Lausunto Suomen kielivarannon tilaa ja tasoa koskevasta selvityksestä

Opetus- ja kulttuuriministeriö

1. Selvittäjä ehdottaa, että Tilastokeskus muuttaa kielitaidon tilastointia niin, että henkilö voi äidinkielensä lisäksi ilmoittaa väestörekisteriin muita kotikieliä.

Muu näkemys. Suomen Yrittäjät puoltaa muilta osin ehdotuksia, paitsi ehdostusta ”muutettaisiin asetusta yliopistojen tutkinnoista niin, että opiskelijalta edellytetään vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista. Osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen kehitettäisiin joustavia malleja yliopistojen, lukioiden ja vapaan sivistystyön yhteistyönä.”
Ehdotus ei ota huomioon ammattikorkeakoulujen perustutkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja rinnakkaisina tutkintoina kandidaatin ja maisterin tutkinnon kanssa. Mielestämme ehdotus voi olla, että alemmassa korkeakoulututkinnossa vaaditaan vähintään yhden vieraan kielen taidon osoittamista ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa kahden vieraan kielen taidon osoittamista.

2. Selvittäjä ehdottaa, että koulutuksen järjestäjät kehittävät yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän kanssa toimenpiteitä, joilla voidaan nykyistä paremmin tunnistaa opiskelijoiden kielivaranto ja hyödyntää sitä työelämässä.

Puolletaan. Opiskelijoiden kielitaidon osaamisperusteinen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat edellytyksiä yritysten ja muiden työnantajien kielellisiin osaamistarpeisiin vastaamiseen. Mitä selvemmin oppijoiden tosiasiallinen kielitaito on huomioitu ja välitettävissä esimerkiksi osaamistietokannan (esim. Koski) kautta työnantajien tietoon, sitä paremmin kielitaidon kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

3. Selvittäjä ehdottaa, että A1-kieli varhennetaan alkamaan viimeistään ensimmäisen opintovuoden kevätlukukaudella. Varhentamiseen varataan tarvittava lisäys vähimmäistuntimäärään.

Puolletaan. A1-kielen opiskelu alkua on syytä aikaistaa perusopetuksen ensimmäiselle opintovuodelle samalla, kun varhaiskasvatukseen on myös tuotava enemmän vieraiden kielten ja kulttuurien sisältöjä leikin muodossa.

4. Selvittäjä ehdottaa, että A1-kielivalinnaksi suositellaan pääsääntöisesti muuta kuin englantia.

Vastustetaan. Englanti säilynee globaalina yleiskielenä, jolloin sen vahva osaaminen on edellytys niin arjessa, opinnoissa kuin työelämässä toimittaessa. Perusopetuksessa käytettävät opetusteknologia ja oppimisympäristöt edellyttävät jo ensimmäisten opintovuosien oppijoilta yhä useammin englannin kielen osaamista. Näistä syistä emme kannata ajatusta siitä, että oppijoita ohjattaisiin suunnitelmallisesti valitsemaan englannin sijaan muita A1-kieliä. Esteitä muiden A1-kielten valintaan voidaan paremmin poistaa ohjaamalla kunnat tarjoamaan laajempaa A-kielten valikoimaa.

5. Selvittäjä ehdottaa, että valinnainen A2-kieli varhennetaan alkamaan 3. luokalta, ja se on pääsääntöisesti englanti.

Muu näkemys. Kannatamme A2-kielen aloittamista jo 3. opintovuodelta, mutta emme näe tarvetta vahvasti ohjata itse kielen valintaa yhteen tai toiseen suuntaan.

6. Selvittäjän vaihtoehtoisen ehdotuksen mukaan oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kieltenopiskeluun parannetaan velvoittamalla kunnat laajentamaan oppilaiden mahdollisuuksia valita A-kielen oppimääränä myös muita kieliä kuin englantia. Opetuksen järjestämisessä hyödynnetään alueellisia yhteistyömuotoja ja verkko-opetusta.

Puolletaan. A-kielten tarjontaa on syytä parantaa ohjaamalla kunnat tarjoamaan myös muita kieliä kuin englantia.

7. Selvittäjän ehdotuksen mukaan lukion rakennetta kehitetään niin, että se mahdollistaa joustavan, pitkäjänteisen ja monipuolisen kieltenopiskelun hyödyntämällä oppiainerajat ylittäviä oppimiskokonaisuuksia.

Puolletaan. Lukio-opiskelua on syytä kehittää oppiainerajat ylittävään ilmiölähtöisempään suuntaan. Kielten ja kulttuurien opetuksen integroiminen osaksi laajempia opintokokonaisuuksia on kannatettavaa.

8. Selvittäjän ehdotuksen mukaan suullisen kielitaidon koe otetaan osaksi vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen kokeita ylioppilastutkinnossa. Kehittyvää teknologiaa hyödynnetään kokeen toteutuksessa.

Puolletaan. Oppijoiden kielitaito on pystyttävä kuvaamaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja osaamisperusteisesti. Suullinen kielitaito on keskeinen osa kielellistä osaamista, ja luonnollista kieltä tunnistavan teknologian nopean kehityksen myötä sen harjoittamisen ja arvioimisen mahdollisuudet paranevat kaiken aikaa.

9. Selvittäjän ehdotuksen mukaan Opetushallitus kehittää yhdessä opetuksen/koulutuksen järjestäjien kanssa tapoja tunnistaa, tukea ja hyödyntää monikielisyyttä nykyistä paremmin oppijoiden, koulun ja paikallisyhteisön vahvuutena.

Puolletaan. Koulujen ja oppilaitosten on toimittava tulevaisuudessa vielä vahvemmin oman paikallisyhteisönsä kehittäjinä ja sieltä löytyvän osaamispääoman, myös kieliin ja kulttuureihin liittyvän, hyödyntäjänä.

10. Selvittäjän ehdotuksen mukaan koulujen kielitietoista toimintaa vahvistetaan täydennyskoulutuksella siten, että jokaisella opetuksen järjestäjällä on riittävä määrä kielitietoisen opetuksen asiantuntijoita.

Muu näkemys. Luvussa 1.2.5 Korkeakoulujen kielikoulutus todetaan mm.: ”Jokainen korkeakoulusta valmistuva on opinnoissaan tottunut toimimaan kansainvälisessä, monikulttuurisessa toimintaympäristössä ja ymmärtää erilaisuutta, globaaleja haasteita ja kestävän yhteiskunnan periaatteita.” Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus on välttämätön osa kaikkea opetusta ja koulutusta.

11. Selvittäjän ehdotuksen mukaan oppilaitokset tarjoavat eri asteilla kieliin erilaisia polkuja: kielikerhoja, pelillistämistä ja muita digitaalisten sovellusten tarjoamia mahdollisuuksia.

Puolletaan. Kielten ja kulttuurien oppiminen on syytä integroida erilaisten toiminnallisen pedagogiikan muotojen, esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksen, kautta osaksi ilmiölähtöisempää opetusta, joka ylittää tiukat oppiaine- ja oppimisympäristörajat.

12. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kehitetään toiselle asteelle mallit in- ja nonformaalisti opitun osaamisen tunnustamiselle.

Muu näkemys. Kielitaidon osaamisperusteista tunnistamista ja tunnustamista on syytä kehittää kaikilla koulutusasteilla. Se ei ole pelkästään toisen asteen koulutuksen kehittämistavoite.

13. Selvittäjän ehdotuksen mukaan selvitetään mahdollisuudet lukion ja vapaan sivistystyön oppilaitosten yhteistyölle ja Yleisten kielitutkintojen kehittämiselle vastaamaan tarpeeseen ”toisen asteen Ykinä”.

Puolletaan. Ylioppilastutkinnon kielten kokeiden arvioiminen tavallisten arvosanojen lisäksi eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen mukaisesti on jo pidempään ollut agendalla. Käytännössä tämä tarkoittaisi toteutuessaan myös yo-kokeiden ja yleisten kielitutkintojen lähentymistä. Pidämme tätä vähintäänkin selvittämisen arvoisena asiana. Ei ole mielekästä, että oppija joutuu osoittamaan kieliosaamisensa moneen kertaan erilaisilla näytöillä.

14. Selvittäjän ehdotuksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa lisätään muilla kuin kotimaisilla kielillä annettavaa tutkintokoulutusta ja vahvistetaan kieliopintojen roolia kaikessa koulutuksessa.

Puolletaan. Muilla kuin kotimaisilla kielillä annettavan koulutuksen lisääminen on kannatettavaa. Kieliopintojen integroiminen osaksi ammatillisia substanssiopintoja on kannatettavaa ammatissa tarvittavan kielitaidon kehittämiseksi ja opiskelumotivaation kasvattamiseksi.
Samalla olisi hyvä mahdollistaa myös ylioppilastutkinnon suorittaminen englanniksi sekä englannin tuominen yhdeksi viralliseksi lukion opetuskieleksi.

15. Selvittäjän ehdotuksen mukaan Kansallinen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa vuoden 2020 jälkeen arvioinnin ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksista yhteisten tutkinnon osien ml. kielten opiskeluun ja oppimiseen.

Puolletaan. Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutusten arvioiminen myös kielten opiskelun näkökulmasta on kannatettavaa.

16. Selvittäjän ehdotuksen mukaan varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen tuodaan kielenopiskelun aloittamiseen orientoivia elementtejä, kuten leikillisyyttä, pelillisyyttä, kielisuihkuttelua jne.

Puolletaan. Varhaiskasvatukseen on kannatettavaa tuoda enemmän vieraiden kielten ja kulttuurien sisältöjä leikin ja muun ikä- ja kehitysvaiheelle sopivan pedagogiikan muodossa.

17. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kieltenopetuksen kärkihankkeen sekä kielikylpyopetuksen kehittämistoimien pohjalta vahvistetaan varhaiskasvatuksessa vieraiden kielten opiskelun aloittamista tukevaa ja siihen orientoivaa pedagogiikkaa.

Puolletaan. Varhaiskasvatukseen on kannatettavaa tuoda enemmän vieraiden kielten ja kulttuurien sisältöjä leikin ja muun ikä- ja kehitysvaiheelle sopivan pedagogiikan muodossa.

18. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot vahvistavat kielitietoisuuteen ja lasten kielellisen kehityksen tukemiseen perehdyttäviä sisältöjä lastentarhanopettajakoulutuksessa.

Muu näkemys. Varhaiskasvatuksen kielellisten ja kulttuurillisten oppimistavoitteiden saavuttaminen edellyttää varhaiskasvatuksen ammattilaisten, niin lastentarhan opettajien kuin sosionomien, tähän liittyvän osaamisen vahvistamista.

19. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut suunnittelevat ja järjestävät yhteistyönä lyhytkestoisempaa täydennyskoulutusta ja erikoistumiskoulutusohjelman kielitietoisesta opetuksesta lastentarhanopettajille.

Muu näkemys. Täydennyskoulutusta on järjestettävä kaikille varhaiskasvatuksen ammattilaisille, ei vain lastentarhanopettajille.

20. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kannustetaan kuntia laatimaan vuoteen 2020 mennessä kieli- ja kansainvälisyysohjelmat, joissa kieltenopetusta tarkastellaan oppilaiden kielipolkujen jatkumon, kielivalintojen tarjonnan ja jakauman, kunnan tai maakunnan elinkeinoelämän tarpeiden sekä kansallisten tarpeiden kannalta. Ohjelmissa huomioidaan myös vapaan sivistystyön oppilaitosten rooli kieliopintojen jatkumon varmistamisessa.

Muu näkemys. Koulutuspalvelut ovat itsestään selvä osa kunnan elinvoimatehtävää. Niiden kehittäminen myös kielten ja kulttuurin osaamisen näkökulmasta on oltava osa kunnan normaalia toimintaa.

21. Selvittäjän ehdotuksen mukaan Opetushallitus kokoaa yhdessä Kuntaliiton kanssa kieltenopetuksen kehittäjäkuntien verkoston, jossa kunnille annetaan tukea ja mahdollisuus tehdä yhteistyötä hyvien käytäntöjen löytämiseksi ja levittämiseksi kieltenopetukseen. Työssä hyödynnetään olemassa olevia verkostoja. Opetushallituksen kokeilukeskus osallistuu verkoston luomiseen.

Puolletaan. Kielten ja kulttuurien opetuksen kehittämisverkosto on kannatettava ajatus. Sen on syytä keskittyä myös uuden kieliteknologian tuomien pedagogisten käytäntöjen jakamiseen.

22. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot ja ammattikorkeakoulut lisäävät kielten ylioppilaskokeiden huomioimista opiskelijavalinnassa. Tämä tarkoittaa myös muita kieliä kuin suomea/ruotsia ja englantia.

Muu näkemys. Toisen asteen tutkintojen arvosanojen hyödyntämistä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa on ylipäätään lisättävä. Autonomiset korkeakoulut ja niiden koulutusalat tekevät ratkaisunsa ja arvosanojen painotuksensa omista lähtökohdistaan. Kielten arvosanojen nykyistä parempi hyödyntäminen on varmasti monilla aloilla kannatettavaa.

23. Selvittäjän ehdotuksen mukaan muutetaan asetusta yliopistojen tutkinnoista niin, että opiskelijalta edellytetään vähintään kahden vieraan kielen taidon osoittamista.

Vastustetaan. Kielivarannon laajentamiseksi tehtävien toimenpiteiden on painotuttava varhaisiin koulutusvaiheisiin eli varhais- ja perusopetukseen sekä toisen asteen opintoihin. Yliopistotutkintojen valinnaisuuden asteen ja siten sisältöjen monipuolisuuden kaventaminen kielten opiskeluun velvoittamalla ei ole kannatettavaa. Ehdotus ei myöskään ota huomioon ammattikorkeakoulujen perustutkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja rinnakkaisina tutkintoina kandidaatin ja maisterin tutkinnon kanssa. Mielestämme ehdotus voi olla, että alemmassa korkeakoulututkinnossa vaaditaan vähintään yhden vieraan kielen taidon osoittamista ja ylemmässä korkeakoulututkinnossa kahden vieraan kielen taidon osoittamista.

24. Selvittäjän ehdotuksen mukaan osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen kehitetään joustavia malleja yliopistojen, lukioiden ja vapaan sivistystyön yhteistyönä.

Puolletaan. Kieliosaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteitä ja näyttömahdollisuuksia on kehitettävä läpi koko koulutusjärjestelmän.

25. Selvittäjän ehdotuksen mukaan korkeakoulut sopivat Unifin ja Arenen johdolla työnjaosta ja yhteistyöstä Aasian ja Afrikan kielten (esim. somali, kurdi, vietnam, kiina, korea, japani) perusopetuksessa kielikeskuksissa tai vastaavissa. Tarkastelu tehdään rinnan kielten tutkintokoulutuksen kehittämisen kanssa. Yhteistyönä kehitetään myös Aasian ja Afrikan kielten verkko-opetusta maan korkeakoulujen ja aikuiskoulutuksen tarpeisiin.

Puolletaan. Aasian ja Afrikan kielten opetusresurssien parempi kohdentaminen korkeakoulujen keskinäistä koordinaatiota parantamalla on kannatettavaa.

26. Selvittäjän ehdotuksen mukaan korkeakoulut lisäävät suomen/ruotsin toisena kielenä opetukseen syventäviä kursseja.

Puolletaan. Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen tarjontaa on syytä vahvistaa korkeakouluissa ulkomailta saapuneiden osaajien ja opiskelijoiden integroitumisen edesauttamiseksi.

27. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kielten tutkinto-opiskelu ja tutkimus profiloidaan eri yliopistoissa eri tavoin, ja tarpeisiin vastaamista arvioidaan yliopistojen yhteistyönä kansallisen kielivarannon näkökulmasta. Samalla huolehditaan siitä, että kielten aineenopettajakoulutusta tarjoavissa yliopistoissa on tarjolla riittävän laaja kieliaineiden kirjo. Kiinan kielen opetusta lisätään eniten.

Puolletaan. Yliopistojen on syytä kehittää kielten opiskelun ja tutkimuksen työnjakoaan, jotta rajalliset resurssit saadaan varsinkin harvinaisempien kielten osalta kohdennettua optimaalisemmin.

28. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot kehittävät uudenlaisia, kieliaineita ja muuta substanssia yhdistäviä tutkinto-ohjelmia.

Muu näkemys. Korkeakoulujen on ylipäätään mahdollistettava nykyistä yksilöllisempien koulutusala- ja oppilaitosrajat ylittävien tutkintokokonaisuuksien suorittaminen. Kielen ja kulttuurin opintojen yhdistäminen osaksi näitä yksilöllisiä tutkintoja on kannatettavaa.

29. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot lisäävät yhteistyötä Pohjoismaiden ja Viron yliopistojen kanssa vähemmän opiskelluissa kielissä hyödyntäen opetuksen digitalisaatiota.

Muu näkemys. Korkeakoulujen on syytä verkottua opetuksen ja tutkimuksen saralla kansainvälisesti myös Baltian ja Pohjoismaita laajemmin. Tämä on välttämättömyys varsinkin kielten ja kulttuurien opiskelun ja tutkimisen saralla.

30. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot uudistavat kielten aineenopettajakoulutusta ja opettajankoulutukseen kohdistuvaa tutkimusta kielten ainelaitosten ja opettajankoulutuslaitosten yhteistyönä. Erityisesti vahvistetaan oppijalähtöisyyteen, monikulttuurisuuteen ja joustaviin suoritustapoihin sekä digitaalisissa ympäristöissä toimimiseen kohdistuvaa tutkimusta ja osaamista.

Puolletaan. Kielten opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa on otettava huomioon ennen kaikkea älykkään kieliteknologian kiihtyvä kehitys ja soveltamisalan laajentuminen. Tämä on vähintäänkin yhtä tärkeätä pohdittaessa kieli- ja kulttuuriopintojen opetussuunnitelmia ja pedagogiikka sekä ylipäätään kielivarantoon liittyviä rakenteellisia toimenpiteitä.

31. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kielten aineenopettajakoulutuksessa vahvistetaan kieli- ja kulttuuritietoisen kasvatuksen roolia. Selvitetään mahdollisuus erikoistua pedagogisissa opinnoissa, esimerkiksi opetusharjoittelussa, nykyistä vahvemmin aikuiskoulutukseen.

Muu näkemys. Kieli- ja kulttuuritietoisuuden kasvattaminen kaikessa opettajankoulutuksessa, ei vain kielten aineenopettajien, on kannatettavaa.

32. Selvittäjän ehdotuksen mukaan koulutuksen järjestäjät takaavat opettajille mahdollisuudet täydennyskoulutukseen, joka tukee kontaktin säilyttämistä kielialueeseen ja kulttuuriympäristöön.

Muu näkemys. Koulutuksen järjestäjän voidaan kohtuullisissa määrin odottaa tarjoavan opettajalle mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen osallistumiseen työajalla. Samalla myös itse opettajilta voidaan kohtuullisissa määrin odottaa oman osaamisensa kehittämistä työajan ulkopuolella jatkuvan oppimisen periaatteen mukaisesti.

33. Selvittäjän ehdotuksen mukaan yliopistot jatkavat yhdessä työelämän toimijoiden kanssa erikoistumiskoulutusten kehittämistä opettajille aiheina esim. kielitietoisuus, monikielisyys, kaksikielinen pedagogiikka ja monikulttuurisissa yhteisöissä toimiminen.

Puolletaan

34. Selvittäjän ehdotuksen mukaan STM ja OKM vahvistavat neuvoloiden roolia kielitietoisuuden vahvistamisessa ja perheiden monikielisyyden tukemisessa.

Puolletaan

35. Selvittäjän ehdotuksen mukaan lisätään oma äidinkieli perusopetuksen säädöspohjaan erillisenä oppimääränä ja määritellään oman äidinkielen opettajien kelpoisuus.

Vastustetaan. On tärkeää, että mahdollisimman monilla ”oma äidinkieli” -opettajalla on riittävä kielen tuntemus ja pedagoginen osaaminen. On kuitenkin koulutuksellisten resurssien näkökulmasta erittäin hankalaa vaatia, että harvinaisen kielien opettajalla, jonka kielisiä on mahdollisesti Suomessa vain kourallinen, vaaditaan oman kielensä yliopistotason tutkinto sekä opettajankoulutus, voidakseen toimia ”kelpoisena opettajana”.

36. Selvittäjän ehdotuksen mukaan Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus tekee yhdessä työnantajien kanssa selvityksen siitä, mikä on todellinen S2/R2-vaatimustaso työpaikoilla, miten ammatillista kielitaitoa arvioidaan ja miten suomen/ruotsin taitoa voidaan tehokkaasti kehittää työssä.

Puolletaan. Selvitys työpaikoilla tarvittavan suomen tai ruotsin kielen vaatimuksista on kannatettava.

37. Selvittäjän ehdotuksen mukaan mahdollisuuksia suorittaa yleisiä kielitutkintoja parannetaan lisäämällä tutkintojen kielivalikoimaa ja vauhdittamalla tutkintojen digitalisoimista.

Puolletaan. Yleisten kielitutkintojen käyttöä kielten osaamisen näyttömahdollisuutena on parannettava ja niiden hyödyntämistä eri koulutusasteilla on lisättävä. Tutkintojen digitoiminen avaa tähän hyviä skaalautuvia mahdollisuuksia.

38. Selvittäjän ehdotuksen mukaan työmarkkinajärjestöt ja yliopistot tekevät yhteistyössä selvityksen työelämän alakohtaisista todellisista kielten ja kulttuurien osaamistarpeista.

Puolletaan. Selvityksessä on hyvä ottaa huomioon eri toimialojen lisäksi erikokoiset, eri-ikäiset ja eri puolella maata toimivat yritykset ja työpaikat.

39. Selvittäjän ehdotuksen mukaan vahvistetaan kansainvälisissä tutkinto-ohjelmissa opiskelevien ja niistä valmistuvien työelämäyhteyksiä ja osaamisen hyödyntämistä myös pk-yrityksissä.

Puolletaan. Korkeakoulujen, kansainvälisten opiskelijoiden ja yritysten välille voitaisiin solmia kotouttamissopimuksia, joissa kullakin osapuolella olisi tietyt velvoitteet ja oikeudet edesauttaa henkilön integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kansainvälisissä tutkinto-ohjelmissa opiskeleville sekä niistä valmistuneille on tarjottava automaattisesti työlupa Suomessa.

40. Selvittäjän ehdotuksen mukaan kansainvälisten koulujen määrää suurissa ja/tai kansainvälistyvissä kaupungeissa lisätään kansainvälisten osaajien Suomeen saamisen tukemiseksi.

Puolletaan. Suomen ja varsinkin kasvukeskustemme on oltava houkuttelevia paikkoja ulkomaisille osaajille. Tämä edellyttää koulutustarjontamme kansainvälistämistä sekä nykyisten varhais-, perus- ja toisen asteen opintojen mahdollistamista myös englanniksi.

41. Selvittäjän ehdotusten mukaan maahanmuuttajien ohjaamisessa korkeakoulutukseen hyödynnetään vastuukorkeakoulutoiminnasta vuosina 2017 – 2020 saatuja kokemuksia. Syntyneet hyvät käytänteet sekä ohjauksesta että yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa vakiinnutetaan osaksi oppilaitosten ja TE-toimistojen toimintaa.

Avoin

Suomen Yrittäjät

Joonas Mikkilä Veli-Matti Lamppu
​digi- ja koulutusasioiden päällikkö johtaja