YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi (sairaalat)
Sosiaali- ja terveysministeriö
Lausuntopalvelu.fi
VN/31908/2023
1. Esityksen taustaa
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi. Luonnoksessa ehdotetaan muutoksia ympärivuorokautista terveydenhuollon päivystystä sekä leikkaustoimintaa koskevaan sääntelyyn.
Jatkossa kullakin hyvinvointialueella olisi yksi nimetyllä paikkakunnalla sijaitseva yliopistollinen sairaala tai keskussairaala, jossa on väestölle avointa ja sairaalan toiminnan varmistavaa monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä. Uudellamaalla HUS-yhtymä voisi päätöksensä perusteella ylläpitää tällaisia sairaaloita useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla.
Monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä ja siten ympärivuorokautista päivystystä edellyttävää leikkaustoimintaa ei voisi jatkossa järjestää Kemissä, Savonlinnassa, Oulaisissa, Salossa ja Valkeakoskella sijaitsevissa sairaaloissa eikä synnytyksiä hoitaa enää Kemissä.
Perusterveydenhuollon ja akuuttilääketieteen ympärivuorokautisen päivystyksen osalta luovuttaisiin sääntelystä, jonka mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää tätä toimintaa koskevan poikkeusluvan. Sen sijaan laissa säädettäisiin, millä paikkakunnilla on mahdollista ylläpitää tällaista ympärivuorokautista päivystystä. Ylläpito olisi mahdollista Ivalossa, Kemissä, Kuusamossa, Savonlinnassa, Pietarsaaressa ja Raaseporissa. Ministeriön myöntämä poikkeuslupa on tällä hetkellä voimassa myös Iisalmen, Jämsän, Kouvolan, Raahen ja Varkauden päivystystoimintaa koskien. Näillä paikkakunnilla ei poikkeusluvan voimassaolon päättymisen jälkeen enää voisi ylläpitää ympärivuorokautista päivystystä. Kiireellisen hoidon tarpeen arviointia sekä ilta-aikaisen ja viikonlopun kiirevastaanottotoiminnan ylläpitoa koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin.
Ehdotuksessa lievennettäisiin edellytystä, jonka mukaan leikkaustoiminta, joka edellyttää leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa, tulee kokonaisuudessaan koota niihin sairaaloihin, joissa on monierikoisalainen ympärivuorokautinen päivystys. Osaa leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa edellyttävästä päiväkirurgiasta ja lyhytjälkihoitoisesta eri erikoisalojen leikkaustoiminnasta voisi suorittaa laissa nimetyissä sairaaloissa. Lisäksi muissakin terveydenhuollon toimintayksiköissä voisi suorittaa tiettyjä anestesiologista osaamista edellyttäviä kevyttä nukutusta tai puudutusta vaativia toimenpiteitä. Yllä kuvatuista leikkauksista ja toimenpiteistä säädettäisiin myöhemmin asetuksella. Laissa myös selkeytettäisiin sääntelyä siitä, millä edellytyksin leikkauksia ja muita edellä mainittuja toimenpiteitä voisi hankkia muilta palveluntuottajilta.
Terveydenhuollon toimintaympäristö on merkittävästi muuttunut siitä, kun sairaaloiden ja ympärivuorokautisten terveydenhuollon päivystysten palveluverkko ja -rakenne on muodostunut. Palvelujärjestelmän toimintaa ja toimivuutta haastaa ammattitaitoisen ja koulutetun sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden merkittävä huonontuminen lähes kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja ammattiryhmissä lähes koko maassa. Terveydenhuoltomenojen kasvun hillintä on tärkeää myös julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan säädetään kansallisesta sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuudesta vuoden 2024 aikana ottaen huomioon pitkät etäisyydet ja kielelliset oikeudet. Lisäksi hallitusohjelman mukaan uudistetaan erikoissairaanhoidon työnjakoa koskevat säädökset. Palvelulainsäädännön uudistaminen on jatkoa uudistukselle, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille 1.1.2023 lukien.
Esityksen tavoitteena on vahvistaa erikoissairaanhoidon sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten palveluverkkoa valtakunnallisesti siten, että se pystyy laadukkaasti, potilasturvallisesti ja kestävästi vastaamaan väestön palvelutarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa sekä normaaliolojen lisäksi myös erityistilanteissa ja poikkeusoloissa. Esityksellä pyritään erityisesti turvaamaan henkilöstön ja erityisosaamisen riittävyyttä eri sairaaloihin ja muihin palveluihin keskittämällä vaativinta, henkilöresurssiriippuvaista ja varallaoloa edellyttävää toimintaa yliopistollisiin sairaaloihin ja keskussairaaloihin. Tavoitteena on näin lisätä hoidon yhdenvertaisuutta, laatua ja vaikuttavuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta, kun henkilökunnan osaaminen on varmistettu ja toiminta on tasalaatuista.
2. Suomen Yrittäjien lausunto
2.1. Hoitotakuun toteutuminen
Vuonna 2005 säädetty erikoissairaanhoidon hoitotakuuaika on Suomessa pidempi kuin monessa verrokkimaassa eli kuusi kuukautta (180 vuorokautta). Siitä huolimatta julkisen sektorin palveluiden saatavuudesta vastaavilla tahoilla, nykyisin hyvinvointialueilla, on ollut suuria haasteita hoitojen toteuttamisessa lakisääteisen määräajan puitteissa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreimman tilaston mukaan erikoissairaanhoidon kiireetöntä hoitoa odottavien kokonaismäärä on laskenut vuoden alusta noin 10 000 potilaalla. Huhtikuun lopussa hoitojonoissa oli edelleen noin 162 000 potilasta.
Terveydenhuoltolaissa säädettyä kuuden kuukauden hoitotakuuaikaa kauemmin odottaneiden määrä pieneni vastaavana aikana noin 2 000 potilaalla. Laittoman pitkiin hoitojonoihin jäi kuitenkin edelleen 27 000 potilasta.
Alkuvuoden aikana toteutuneella vauhdilla hyvinvointialueiden erikoissairaanhoidon ”laittomien hoitojonojen” purkaminen kestäisi noin viisi vuotta.
Valvira huomautti maaliskuussa hyvinvointialueita ylipitkistä hoitojonoista ja velvoitti ne korjaamaan tilanteen viimeistään 31.3.2025 mennessä.
Hyvinvointialueiden tulisi ottaa laajasti käyttöön ostopalvelut ja palvelusetelit, joilla voidaan purkaa pitkittyneitä hoitojonoja. Ostopalveluiden ja palveluseteleiden käytön lisääminen olisivat hyviä käytettävissä olevia keinoja hoidon saatavuuden parantamiseksi. Yksityisellä sektorilla on resurssia, jota julkisen sektorin kannattaisi hyödyntää ja siihen tulisi myös lainsäädännöllä kannustaa.
Terveydenhuoltolain keskittämisasetus ja myöhemmin terveydenhuoltolain kirjaus anestesiassa tehtävien toimenpiteiden keskittämisestä yhteispäivystysyksiköihin, on rajoittanut huomattavasti hyvinvointialueiden mahdollisuuksia hankkia erikoissairaanhoidon palveluita yksityisiltä toimijoilta.
2.2. Kommentit leikkaustoimintaa koskevasta muutosesityksestä (th-laki 45 §)
Lausunnolla olevassa terveydenhuoltolain muutosesityksessä (45 §) lievennetään voimassa olevan lain mukaista erikoissairaanhoidon hankintakieltoa. Esityksen mukaan hyvinvointialueet voivat jatkossa toteuttaa ja hankkia kevyt-anestesiassa tehtäviä päiväkirurgisia ja lyhyt-jälkiseurantaa vaativia leikkauksia myös toimipisteistä, jotka eivät toimi päivystävinä sairaaloina. Lakiluonnoksessa esitetään lisäksi, että hyvinvointialueet voivat ostaa vaativampia päiväkirurgisia ja lyhyt jälkihoitoisia leikkauksia vain niistä yksityisistä toimipisteistä, jotka sijaitsevat päivystävien sairaaloiden kampuksella.
Esitetty hankintakiellon lievennys on oikean suuntainen, mutta riittämätön erikoissairaanhoidon palveluiden saatavuuden parantamiseksi ja hoitotakuuaikojen saavuttamiseksi.
Huomattavalle osalle erikoissairaanhoitoa odottavista potilaista ei voida edelleenkään hankkia hoitoa yksityisiltä toimijoilta ja siten purkaa ylipitkiksi muodostuneita hoitojonoja.
Suomen Yrittäjät esittää, että terveydenhuoltolain muutosesitykseen sisällytetään hyvinvointialueille mahdollisuus ostaa tiettyjä päiväkirurgisia ja lyhyt-jälkihoitoisia toimenpiteitä kaikilta yksityisiltä palveluntuottajilta, joilla on edellytykset tuottaa kyseisiä palveluita laadukkaasti.
Lisäksi esitämme, että lain 45 pykälään tai ainakin sen perusteluihin kirjataan mahdollisimman tyhjentävä esimerkkiluettelo leikkauksista, joiden hankkiminen yksityisiltä toimijoilta olisi mahdollista. Tarpeen vaatiessa kyseistä listausta voidaan täydentää tai supistaa lakiesitykseen sisältyvällä asetuksen antovaltuudella.
2.3. Päiväkirurgisia leikkauksia voidaan toteuttaa potilasturvallisesti
Lausuntomateriaalissa perustellaan aivan oikein leikkausten hankintakiellon lieventämistä eli terveydenhuoltolain 45 §:n 4 momenttiin tehtäviä muutoksia lääketieteen kehityksellä. Kyseisen momentin mukaisista leikkauksista ja toimenpiteistä säädettäisiin myöhemmin asetuksella. Tällaisia toimenpiteitä voisivat esityksen mukaan olla tietyt yleiskirurgian volyymituotteet kuten tyrä ja suonikohjuleikkaukset, urologiset toimenpiteet, tietyt murtumat, joiden leikkausta voi odottaa kotona sekä kaihikirurgia.
Suomen Yrittäjien mielestä lääketieteen kehitys mahdollistaa jo nyt esitettyä vaativampien leikkausten ja toimenpiteiden (esimerkiksi tekonilvelkirurgia) toteuttamisen potilasturvallisesti toimipisteissä, joissa ei ole ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta. Täytyy muistaa, että hyvinvointialueen tehdessä hankintoja ja myöntäessään palveluseteleitä erikoisairaanhoidon palveluihin on kyseessä riskiarvion pohjalta valikoidut asiakkaat.
Ylipitkät erikoissairaanhoidon hoitojonot muodostavat suuremman potilasturvallisuusriskin kuin päiväkirurgisten ja lyhyt jälkiseuranteisten toimenpiteiden toteuttaminen riskiarvion perusteella valikoiduille potilaille toimiluvan omaavissa yksityisissä sairaaloissa.
2.4. Lakiesitys aiheuttaa kilpailuvääristymiä
Lausuntomateriaaliin sisältyy erikoinen esitys, jonka mukaisesti hyvinvointialueet voivat hankkia eräitä vaativampia päiväkirurgisia leikkauksia (esim. tekonivel- ja syöpäleikkaukset) vain päivystävien sairaaloiden kampusalueella sijaitsevilta yksityisiltä yrityksiltä. Käytännössä nämä kaikki yhtiöt ovat hyvinvointialueiden itsensä omistamia.
Suomen Yrittäjät toteaa, että julkisen sektorin omistamien yhtiöiden suosiminen ei ole perusteltua ja se on huonoa elinkeinopolittikkaa sekä kilpailu- ja hankintalainsäädännön hengen ja tavoitteiden vastaista.
Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan keskussairaaloiden kampuksella sijaitsevien julkisomisteisten yhtiöiden kapasiteetti ei riitä hyvinvointialueiden kysynnän tyydyttämiseen ilman mittavia lisäinvestointeja. Tällöin hyvinvointialueiden hoitojonojen purkaminen muodostuu nykyistäkin kalliimmaksi ja soten tavoitteiden saavuttaminen entistäkin haastavammaksi.
2.5. Lopuksi
Sote-uudistusten tavoitteiden saavuttaminen on nyt pitkälti hyvinvointialueiden vastuulla. Niiden mahdollisuuksia organisoida oma toimintansa ja hyödyntää ulkopuolisia palveluntuottajia järjestämisvastuunsa toteuttamisessa ei saa lainsäädännöllä turhaan rajoittaa.
Olosuhteet ja haasteet hyvinvointialueilla poikkeavat toisistaan ja niissä tapahtuu muutoksia ajan myötä. Ei ole perusteltua, että valtiovalta heikentää lainsäädännöllä hyvinvointialueiden toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia saavuttaa sote-uudistuksen tavoitteet.
Suomen Yrittäjät
Tanja Matikainen
kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö