoite ei toteudu, uudistukselta ei voida odottaa tehokkuutta eikä tarvittavia kustannussäästöjä.

Kuntayhteistyö ja kuntaliitokset

Lakiesitys luo pohjan kuntien ja kuntapalvelujen uudelleen organisoitumiselle. Esityksellä kannustetaan kuntia yhteistyön tiivistämiseen ja toteuttamaan tarkoituksenmukaiset kuntaliitokset. Kuntien palvelut tulee tuottaa jatkossa järkevän kokoisissa, tehokkaissa ja toimintakykyisissä yksiköissä. Kuntakoon suurentumisella on mahdollista luoda edellytyksiä tuottaa palvelut tehokkaammin ja halvemmalla. Tehokkuuden nostamisella voidaan myös monipuolistaa palvelutarjontaa ja parantaa sen laatua. Suomen Yrittäjien mielestä parhaat tulokset kuntakoon suurentumista koskevassa asiassa saadaan vapaaehtoisuutta ja kuntaliitosten toimintakykyisyyttä korostavien tavoitteiden kautta. Tästä syystä kuntajakolain muutoksen yhteydessä myönnettävät yhdistämisavustukset ovat perusteltuja.

Henkilöstöratkaisut

Kunta- palvelurakenneuudistusta koskevan lakiehdotuksen 13 §:ssä samoin kuin kuntajakolain 13 §:ssä kielletään työvoiman vähentäminen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla viideksi vuodeksi siitä, kun henkilöstö on laissa tarkoitetun uudelleenjärjestelyn johdosta siirtynyt uuden työnantajan palvelukseen.

Kielto tarkoittaa siis sitä, että kunta ei voi irtisanoa työntekijää tai viranhaltijaa, vaikka kunnalla ei olisi enää kyseisen työvoiman tarvetta eikä sillä ole osoitettavissa mitään työtä kyseiselle henkilölle. Tällaisen säännöksen asettaminen koskemaan yksityistä työnantajayritystä liikkeenluovutustapauksissa olisi täysin mahdoton ja estäisi käytännössä yrityskaupat. Lakiesityksen mukainen velvollisuus palkanmaksuun viiden vuoden ajan ilman, että työnantaja voi saada vastineeksi mitään työsuoritusta, on täysin perusteeton.

Kieltosäännös ei mielestämme perustu työntekijöiden ja viranhaltijoiden palvelussuhdeturvasta lähtevään tarpeeseen. Meillä on sekä työsopimuslaissa että kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa voimassa olevat säännöstöt, jotka määrittävät, missä tilanteissa kunnalla ainoastaan on oikeus päättää palvelussuhde taloudellisella tai tuotannollisella perusteella. On selvää, että mikään kunta ei irtisano uudelleenjärjestelynkään yhteydessä ketään, jonka työpanosta tarvitaan kunnan tehtävien täyttämiseksi. Kunta ei voi irtisanoa ketään, jollei siihen ole em. laeissa säädettyä perustetta. Jos taas henkilölle ei ole kunnassa enää tarjolla mitään työtä, on palvelussuhde voitava päättää, onpa kysymys uudelleenjärjestelyn osapuolena olevasta kunnasta tai muusta kunnasta. Jollei näin voida tehdä, menetetään samalla osa niistä hyödyistä, joihin kuntauudistuksella tähdätään.

Mielestämme ei voida pitää perusteltuna myöskään sitä, että kunnat samoin kuin kuntien työntekijät ja viranhaltijat asetettaisiin nyt eri asemaan sen perusteella, onko kunta ollut osallisena laissa tarkoitetussa uudelleenjärjestelyssä vai ei.

Varainsiirtovero

Puitelakiin sisältyy ehdotus varainsiirtoveron muuttamisesta niin, ettei varainsiirtoveroa peritä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseksi palvelutuotannossa käytettävän kiinteistön tai huoneisto-osakkeiden kaupassa. Vapautus varainsiirtoverosta koskisi esityksen mukaan myös kiinteistön luovutuksia, joissa julkinen yhteisö luovuttaa kunnallisiin palveluihin käytetyn kiinteistön tai kiinteistöyhtiön osakkeita samaa toimintaa harjoittavalle yhteisölle tai säätiölle. Suomen Yrittäjät pitää varainsiirtoverosta luopumista palvelurakenteiden uudistamisen yhteydessä perusteltuna, sillä se helpottaa palvelujen tuottamiseen tarvittavien tilojen uudelleen organisoimista.

Yhteenvetona

Edellä mainittuun viitaten Suomen Yrittäjät pitää kunta- ja palvelurakenne- uudistuksesta säädettävää puitelakia merkittävänä avauksena välttämättömän uudistamistyön vauhdittamiseksi. Lakiesityksestä kuitenkin puuttuvat elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvistamisen, markkinoiden toimivuuden ja julkisen sektorin rakenteiden kokonaistarkastelun näkökulmat. Toisaalta esitettyihin lakeihin ei pidä sisällyttää viiden vuoden kieltoa palvelusuhteiden päättämiselle silloin, kun kyseiselle henkilöstölle ei ole enää tarjolla työtehtäviä.

Esitämme, että nämä Suomen Yrittäjien näkemykset huomioidaan puitelaissa tai viimeistään siitä seuraavassa erityislainsäädännön uudistustyössä sekä ns. Paras hankkeen käytännön toteuttamisessa.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Martti Pallari
johtaja