Lausunto luonnoksesta Verohallituksen ohjeeksi veronlisäyksen laskemisesta eräissä tapauksissa
Verohallitus
Ohjeen tausta
Verohallituksen luonnoksessa esitetään muutettavaksi veronlisäyksen laskentatapaa verovelvolliselle edulliseen suuntaan. Muuttuneen ohjeistuksen taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden antama päätös (KHO 25.6.2007 t. 1695). Päätös koskee vuosina 1990-2004 osinkoverotuksessa sovelletun yhtiöveron hyvityksen huomioon ottamista veronlisäystä laskettaessa. Päätöksen mukaan veronlisäys lasketaan ainoastaan yhtiöveron hyvityksen vähentämisen jälkeen maksamatta jääneelle verolle.
Lausunto
On erittäin myönteistä, että Verohallitus erityisellä, suhteellisen laajalla ohjeella antaa uuden ohjeistuksen veronlisäyksen laskemisesta eräissä jälkiverotustilanteissa ja verotuksen oikaisutilanteissa. Ohjeessa otettu kanta ja ohjeeseen sisältyvät esimerkit noudattavat ja selkeyttävät korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä.
Verohallitus ryhtyy viran puolesta noudattamaan uutta laskentatapaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen toimitettavissa jälkiverotuksissa ja verotuksen oikaisuissa. Tämä toimintatapa on luonnollisesti ainoa mahdollinen. Verovelvolliselta ei tulekaan näissä tilanteissa edellyttää erityisiä toimia tai vaatimuksia. Ongelmaksi jäävät ne jälkiverotukset ja veronoikaisut, jotka on toimitettu ennen korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä. Päätöksen perusteluiden nojalla verohallinnon aiemmin noudattama veronlisäyksen laskentatapa on selkeästi ollut virheellinen. Muutoksesta tulisikin tiedottaa selkeästi siten, että tiedottamisessa selvitettäisiin helppotajuisesti se, keiden on kannattavaa tehdä asian johdosta oikaisuvaatimus.
Ohjeluonnoksessa otetaan kantaa myös ennakonpidätyksen vaikutukseen veronlisäyksen laskemisessa. Ohjeluonnoksessa todetaan, että veronlisäys lasketaan jatkossakin vuonna 1991 annetun korkeimman hallinto-oikeuden antaman päätöksen (KHO 30.4.1991 t. 1439) mukaisesti. Veronlisäys siis lasketaan veron määrälle, josta ei ole vähennetty jälkiverotuksen johdosta hyväksi luettavia ennakonpidätyksiä. Yhtiöveron hyvityksen tarkoituksena oli poistaa kaksinkertainen verotus. Ennakonpidätys eroaa luonteeltaan yhtiöveron hyvityksestä. Ohjeluonnoksessa otettua kantaa voidaan pitää hyväksyttävänä.
SUOMEN YRITTÄJÄT
Leena Romppainen
varatuomari, veroasiantuntija