Lausunto Suomen Teollisuussijoitus konsernin muodostamista koskevasta HE-luonnoksesta
Työ- ja elinkeinoministeriölle
Suomen Yrittäjät kiittää lausuntopyynnöstä.
Yrittäjät haluaa uudistuksen yhteydessä kiinnittää huomioita seuraaviin asioihin.
1. Tarve vaikutusarviointiin – miten uudistukset vaikuttavat erilaisiin yrityksiin?
Esitetyt uudistukset muuttavat merkittävästi suomalaista julkista pääomasijoitustoimintaa. Useat eri julkiset organisaatiot (Ilmastorahasto, Business Finland Ventures ja Oppiva Invest) yhdistetään uuden Teollisuussijoitus Oy:n alle.
Ennen uudistusta jokaisella yhdistettävällä organisaatiolla oli oma tehtävänsä. Business Finland Ventures tuki alkuvaiheen pienempien yritysten kasvua, Ilmastorahasto puhtaan energia teollisen mittakaavan investointien syntymistä ja Oppiva Invest koulutusvientiä harjoittavia yrityksiä. Kaikilla oli myös hiukan erilaiset perusteet rahoituksen myöntämiselle ja osittain korostettiin myös kärsivällisen ja epäsymmetrisen rahoituksen merkitystä.
Uudistuksessa syntyy Suomen Teollisuussijoitus Oy kaupalliseksi toimijaksi ja valtiontukitoiminnot eriytettäisiin Suomen Teollisuustuki Oy:n alle. Uudistus voi sinällään olla hyvä (kunhan käytännön työkalut ovat selvillä), mutta luonnoksessa uudistusten vaikutusarvioinnit on tehty hajanaisesti ja puutteellisesti eri yritysryhmille. Yritysvaikutusten arviointi puuttuu käytännössä kokonaan ja monilta muilta osin arviointia on tehty irrallisina palasina.
Erittäin tärkeäksi tekijäksi uuden Suomen Teollisuussijoitus Oy:n tuloksellisuuden kannalta muodostuu se, pystyykö se tukemaan kasvua yritysten kaikissa elinkaaren vaiheissa. Oleellista ei ole se, minkä kokoinen yritys on tällä hetkellä, vaan millainen on sen kasvupotentiaali.
2. Keskitytäänkö liiankin paljon teollisuuteen ja mittelstand-yrityksiin?
Keskisuurten teollisuusyritysten liian vähäisestä määrästä ja keskittymisestä mittelstand-yritysten kehittämiseen on tullut innovaatiopolitiikan uusi valtavirta. Monen julkisen sektorin yritystukea antavan organisaation on helpompi toimia sellaisen yrityksen kanssa, jolla on jo omaa pääomaa laittaa kehitystyöhön.
Koko talouden ekosysteemi vaikuttaa kuitenkin Suomen menestykseen. Suuret ja keskisuuret yrityksetkin ovat joskus olleet pieniä ja jos ruohonjuuritason pk-yritysten innovaatiopolitiikka kutistetaan hyvin pieneksi, meillä on tulevaisuudessa entistä vähemmän suurempia yrityksiä. Usein myös radikaalit innovaatiot syntyvät mikroyrityksissä. Siksi olisi iso virhe, jos julkinen valta kääntäisi selkänsä pienille yrityksille.
Teollisuus ei myöskään pärjää ilman palvelua ja teollisuus on itsestään palveluvaltaistunut. Teollisuus työllistää Suomessa arviolta 150 000 ihmistä, mutta suoraan teollisuuteen liittyvä palvelutoiminta sen päälle 60 000 ihmistä. Välillisesti teollisuuteen kietoutuneita työpaikkoja on lisäksi 270 000, joista palvelualan työpaikkoja 200 000. Siksi uuden TESI Oy:n teollisuuspolittiinen rooli on ymmärrettävä laajasti koko ekosysteemin tukemisena.
3. Kotimaisen omistamisen ohjelma toteutukseen
Kuten luonnoksessa todetaan, suomalaiset pääomarahastot ovat liian pieniä kansainvälisessä vertailussa. Uuden Teollisuussijoitus Oy:n perustamisen yhteydessä maan hallituksen on tärkeä saada suomalaiset innostumaan omistamisesta ja ennen kaikkea yritysten omistamisesta. Vain sillä tavalla saadaan riittävä määrä pääomia suomalaisten yritysten kasvuun.
Omistamisella on merkitystä. Ei ole yhdentekevää, kuka omistaa, mitä omistaa, miksi omistaa, miten omistaa ja milloin omistaa. Suomalaisissa yrityksissä tarvitaan kotimaisen omistuspohjan laajentamista ihan yhtä paljon kuin pääomia kasvuun. Nykyisin suomalaiset sijoittavat lähes neljä kertaa enemmän matalakorkoisille talletustileille ja asuntoihin kuin yritysten osakkeisiin.
Pääministerien Sipilä ja Marin hallitusten aikana kirjoitettiin kotimaisen omistamisen ohjelmaa. Nyt pääministeri Orpon hallituksen olisi tärkeä siirtyä tavoitteista ja suunnitelmista tekoihin. Nyt tarvitaan kotimaiseen omistamiseen tulevaa verojärjestelmää ja tekoja omistajanvaihdosten aktivointiin. Samoin on edesautettava suomalaisten institutionaalisten sijoittajien ja säätiöiden mahdollisuuksia sijoittaa listaamattomiin yrityksiin. Kokonaisuutena Suomeen tarvitaan myönteisempi ilmapiiri omistamiseen sekä omistamisen ja yrittämisen kautta vaurastumiseen.
4. Selkeä työnjako valtion yritystukiorganisaatioiden kesken
Team Finlandin kehitystyössä yksi merkittävä tavoite on ollut yhteisen palvelupolun löytäminen siten, että valtion yritystukiorganisaatiot eivät tee päällekkäistä työtä siten, että yritysasiakkaat eivät enää tiedä, kenen kanssa on järkevä keskustella.
Ensimmäisenä kontaktipintana maakunnissa ovat usein Ely-keskukset, jotka pystyvät antamaan myös pieniä innovaatiotukia, jotta yritykset innostuvat kasvamaan. Silloin kun yritykset jo suunnittelevat tai toteuttavat kansainvälistymistä, Business Finlandin palvelut korostuvat. Kohdemaassa myös Ulkoministeriö tulee mukaan auttamaan yrityksiä kasvuun. Kasvun rahoituksessa Finnveran rooli on olennainen.
Jatkossa on syytä vakavasti harkita myös Finnfundin liittämistä TESI-konserniin, koska tämä päivän kehitysyhteistyö voi parhaimmassa tapauksessa olla huomisen kauppaa. Siksi toiminta erillisenä osana ei välttämättä ole paras ratkaisu senkään takia, että yhteisessä rakenteessa havaitaan nopeammin ne yritykset/tuotteet ja palvelut, joilla on annettavaa osana kehitysyhteistyötä.
Suomen Yrittäjät
Harri Jaskari
johtaja