Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi vuoden 2022 tuloveroasteikosta sekä tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa vuoden 2022 talousarvioesitykseen liittyvistä ehdotuksista, jotka koskevat kotitalousvähennystä, autoetua sekä metsävähennystä. Ehdotetut muutokset perustuvat hallitusohjelmaan ja hallituksen kevään 2021 kehysriihessä tekemiin linjauksiin.

Suomen Yrittäjät esittää lausuntonaan seuraavaa:

Kotitalousvähennys

Suomen Yrittäjät kannattaa ehdotusta kotitalousvähennyksen korottamisesta öljylämmityksestä luopumisen osalta siten, että vähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 2 250 eurosta 3 500 euroon ja vähennykseen oikeuttavaa prosenttiosuutta työkorvauksista 40 prosentista 60 prosenttiin ja palkoista 15 prosentista 25 prosenttiin. Muutokset olisivat määräaikaisia ja voimassa vuosina 2022–2027.

Öljylämmityksestä luopumisen tukeminen kotitalousvähennyksellä tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista, ja ehdotus vaikuttaisi käsityksemme mukaan myönteisesti myös työllisyyteen. Muutoksen vaikuttavuuden seuraamiseksi on kuitenkin tärkeää, että korotukset ovat voimassa riittävän pitkään. Sekä kotitalousvähennykseen oikeuttavien palveluiden tarjoajille että palveluja käyttäville kotitalouksille on lähtökohtaisesti tärkeää, että vähennyksen parametrien säätämistä edestakaisin vältetään. Parametrit ovat kui tenkin sahanneet edestakaisin, mikä on todennäköisesti myötävaikuttanut siihen, että yllättävän harva kuluttaja tiesi alkuvuonna osana tutkimusta1) julkaistussa kyselyssä kotitalousvähennyksen enimmäiskorvauksen tai korvausprosentin oikein. Moni hakija myös ilmoittaa veroilmoituksellaan pienemmän kotitalousvähennykseen oikeuttavan summan kuin mihin olisi oikeutettu.

Kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi hallituksen puoliväli- ja kehysriihessä 2021 linjattiin kaksivuotisesta kokeilusta, jossa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan: kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een.

Vaikka lausunnolla oleva hallituksen esitysluonnos ei vielä sisällä ehdotusta mainitun kokeilun toteuttamiseksi, haluamme tuoda esiin sen, että pidämme kokeilua tervetulleena, mutta sen suunniteltua kahden vuoden määräaikaa voidaan pitää varsin lyhyenä kokeilun työllisyysvaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi aidosti toimiva ja työllisyyttä lisäävä kotitalousvähennyskokeilu edellyttää nähdäksemme sitä, että kokeilu toteutetaan laajentamalla nykyisin kotitalousvähennykseen oikeuttavat asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- tai perusparannustyöt kokeilun piiriin. Kotitalousvähennyksen nostamiselle myös remonttipuolella on tarvetta, sillä koronaepidemia on vauhdittanut asuntojen ja mökkien kauppaa. Pienet remontit, kunnostustyöt ja mökkitalkkaripalvelut työllistäisivät pieniä ja usein myös paikallisia rakennusalan toimijoita.

Kotitalous- ja hoivatyöt ovat nähdäksemme luonteeltaan sellaisia, että yhtä kotitaloutta kohti palveluiden kysyntä on rajallista. Rajaamalla kokeilu koskettamaan yksinomaan kotitaloustyötä sekä hoiva- ja hoitotyötä menetetään valtaosa kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottamisen todellisesta potentiaalista lisätä työllisyyttä. Kun otetaan huomioon viitattujen töiden luonne, ehdotetun toimialarajauksen vuoksi kokeilulle asetetut lähtökohdat eivät ole optimaaliset kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korottamisen työllisyyttä lisäävän vaikutuksen mittaamiseksi.

Sitä vastoin remonttipuolella kysyntätarve on erilainen. Selkein ja perusteltu menettely olisi se, että vähennyksen määrä ei vaihtele käytetyn palvelun perusteella edes kokeiluluontoisesti.

Öljylämmityksestä luopumiseen on mahdollista hakea avustusta valtion varoista, mutta suoran tuen saaminen lämmitystapamuutokselle toisaalta poistaa kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuuden. Kotitalouksille voikin tapauskohtaisesti olla haastavaa hahmottaa, onko kotitalousvähennyksen vai avustuksen hakeminen tarkoituksenmukaista. Olisikin erittäin toivottavaa, että Verohallinto viestii kotitalousvähennyksen muutoksista selkeästi ja ymmärrettävästi.

Hallituksen esitysluonnoksessa kiinnittää huomiota, että kotitalousvähennykseen oikeuttavan työn korvausprosenttia ehdotetaan korotettavaksi työ korvauksissa 20 prosenttiyksiköllä, kun taas palkkakustannusten osalta korotus olisi vain 10 prosenttiyksikköä. Lämmitystaparemontit toteutettaneen suurelta osin yrityksiltä ostettavilla palveluilla, mutta sääntelyn läpinäkyvyyden näkökulmasta olisi suotavaa, että erisuuruisten korvaustasojen perustelut kirjoitettaisiin auki.

Työsuhdeauto

Kannatamme ehdotusta työsuhdeauton verotusarvon alentamisesta määräaikaisesti 85 eurolla kuukaudessa autoilta, joiden autoverolain 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu hiilidioksidipäästö on vähintään 1 ja enintään 100 grammaa kilometriä kohden.

Pidämme todennäköisenä, että vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen kannustaisi ainakin jossain määrin valitsemaan työsuhdeautoksi vähäpäästöisempi malli, mikä tukisi ilmastotavoitteiden saavuttamista. Samalla muutos olisi omiaan kasvattamaan vähäpäästöisten autojen osuutta työsuhdeautokannassa, mikä puolestaan lisäisi vähäpäästöisten autojen tarjontaa markkinoilla tulevina vuosina.

Kuten esityksen vaikutusarviosta selviää, vähäpäästöisen työsuhdeauton verotusarvon alentaminen ei välttämättä ole kannustavaa työnantajalle, vaikka se sitä työntekijälle olisi. Kun työntekijällä on kokonaispalkkasopimus, autoedun verotusarvon alentaminen nostaa työntekijälle maksettavan rahapalkan määrää. Työnantajalle autoedusta aiheutuva nettokulu säilyy kuitenkin ennallaan. Käytännössä on tavallista, että työsuhdeauton hankin- nalle on asetettu hankintarajat, mutta niiden puitteissa isompien vähäpäästöisten perheautojen hankinta ei työntekijälle kuitenkaan välttämättä ole mahdollista. Hankintarajojen nostaminenkaan ei usein ole työnantajan intressissä kustannusten hallinnan näkökulmasta. Koska vastaavien bensa- ja dieselautojen hankintahinnat ovat matalampia, käytännössä verotusarvon alentamisen ohjausvaikutus voi olla varsin maltillinen.

Ehdotuksen mukaan verotusarvoa alennettaisiin vuosille 2022–2025. Sääntelyn ennakoitavuuden näkökulmasta pitäisimme parempana, että muutos olisi voimassa esimerkiksi vuoteen 2027 saakka.

Ansiotuloveroasteikko

Hallituksen esitysluonnos ei sisällä ehdotuksia ansiotuloveroperusteiden muuttamiseksi, koska niistä päätetään hallituksen budjettiriihessä. Tavoitteena on kuitenkin, ettei ansiotulojen verotus ei kiristy ansiotason nousun ja inflaation johdosta.

Ansiotuloveroperusteisiin tulisi mielestämme tehdä vähintään hallitusohjelman ja kehysriihen linjauksien mukaisesti indeksitarkistukset, jotta verotus ei kiristy yleisen hinta- tai ansiotason nousun myötä. Mielestämme myös maltillinen ansiotuloveron kevennys olisi perusteltu, sillä se parantaisi ostovoimaa ja lieventäisi palkkapaineita.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Laura Kurki
pääekonomisti veroasiantuntija

1) Ks. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus Harju, Jysmä, Koivisto ja Kosonen (2021): Does Household Tax Credit Increase Demand and Employment in the Service Sector? Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:1.