Lausunto ohjekirjeluonnokseen “Verohallituksen kannanottoja yritysverokysymyksiin 2007”

Verohallitus

Viite: Lausuntopyyntönne 7.11.2007

LAUSUNTO

Ohjekirjeluonnoksessa on esitetty 15 yritysverotukseen liittyvää kysymystä ja niihin Verohallituksessa valmistellut vastaukset. Alla on numeroin viitattu luonnoksen numerointiin.

Elinkeinoverotus

1. Kysymys

Kyseessä on huvilakiinteistön käyttö osittain yrityksen elinkeintoimintaan ja osittain vuokrattuna ulkopuolisille ja osakkaalle. Osan vuotta huvilakiinteistö on tyhjillään. Yhtiön elinkeinotulon verotuksen osalta ei ole huomautettavaa kannanottoon. Osakkaan verotuksen osalta ohjeluonnoksessa ei oteta täysin selvästi kantaa siitä, onko osakkaalle muodostunut peiteltyä osinkoa vai ei. Tähän pitäisi ohjeessa olla selvä kannanotto. Tässä tapauksessa osakas on käyttänyt huvilaa 2 viikkoa/vuosi. Osakas on maksanut tältä ajalta saman vuokran, kuin ulkopuolisetkin, joille huvilaa on vuokrattu 3 viikkoa/vuodessa. Yrityksen elinkeinotoimintaan huvilaa on käytetty 3-4 kertaa vuodessa. Kannanotossa katsotaan huvilan olleen osakkaan käytössä käytännössä kaiken sen ajan, jolloin se ei ole ollut yrityksen edustuskäytössä tai vuokrattuna ulkopuolisille. Tämä verotuskanta ei ole hyväksyttävä. Kun huvilalla on selkeää tulonhankintakäyttöä ja osakas on asianmukaisesti maksanut käypää vuokraa yhtiölle, ei huvilan voida katsoa olevan osakkaan käytössä tätä laajemmin. Yhtiön TVL-tulolähteessä tulee siis vähentää kaikki ne kustannukset, joita ei vähennetä yhtiön elinkeinotulolähteessä.

2. Kysymys

Kannanoton lopussa tulisi ottaa kantaa siihen, miten palautettava autovero käsitellään tilanteessa, jossa auto siirretään muuhun kuin alennukseen oikeuttavaan käyttöön. Niissä tilanteissa, joissa palautettavaa autoveroa ei voida vähentää elinkeinotoiminnan tulolähteessä, tulee se hyväksyä hankintamenon lisäykseksi.

3. Kysymys

Kannaotto on erittäin arvokas uudistuneessa lainsäädäntöympäristössä. Kotimaisten konseniyhtiöiden keskinäisissä suhteissa on useita tilanteita, jolloin liiketaloudellisista syistä ei ryhdytä perimään vastiketta tai vastikkeen määrä poikkeaa ulkopuolisille tahoille neuvotelluista. Kannanotossa vedettyjen selkeiden tulkintasuositusten merkitys tulee olemaan suuri esim. Suomen Yrittäjien jäsenneuvonnassa.

4. Kysymys

Ei huomautettavaa

5. Kysymys

Liikuntaseteleitä käsitellään työntekijöiden verotuksessa verovapaana henkilökuntaetuutena silloin, kun etuuden määrä ei nouse vuodessa yli 200 euron. Kyseessä ei ole siis palkanluonteinen etuus. Liikkeen- ja ammatinharjoittajan kohdalla on työkyvyn säilyttäminen samalla tavoin tärkeää, kuin työntekijöiden ja yhtiömuotoisten yritysten omistajayrittäjienkin. Ei ole verotuksellisia syitä estää liikkeen- ja ammatinharjoittajaa käyttämästä tätä etuutta hyväkseen samassa määrin kuin hän voisi tarjota omille työntekijöilleenkin. Liikuntaseteleiden hankintameno tulee sallia vähennettäväksi myös liikkeen- ja ammatinharjoittajan verotuksessa siltä osin, kuin hän voisi verovapaana henkilökuntaetuutena hankkia myös työntekijöilleen.

6. Kysymys

Ei huomautettavaa.

7. Kysymys

Kyseessä on paljon käytännön ongelmatilanteita aiheuttanut tulkintatilanne. Vuoden 2006 verotuksen yhtenäistämisohjeisiin tehtiin täsmentäviä kannanottoja yksityisen elinkeinonharjoittajan tilapäisten työmatkojen verotuskäsittelyyn. Kannanotossa tulisi viitata erityisesti Verohallituksen ohjeistukseen tältä osin.

Tavanmukaisen toiminta-alueen tai varsinaisen toimipaikan muodostumisessa määräävänä tekijänä tulee olla ensisijaisesti se, onko kyse asiakkaan päätöksestä vai onko yksityinen elinkeinonharjoittaja tehnyt nimenomaisen päätöksen ottaa varsinaiseksi toimipaikakseen tietyn paikan. Jos puheterapeutti työskentelee päivähoitopaikassa, koulussa tai terveyskeskuksessa pitkäaikaisesti, säännöllisesti ja jatkuvanluonteisesti ei hänelle muodostu varsinaista toimipaikkaa ellei hän itse ryhdy näin toimimaan esimerkiksi ottamalla ao. tiloissa vastaan muitakin asiakkaita kuin kyseisen päivähoitopaikan, koulun tai terveyskeskuksen asiakkaita. Asiakkaan määräys työtehtävän suorittamispaikasta ei voi koskaan vaikuttaa siten, että yksityiselle elinkeinonharjoittajalle muodostuu varsinainen toimipaikka tämän asiakkaan luo. Vaikka terapeutille olisi varattu tehtävien suorittamista varten oma huone, toimitila tms. ei tämä muodosta varsinaista toimipaikkaa, ellei tilassa ole mahdollisuutta ottaa vastaan muitakin asiakkaita. Terapeutin työskentely ao. toimipaikassa ei ole riippuvainen tällöin vain tilat tarjoavan asiakkaan osoittamista terapiatehtävistä, vaan terapeutti voi ottaa vastaan muitakin asiakkaita. Näillä seikoilla tulee olla ratkaiseva merkitys. Missään tapauksessa ei voida ryhtyä laskemaan tietyn asiakkaan luona vietettyjä päiviä. Tämähän on täysin riippuvainen asiakkaan toiveista, tarpeista tms., jotka seikat voivat muuttua merkittävästikin esim. terapeutin vaihtamisen tai potilaiden määrän muutosten vuoksi. Yksittäisen asiakkaan kotia ei voida missään tilanteissa katsoa puheterapeutin tavanomaiseksi toiminta-alueeksi. Erityisesti erilaisissa terapiatilanteissa asiakkaan (ja yhteiskunnankin) kannalta on edullisempaa kutsua terapeutti asiakkaan tiloihin kuin lähteä siirtämään usein esim. liikuntarajoitteista potilasta saatettuna terapeutin luo.

Terapeuttien varsinaisen toimipaikan verotustulkinnat ovat nousseet jostakin syystä erityisen voimakkaasti esille ja kysymykset näkyvät myös Suomen Yrittäjien neuvontapalvelussa. Ammattikunnan erityisosaamisen ja asiakaskunnan erityislaatuisuuden vuoksi ei tule kohtuuttomasti vaikeuttaa elinkeinonharjoittamista erityisen tiukoilla ja muodollisilla tulkinnoilla.

8. Kysymys

Ei huomautettavaa.

9. Kysymys

Kannanotossa olisi suositeltavaa ainakin viittauksena todeta mahdollisista arvonlisäveroseuraamuksista (vähennysten tarkistaminen). Viimeisessä kappaleessa esitetty kannanotto olisi suositeltavaa selkeyttää siten, että siinä suoraan todettaisiin, miten myynnin aiheuttama tuloutus voidaan ottaa huomioon yhtymän tuloa jaettaessa. Samoin tulisi täsmentää sitä, että myynti otetaan huomioon ainoastaan yhtiömiesten niin vaatiessa.

10. Kysymys

Kannanotossa tulisi selkeämmin painottaa sitä, että ratkaisevinta on se, mihin varat on tarkoitettu. Nyt painotetaan ehkä liian suoraviivaisesti sitä, että nettovarallisuudessa otetaan huomioon vain ne likvidit sijoitukset, jotka eivät ylitä lyhytaikaisen vieraan pääoman määrää. Tämähän ei ole esimerkiksi KVL:n kanta, vaikka tämän tulkinnan voi tehdäkin kannanoton päätösviittauksista.

11.-14. Kysymykset

Ei huomautettavaa.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Leena Romppainen
varatuomari, veroasiantuntija