Lausunto selvityksestä suomalaisen ylioppilastutkinnon järjestämisestä englannin kielellä

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Englanti on globaalin ja eurooppalaisen kanssakäymisen yleiskieli. Englanninkielinen koulutustarjonta on erityisesti kasvukeskuksillemme merkittävä vetovoimatekijä niiden kilpaillessa ulkomaisista osaajista ja opiskelijoista. Englanninkieliset koulutuspalvelut edistävät myös kantasuomalaisten kansainvälistymistä sekä paluumuuttajaperheiden sopeutumista, osin myös maahanmuuttajien kotoutumista.

Yleissivistävällä toisella asteella IB-lukiot eivät yksin kykene vastaamaan tähän kasvavaan tarpeeseen.

Lisäksi kotimaisten yleissivistävän koulutuksen järjestäjien aina varhaiskasvatuksesta lukioon on pystyttävä vastaamaan kasvavaan koulutuspalveluiden kysyntään maailmalla. Suomalainen ylioppilastutkinto on jo nykymuodossaan kansainvälisesti arvostettu kokonaisuus, joten englanninkielinen päättötutkinto edistäisi oletettavasi yleissivistävän koulutuksen vientimahdollisuuksia.

Näistä syistä katsomme perustelluksi, että ylioppilastutkinnon suorittaminen olisi jo lähitulevaisuudessa mahdollista englanniksi. Selvityshenkilöiden vastaanottaman palautteen antajat jakavat pitkälti myönteisen kantamme.

Koemme järkeväksi, että englanninkielinen tutkinto olisi sidottu kansallisiin opetussuunnitelman perusteisiin, joita suomen- ja ruotsinkieliset tutkinnot noudattavat. Lähtökohtaisesti englanninkielisessä tutkinnossa tulisi tarjota samat kokeet kuin suomen- ja ruotsinkielisissä tutkinnoissa. Englanninkieliseen tutkintoon tähtäävän lukio-opetuksen sisällöissä olisi kuitenkin huomioitava normaalia enemmän kotoutumista edesauttavia kielellisiä ja kulttuurillisia seikkoja. Pidemmällä aikavälillä voidaan pohtia, olisiko englanniksi suoritettava tutkinto rakennettava sisällöiltään kansainvälisemmäksi tutkinnoksi.

Emme pidä tarkoituksenmukaisena, että englanninkielisen tutkinnon tai sen erilliskokeiden suorittaminen sidottaisiin englanninkieliseen opetukseen osallistumiseen. Tämä syrjisi niitä, jotka syystä tai toisesta haluaisivat suorittaa tutkinnon tai erilliskokeita englanniksi mutta joiden kotilukiossa ei englanninkielistä opetusta olisi tarjolla. Tutkinnon digitalisointi mahdollistaa englanninkielisen tutkinnon suoritus- ja arvosteluprosessin skaalaamisen paitsi kansallisesti myös globaalisti.

Linjakkuuden nimissä olisi kuitenkin perusteltua, että englanninkielisen tutkinnon suorittaminen olisi mahdollista vain niille, joiden tutkintokieli on englanti. Sekakielisiä tutkintoja ei jatkossakaan hyväksyttäisi. Kuten nykyäänkin, tutkintoa voisi täydentää erilliskokeilla, jotka voivat olla toisella kielellä kuin alkuperäinen tutkinto.

Englanninkielisen tutkinnon ylioppilastutkintolautakunnalle aiheuttamat lisäkustannukset voitaisiin mielestämme kattaa osin valtion budjetista, osin kokelaiden tutkintomaksuja korottomalla.

Kun ylioppilastutkinnon suorittaminen ja lukio-opetuksen antaminen käyvät tulevaisuudessa mahdolliseksi englanniksi, on lukiolakia päivitettävä koulutusviennin näkökulmasta. Lain olisi annettava mahdollisuus järjestää myös ylioppilastutkintoon johtavaa opetusta tilauskoulutuksena Euroopan talousalueen ulkopuolisille ja myös talousalueen ulkopuolella. Nykyisin tämä on mahdollista vain IB-tutkintoon johtavan opetuksen kohdalla. Laki ammatillisesta koulutuksesta 33–36 § tarjoaa päivitystyölle pohjaa.

Selvityksen keskeisimmät esitykset ovat mielestämme kannatettavia, ja toivomme, että ne ehditään sisällyttää osaksi jo tämän hallituskauden lukiouudistuspakettia.

Suomen Yrittäjät

Mika Kuismanen Joonas Mikkilä
pääekonomisti digi- ja koulutusasioiden päällikkö