Lausunto koskien komission uudistettua ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla

Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Euroopan parlamentti teki komission alkuperäiseen ehdotukseen palveludirektiiviksi suuren määrän muutosehdotuksia omassa käsittelyssään. Tämän käsittelyn jälkeen komissio on tehnyt uudistetun ehdotuksen palveludirektiiviksi ottaen huomioon Euroopan parlamentin tekemät muutosehdotukset. Asiasisällöltään merkittävin Euroopan parlamentin päätös koski alkuperämaaperiaatteesta luopumista ja tämän lisäksi merkittäviä olivat soveltamisalaan tehdyt kavennukset.

Taloudelliset vaikutukset

Komission alkuperäisen esityksen taloudellisiksi vaikutuksiksi Suomen osalta arvioitiin yksityisen kulutuksen lisääntyminen 0,8 % ja reaalipalkkojen nousu 0,5 %. Ehdotuksen arvioitiin tuovan Suomeen uusia työpaikkoja noin 5.000 ja lisäävän pääoman tuottoa 0,8 %.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle toimitetussa kauppa- ja teollisuusministeriön tekemässä selvityksessä arvioidaan komission uudistetun ehdotuksen soveltamisalan olevan Suomessa noin 60 % maamme yrityksistä, 41 % yritysten henkilöstöstä ja 43 % yritysten liikevaihdosta. Komission alkuperäiseen ehdotukseen tehdyt soveltamisalan supistukset eivät siten ole merkittävästi pienentäneet soveltamiskohdetta. Vaikutusten arviointi, ja erityisesti sen arvioiminen, kuinka paljon direktiivin taloudellista merkitystä on pienentänyt alkuperäiseen komission esitykseen tehdyt sisällölliset muutokset, on erittäin vaikeaa. Näistä taloudelliselta vaikuttavuudeltaan merkittävin on ollut alkuperämaaperiaatteesta luopuminen. Jossain määrin vaikuttavuutta on pienentänyt myös soveltamisalan rajaaminen alkuperäisestä esityksestä. Näin ollen Suomen kansantaloudelle tulevat positiiviset vaikutukset ovat aiempaa arviota vähäisempiä mutta edelleenkin positiivisia, koska esitykseen ei liity nykytilanteeseen verrattuna taloudellista toimintaa vaikeuttavia kohtia. Direktiivin käyttöönotto jäsenmaissa aiheuttaa siirtymäkauden menoja, kun jäsenmaiden tulee käydä läpi omia menettelytapojaan ja tarkistaa, että ne eivät ole syrjiviä ja direktiivin vastaisia. Tämän lisäksi jäsenmaiden tulee perustaa erityiset keskitetyt asiointipisteet, joiden perustaminen ja ylläpito tulee aiheuttamaan jonkin verran kustannuksia. Loppusaldo koko ehdotuksesta on kuitenkin positiivinen.

Peruskanta komission uudistettuun ehdotukseen palveludirektiiviksi

Suomen peruskantana uudistettuun palveludirektiiviin todetaan, että ottaen huomioon eräiden maiden esittämät tarpeet tiettyihin muutoksiin, jos uudistetun ehdotuksen teksti avataan ja myös Euroopan parlamentin äänestystulokset, perusteltua on hyväksyä komission uudistettu esitys sellaisenaan tai vähäisin muutoksin. Lisäksi todetaan, että alkuperäistä suppeampikin esitys on kuitenkin merkittävä askel palvelumarkkinoiden avaamiseksi ja sillä on laajoja vaikutuksia myös Suomelle.

Esitys on tässä tilanteessa järkevä ja Suomen edun mukainen. Kuitenkin edelleenkin kannattaa eräissä pienemmissä yksityiskohdissa pyrkiä esityksen selkeyttämiseen ja sen parantamiseen.

Yksityiskohtaisia kommentteja

Sosiaalipalvelut

Ehdotuksen sivulla 5 todetaan, että tekstiä tulisi selkeyttää soveltamisalaan kuuluvien sosiaalipalvelujen osalta. Tämä on varmasti perusteltua, koska jäsenmaiden välillä on suuria eroja sosiaalipalvelujärjestelmissä ja näin ollen on oletettavaa, että direktiivin käytäntöön soveltamisessa tulee syntymään maiden välisiä suuriakin eroja.

Tässä selkeyttämisessä tulee kuitenkin turvata nykyisin yksityisten yritysten tuottamien sosiaalipalveluiden asema. Selkeyttämistä ei toisin sanoen tule tehdä siten, että haetaan mahdollisimman suurta direktiivin ulkopuolelle jäävää julkisen sektorin itsensä tuottamaa sosiaalipalveluiden määritelmää.

Arvonlisäverodirektiivissä on määritelty julkiset sosiaalipalvelut ja yksityiset, arvonlisäverovelvollisuuden piiriin kuuluvat, sosiaalipalvelut. Tätä samaa määritelmää tulisi noudattaa myös palveludirektiivissä direktiivien yhdenmukaisuuden turvaamiseksi.

Asiointipisteet

Artikloissa 6-8 määritellään keskitetyt asiointipisteet. Näiden asiointipisteiden aikaansaaminen on erittäin tärkeätä erityisesti pk-yritysten kannalta vaivattoman tiedonsaannin varmistamiseksi palvelun tarjoajille asetettavista vaatimuksista sekä toimivaltaisten viranomaisten yhteystiedoista ja muutoksenhakukeinoista. Artikloissa kannustetaan tietoja antamaan myös muilla yhteisön kielillä.

Erityisesti pk-yritysten kannalta olisi tärkeätä, että tiedot olisivat käytettävissä ainakin kolmella keskeisimmällä EU:n käyttämällä kielellä. Suomen tulee vaatia tätä jatkoneuvotteluissa.

Sijoittautumisvapaus

Artikloissa 9-13 määritellään palvelun tarjoajien sijoittautumisvapaus. Suomi pitää näitä artikloita tärkeinä ja tukee etenkin artiklan 9 sisältämää velvoitetta jäsenmaille käydä lupajärjestelmät lävitse ja raportoida tuloksista. Tämä on erittäin tärkeätä sen vuoksi, että jäsenmaat kävisivät kunnolla lävitse lupajärjestelmiinsä sisältyvät ulkomaista tarjontaa rajoittavat säännökset ja poistaisivat ne välittömästi.

Luvan myöntäminen

Artiklassa 13 säädetään, että lupa palvelun tarjoamiseen myönnetään palvelun tuottajalle automaattisesti, jos viranomainen ei ole myöntänyt lupaa tietyn määräajan kuluessa hakemuksen jättämisestä. Suomi pyrkii muuttamaan tätä periaatetta siten, että lupaa ei myönnetä määräajassa. Jos määräajassa lupaa ei olisi myönnetty, se tulkittaisiin Suomen esityksen mukaan kielteiseksi päätökseksi, joka kuitenkin olisi valituskelpoinen. Tätä perustellaan oikeusvarmuuden takaamisella. Tällaisen aukon jättämistä luvan myöntämiseen ei voi pitää perusteltuna markkinoiden toimivuuden kannalta. Määräajat voidaan määritellä realistisiksi, eivätkä ne tällöin aiheuta ongelmia oikeusvarmuudelle. Jos Suomen kanta menisi läpi, tulisi tästä jäsenmaissa käytettävä keino ulkomaisen kilpailun estämiseksi.

Suomen kantaa ei täten voi pitää perusteltuna, vaan lupa pitäisi myöntää automaattisesti määräajan umpeuduttua, kuten artiklatekstissä esitetään.

Lähetettyjen työntekijöiden edustaja

Artiklan 14 johdantolauseessa 31 todetaan, että edustajan läsnäoloa voidaan edellyttää palveluja suoritettaessa. Suomen vastikään voimaan tulleessa lähetettyjä työntekijöitä koskevassa laissa edellytetään, että työnantajalla, jolla ei ole toimipaikkaa Suomessa, tulee olla edustaja Suomessa. Edustajaa edellytetään silloin, kun Suomessa oleva työ kestää yhtäjaksoisesti yli 14 päivää ja edustaja on oltava myös 12 kuukautta sen jälkeen, kun työskentely Suomessa on päättynyt.

Selvitysten mukaan vain muutamassa muussa maassa Euroopassa edellytetään lainsäädännössä tällaisen edustajan olemassaoloa.

Suomen tulee olla varautunut siihen, että mikäli EU:n tasolla edellytetään näin tiukasta edustajavelvoitteesta luopumista, myös Suomen lainsäädäntöä harkitaan uudelleen palveludirektiivin syrjimättömyysperiaatteen toteuttamiseksi Suomen lainsäädännössä.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Risto Suominen
johtaja