Lausunto Suomalaisten yrityspalveluiden kehityspolku maailman kärkijoukkoon raportista

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Raportissa tarkastellaan kattavasti koko julkista yrityspalveluiden tarjontaa. Suomen yrityspalvelujärjestelmä on varsin laaja ja kattava. Toimeksiannossa oli tunnistettu useita erilaisia nykyiseen järjestelmään liittyviä ongelmia, mm. käyttöasteen jääminen eräin osin alhaiseksi, eri toimijoiden yhteistoiminnan riittämättömyys, järjestelmän pirstaleisuus ja yritysten vaikeus hahmottaa ja löytää itselleen sopivia palveluita, järjestelmän organisatorinen näkökulma asiakasnäkökulman sijasta sekä toimintatapa, jossa on suuri määrä lyhytkestoisia projekteja laajempien kokonaisuuksien sijasta.

Työryhmän tehtävänä oli valmistella esitykset siten, että
– palveluita saadaan mahdollisimman laajasti yhden palvelujärjestelmän kautta
– eri palvelun tuottajien roolit ja työnjako selkiytetään
– siirrytään lyhytkestoisista projekteista pysyvämpiin järjestelmiin
– uusien oppimisympäristöjen mahdollisuuksien hyödyntäminen ja vertaismentoroinnin edistäminen
– uudistukset toteutetaan pääosin nykyisten resurssien puitteissa.

Raportin otsake ”Suomalaisten yrityspalveluiden kehityspolku maailman kärkijoukkoon” antaa mielikuvan, että Suomen nykyinen julkinen yrityspalvelujärjestelmä ei ole kilpailukykyinen, eikä kuulu maailman kärkijoukkoon. Tämä mielikuva ei pidä paikkaansa, kun verrataan Suomen keskeisiä valtakunnallisia neuvontaorganisaatioita vastaaviin ulkomaisiin.

Julkisen yrityspalvelujärjestelmän rungon muodostavat keskeiset valtakunnalliset neuvontaorganisaatiot, TE-keskukset, Finnvera, TEKES sekä Finpro. Tämän lisäksi merkittäviä ovat mm. alueelliset kehitysyhtiöt. Sikäli kun kansainvälisiä vertailuja ja arvioita on käytettävissä, ovat mainitut keskeiset organisaatiot jo nykyisellään toiminnassaan maailman kärkijoukkoon kuuluvia. Näiden organisaatioiden neuvontapalvelut muodostavat julkisten neuvontapalveluiden perusrungon Suomessa, eivätkä ne työryhmän ehdotusten perusteella sisällöltään käytännössä tule muuttumaan. Työryhmä ei työssään olekaan käsitellyt yksittäisten organisaatioiden palveluiden sisältöjä.

Suomen julkinen yrityspalvelujärjestelmä on hajanainen ja asiakkaan on sitä usein vaikea hahmottaa. Tässä suhteessa järjestelmämme ei ole maailman kärkijoukkoa ja asiassa on selvästi parantamisen varaa. Työryhmän ehdotukset koskevat pääosin näiden keskeisten julkisten neuvontapalveluiden keskinäistä organisoimista Suomessa sekä eräitä lähinnä kansainvälisiin kokemuksiin perustuvia ajatuksia neuvontapalveluiden järjestämisestä. Peruslähtökohdiltaan nämä työryhmän ehdotukset ovat kannatettavia ja hyvin käytäntöön sovitettuina saattavat parantaa selvästikin julkisten neuvontapalveluiden saatavuutta.

Seuraavassa yksityiskohtaisia kommentteja työryhmän tekemistä ehdotuksista.

YritysSuomi-brandi

Työryhmä ehdottaa kaikkeen julkiseen neuvontapalveluun yhteistä markkinointinimikettä YritysSuomea. Tätä brandia käytettäisiin organisaatioiden kaikessa markkinoinnissa, internet-palveluissa, puhelinpalveluissa sekä fyysisten asiakaspalvelupisteiden nimissä. Ajatus yhteisestä brandista on peräisin Englannista, jossa tällainen yhteisnimike yrityspalveluille on luotu. Englannissa kuitenkin julkisia yrityspalveluja on huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Mm. Finnveraa vastaava kotimaan rahoitusorganisaatio puuttuu kokonaan, ja muutoinkin markkinaosuus julkisissa neuvontapalveluissa on huomattavan pieni. YritysSuomi-brandin käyttäminen internet-portaalissa on hyvä ja kannatettava ajatus, mutta YritysSuomi-brandi eri neuvontaorganisaatioiden toiminnassa tuntuu haetulta ja myöskin asiakkaiden näkökulmasta vaikeaselkoiselta. Kovin erilaisten neuvontapalveluiden kyseessä ollessa saattaa hyvinkin olla perusteltua asiakkaidenkin näkökulmasta, että selkeästi markkinoinnissa käy ilmi organisaation toimiala ja sen tuottamien palveluiden luonne. YritysSuomi brandina sopii hyvin esimerkiksi TE-keskuksille, mutta Finprolle, Finnveralle ja TEKESille tuskin tällaisen brandin käyttöönotto on asiakkaiden näkökulmastakaan perusteltua. Tästä syystä on kyseenalaista, onko tällainen yleinen brandi järkevä esim. näiden mainittujen organisaatioiden kohdalla nyt ja tulevaisuudessa.

YritysSuomi-portaalin laajentaminen

Työryhmän ehdotus laajentaa ja parantaa YritysSuomi-portaalia
on hyvin perusteltu, koska internetin käyttö tiedonvälityksessä tulee jatkuvasti lisääntymään ja monipuolistumaan.

Puhelinpalvelu (ns. Callcenter)

Puhelinpalvelu on tapa, jolla hyvin monet yksityiset yritykset ja muut organisaatiot joustavasti ja normaalien työaikojen ulkopuolellakin palvelevat asiakkaitaan. Tällaisen palvelun käyttöönotto julkisissa yritysneuvontapalveluissa tuo lisäarvoa asiakkaille lähinnä akuuttien ongelmien nopeana ratkaisemisena sekä yhteystietojen saamisena asiantuntijatahoihin laajempien ja suurempien neuvontakokonaisuuksien hankkimisessa.

Julkiset neuvontapalvelut ovat valtaosin laajempia kehittämiskokonaisuuksia kuin vain nopeiden akuuttien ongelmien ratkaisemista. Akuutteihin ongelmiin yritykset ja yrittäjät hakevat ratkaisuja pääasiassa yksityisiltä konsulteilta, kirjanpitotoimistoilta, yrittäjäjärjestöiltä sekä toisilta yrittäjiltä. Puhelinpalvelun perustaminen siten jossain määrin siirtää julkisin varoin hoidetuksi sellaisia palveluita, jotka nykyisin saadaan joko yksityiseltä sektorilta tai järjestöiltä.

Seudullinen yrityspalvelupisteverkko sekä seudulliset palveluyhteenliittymät

Hallitusohjelmaankin kirjattu seudullinen yrityspalvelupisteverkko on nopeasti syntymässä siihen laajuuteen, mikä hallitusohjelmassa on kaavailtukin. Verkon tarkoituksena on palvella laajaa yritysasiakasjoukkoa antamalla tietopalvelua, arvioida asiakkaan palvelutarvetta sekä etsimällä mahdollisia jatkopalvelun tuottajia. Käytännössä tämä organisoitaisiin palveluyhteenliittymissä, joihin TE-keskukset, työvoimatoimistot, kunnat ja muiden palveluyhteenliittymän osapuolet sijoittavat henkilöstöään toimimaan yhteisissä toimitiloissa.

Seudullinen yrityspalvelupisteverkko on hyvä silloin, kun se saadaan riittävän kattavaksi ja se on resursoitu riittävästi. Tähän pyritään palveluyhteenliittymillä ja siinä suhteessa esitys on perusteltu ja kannatettava. Seudullisella yrityspalvelupisteverkolla saadaan palvelut lähemmäksi yrityksiä myös keskeisten taajamien ulkopuolella riittävästi resursoiduissa ja laadukkaissa palvelupisteissä.

Omaneuvoja

Asiakaslähtöisyyden ja joustavuuden parantamiseksi on tarkoitus ottaa käyttöön omaneuvoja-järjestelmä. Omaneuvojan tulisi edustaa valtakunnallisissa palveluprosesseissa toimivien yrityspalveluorganisaatioiden palveluita asiakkuuden hoitamisessa. Perustehtävänä olisi tieto- ja neuvontapalveluiden antaminen, asiakkaan palvelutarpeen tunnistaminen sekä oikeiden ratkaisujen tarjoaminen asiakkaalle.
Omaneuvojajärjestelmä on laajasti yritysmaailmassa käyttöönotettu järjestelmä, ja sitä on toteutettu myös mm. Englannin ja Hollannin yrityspalvelujärjestelmien uudistuksissa.

Omaneuvoja-järjestelmä on sinänsä hyvä ja kannatettava ajatus, mutta palvelujen heterogeenisuudesta johtuen saattavat järjestelmän hyödyt jäädä vähäisiksi. Parhaimmillaan omaneuvoja on silloin, kun hän pystyy välittömästi itse ratkaisemaan pääosin akuutit yrityksen ongelmakysymykset ja tämän lisäksi ohjaamaan asiakkaan erityisasiantuntijoille syvempien ja laajempien neuvontatarpeiden osalta. Neuvontapalveluiden ollessa heterogeenisia käytännössä voi toteutua vain jälkimmäinen osa sekä omaneuvojan omaan asiantuntijaeksperttisiin kuuluva välitön ongelmanratkaisu. On vaikea löytää tai kouluttaa sellaisia omaneuvojia, jotka pystyvät välittömästi ratkaisemaan teknologiaan, rahoitukseen, yrityksen kansainvälistymiseen tai työvoimakysymyksiin liittyvät akuutit kysymykset. Esimerkiksi Finnveran osalta on vaikeuksia saada aikaan sellainen omaneuvoja-järjestelmä, jossa henkilöt pystyvät neuvomaan sekä Finnveran kotimaan rahoitustuotteiden että viennin rahoituksen tuotteita asiakasyrityksille. Kun jo näinkin homogeenisten tuotteiden omaneuvonnan järjestämisessä on ongelmia, on selvää, että huomattavasti heterogeenisempien tuotekokonaisuuksien omaneuvonnan järjestäminen on vielä paljon vaikeampaa. Työryhmän ehdottama uusi professio tulee siten olemaan todella vaativa ja vaativampi kuin Englannin vastaava järjestelmä, koska Englannissa julkisia neuvontapalveluita ei ole siinä laajuudessa olemassakaan kuin Suomessa.

Oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja vertaismentoroinnin edistäminen

Uudet oppimisympäristöt tarjoavat yrittäjille ja yritysten henkilöstölle joustavia mahdollisuuksia aikaan ja paikkaan sitomattomaan oman osaamisen kehittämiseen. Järjestelmien kehittäminen on ollut nopeaa, mutta tehokasta käyttöönottoa on hidastanut liiallinen usko yksilön kykyyn täysin itsenäiseen oppimiseen, käyttäjien teknisten valmiuksien puute, oppimisen ohjauksen vähäisyys sekä tarjonnan koordinoimattomuus. YritysSuomi–portaali tarjoaa ratkaisun viimeksi mainittuun ongelmaan. Portaalissa tulee olla kattavasti linkit yritysten osaamisen kehittämispalveluiden tarjontaan. Lisäksi seudullisilla yrityspalveluneuvojilla tulisi olla asiantuntemusta ohjata yrityksiä osaamispalveluiden hyödyntämiseen.

Vertaismentorointi tarjoaa hyvän mahdollisuuden liiketoiminnan ja osaamisen kehittämisessä. Esimerkiksi yrityskummitoimintaa on käytetty hyödyksi näissä asioissa, mutta käytännössä toiminta on ollut suppeaa. Myös yrittäjien oppisopimuskoulutukseen kuuluu mahdollisuus vertaismentorointiin. Vertaismentorointi on kuitenkin valtakunnallisesti hajanaista. Yhtenä seudullisen yrityspalvelupalvelupisteen palveluna voisi olla yritysmentoriverkoston toiminnan koordinoiminen.

Palveluseteli-järjestelmä

Työryhmä ehdottaa julkisten palveluiden organisoinnissa otettavaksi käyttöön Palveluseteli-järjestelmän. Tätä käytettäisiin seudullisissa yrityspalveluissa sekä kasvuyritys- ja innovaatiopalveluissa.

Palveluseteli-järjestelmä on hyvä väline silloin, kun palvelun tarve on sekä laadultaan että laajuudeltaan tarkasti etukäteen määritettävissä ja kaikille asiakkaille homogeeninen pakettiratkaisu. Palvelusetelissä annetaan asiakkaalle tietty maksusitoumus, jolloin olennaista on, että jo etukäteen pystytään arvioimaan tarkka rahoitustarve. Tästä syystä palveluseteliä käytetäänkin yleensä hyvin yksinkertaisissa peruspalveluissa. Palveluseteli-järjestelmä ei ole käyttökelpoinen yleisenä maksusitoumusjärjestelmänä silloin, kun kyseessä on monimutkaisemmat, laajemmat ja räätälöidymmät palvelutarpeet. Palveluseteli on periaatteessa hyvä, mutta se on järkevästi käytettävissä vain selkeästi määriteltyihin peruspalveluihin, joissa käyttäjämäärät ovat suuria. Näin ollen se ei ole yleinen kaikkeen sopiva ratkaisu yrityspalveluiden järjestämisessä, vaan sopii käytettäväksi vain hyvin rajattuun osaan yrityspalveluja.

Markkinapuute-periaate

Työryhmä esittää, että julkisia neuvontapalveluita tuotetaan markkinapuute-periaatteella eli silloin, kun niitä ei yksityiseltä sektorilta ole saatavissa. Tavoite on sinänsä hyvä ja perusteltu, mutta sen käytännön toteutus ja seuranta on varsin vaikeaa. Kansainväliset vertailut osoittavat, että maiden välillä on huomattavia eroja julkisten palveluiden käytössä. Erot ovat niin suuria, että niitä on vaikea selittää markkinapuutteen eroavuuksilla eri maiden välillä. Suomessa julkisia neuvontapalveluita käyttävien yritysten osuus yrityskannasta on kansainvälisissä vertailuissa varsin korkea. Tämä viittaisi siihen, että osa käytöstä on muuta kuin markkinapuutetta. Esimerkiksi Finnveran ja TEKESin asiakaskunnasta tehdyissä selvityksissä näyttäisi olevan niin, että noin puolet asiakkaista on asiakkaana selkeästi markkinapuutteen perusteella ja toinen puolikas joko edullisen hinnan, tuotteen helpon saatavuuden, vanhan asiakassuhteen tai tuotteen laadun perusteella. Vaikuttaa siltä, että jos puhtaasti markkinapuute-periaatetta noudatetaan, tulisi julkisia neuvontapalveluita joiltain osin selvästi vähentää nykyiseen verrattuna.

Valtakunnallisen ja alueellisen ohjausjärjestelmän uudistaminen

Työryhmä ehdottaa erityistä valtakunnallista työvoima- ja elinkeinopolitiikan johtoryhmää sekä sen tueksi ohjausyksikköä. TE-keskusalueille muodostetaan alueellista julkisten yrityspalveluiden koordinaatiota varten alueelliset johtoryhmät. Tavoitteena on mm. alueellisten palveluyhteenliittymien kokoaminen.

Suomen Yrittäjien näkemyksen mukaan ehdotukset ovat hyviä ja osaltaan poistavat sitä painetta ja kitkaa, jota viime aikoina on esiintynyt TE-keskusten ohjauksessa. Suomen Yrittäjien tavoitteena on jo pidemmän aikaa ollut elinkeinoministeriö, jonka ohjauksessa kaikki yritysten palveluorganisaatiot ovat. Työryhmän ehdotukset ovat yksi askel tähän suuntaan.

Projektitoiminnan organisointi

Työryhmä ehdotti muutoksia projektitoiminnan organisointiin seuraavista näkökohdista käsin:
– rahoitusta tulee siirtää projektihallinnoinnista varsinaisia asiakkaita palvelevaan toimintaan.
– lyhytkestoisista pienistä projekteista tulee siirtyä pitkäkestoisiin suurempiin projekteihin.
– osa määrärahoista tulee varata valtakunnallisiin hallintorajat ylittäviin projektihankkeisiin.

Näistä lähtökohdista työryhmä esitti yrityspalvelujen uudistamista ja yrityspalveluiden tuottamista varten perustettavaksi vuoden 2007 alusta valtakunnallista yrityspalveluprojektia. Tämä kehittäisi ja tukisi työryhmän esittämien viiden yhteisen palveluprosessin tavoitteita. Lisäksi ehdotettiin yhtenä vaihtoehtona pirstaleiseen rahastopolitiikan hallintomalliin sen selvittämistä, voitaisiinko rakennerahastohallinnointi keskittää ministeriöiden yhteiseen rakennerahastoyksikköön.

Työryhmän perusperiaatteet projektitoiminnan uudelleen organisoimisesta sekä myös ehdotukset käytännön toimenpiteistä ovat hyviä. Keskitetyllä hallinnoinnilla olisi mahdollista vähentää rakennerahastojen aiheuttamaa hallintotyötä käytännössä kentällä. Lisäksi kokoamalla nykyisiä tuhansia projekteja suuremmiksi kokonaisuuksiksi saataisiin merkittävästi parempaa vaikutusta aikaan edellyttäen, että nämä laajemmat projektit käytetään todella tehokkaisiin kohteisiin.

SUOMEN YRITTÄJÄT RY

Risto Suominen
johtaja