Lausunto sosiaali- ja terveysministeriön asettaman tasoitusmäärätyöryhmän ehdotuksista

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Suomen Yrittäjiltä lausuntoa koskien ministeriön 8.11.2007 asettamaa tasoitusmäärätyöryhmän selvitystä. Työryhmän tehtäväksi annettiin valmistella mahdollinen ehdotus Suomen Vahinkovakuutusyritysten tasoitusmääräjärjestelmän uudistamiseksi. Sen tuli arvioida vahinkovakuutusyhtiöiden ja vakuutusyhdistysten tasoitusmääräjärjestelmän nykytilaa ja uudistamistarvetta ottaen tässä arvioinnissa erityisesti huomioon valmisteltavana olevan vakavaraisuussääntelyä koskevan Solvenssi II –uudistuksen vaikutukset. Työryhmän piti ottaa myös huomioon tiedossa olevat kirjanpitosäännösten muutokset, kuten kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien soveltamisesta johtuvat muutokset sekä myös arvioida tasoitusmäärää koskevan sääntelyn muutosten vaikutuksia vakuutusyritysten verokohteluun.

Työryhmä esittää, että vakuutusyrityksille annettaisiin suuremmat valintamahdollisuudet tasoitusmäärän kertymisen osalta, jotta voidaan estää tasoitusmäärän kasvaminen tarpeettoman suureksi vakuutusyrityksissä. Työryhmä esittää myös, että vahinkovakuutusta koskevasta tasoitusmääräjärjestelmästä ei ole syytä luopua ennen EU:n uuden vakavaraisuussääntelyn, Sovelnssi II, voimaansaattamista Suomen lainsäädännössä.

Suomen Yrittäjien käsityksen mukaan työryhmän näkemykset ja arviot vahinkovakuutusyhtiöiden tasoitusmäärän suuruudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä ovat perustellut ja oikeaan osuvat. Tasoitusmäärälle tulisi määritellä uusi nykyistä matalampi yläraja, jolloin voidaan estää nykyisen kaltaisen kehityksen toistuminen. Työryhmän mietinnössä todetaan, että vakuutuksen ottajilla ei ole mitään selkeätä saamisoikeutta tasoitusmäärään. Toisaalta mietinnössä

todetaan myöskin, että vakuutusyhtiön omistajilla ei ole oikeutta tasoitusmäärään niin kauan kuin vahinkovakuutusyritys harjoittaa liiketoimintaansa. Sen sijaan lakisääteisen vahinkovakuutuksen osalta työryhmäkin toteaa, että vakuutuksen ottajille on saattanut syntyä perusteltu odotus siitä, että tasoitusmäärää ainakin näiden lakisääteisten lajien osalta käytetään vakuutuksen ottajien ja korvauksen saajien hyväksi. Työryhmä päätyy tällöin esittämään, että ensisijainen tapa purkaa ylisuurta tasoitusmäärää olisi vakuutusmaksujen alentaminen pidemmällä aikavälillä vaarantamatta vakuutettujen etujen turvaavuutta. Toinen, tätä nopeampi tapa purkaa ylisuuria tasoitusmääriä on palauttaa niitä suoraan vakuutuksen ottajille. Palautusmenettelyä käyttämällä ylisuuret tasoitusmäärät saadaan purettua nopeammin ja paremmin kohdistettua niille asiakkaille, jotka niitä ovat myös maksaneet.

Työryhmä on tarkastelussaan päätynyt siihen, että tasoitusmääräjärjestelmän suurimmat ongelmat liittyvät vakuutuskannan siirtoihin, jotka kohdistuvat ulkomaisiin yhtiöihin. Tällaisen vakuutuskannan siirron yhteydessä siirtyy myös tasoitusmäärä ulkomaiseen yhtiöön ja sen käyttöä jatkossa on mahdotonta valvoa. Se voisi tällaisessa tapauksessa myös suuntautua voitonjakoon vastaanottavassa valtiossa, jossa ei ole Suomen kaltaista tai vastaavaa järjestelmää käytössä, jolla tällainen tasoitusmäärä voidaan sitoa vastaanottavan vakuutusyrityksen voitonjakokelvottomiksi eriksi. Tällaisen kannansiirron yhteydessä tapahtuvan tasoitusmäärän siirtymistä ulkomaille tuskin voidaan mitenkään EU:n sisämarkkinasäännösten voimassa ollessa estää. Tällöin erityisen tärkeätä on, että tasoitusmäärät eivät ole suomalaisissa vahinkovakuutusyhtiöissä korvausmaksujen heilahteluun nähden liian suuria. Tämäkin puoltaa tasoitusmäärien ylärajan asettamista nykyistä matalammalle tasolle ja ylisuurten tasoitusmäärien purkamista.

Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta sääntelevän uuden, Solvenssi II, tultua voimaan on vakavasti harkittava, onko enää edellytyksiä ja tarvetta antaa vakuutusalalle erityisiä verovapaita varausjärjestelmiä kuten tasoitusmäärä. Muillakaan toimialoilla ei yleensä ole erityisesti toimialaan liittyviä erityisiä verovapauksia.

SUOMEN YRITTÄJÄT

Jussi Järventaus

toimitusjohtaja

Risto Suominen

johtaja